Avainsana: lähikehityksen vyöhyke

Julkaistu

Työnnä sieltä mistä liikkuu: Ongelmallisten suhteiden assimiloituminen ja lähikehityksen vyöhyke psykoterapiassa

”Työnnä sieltä mistä liikkuu” on psykoterapeuttien käyttämä, usein intuitioon viittaava ohje terapeuttiseen työskentelyyn. Opinnäytetyössäni tutkin tätä ohjetta tarkemmin assimilaatiomallin sekä lähikehityksen vyöhykkeellä työskentelyn näkökulmasta. Assimilaatiomallin ja terapeuttisen yhteistyön mallin käyttö psykoterapiatutkimuksen kontekstissa esitellään. Tapausesimerkissä pyrin selvittämään, mikä on lähikehityksen vyöhyke potilaan isä- ja äitisuhteessa sekä tapahtuuko terapiatyöskentely lähikehityksen vyöhykkeellä. Litteroidut istunnot analysoitiin assimilaatioanalyysin ja terapeuttisen yhteistyön analyysin menetelmillä. Lähikehityksen vyöhyke oli sekä isä- että äitisuhteessa APES-tasoa 2 – 3,6. Näissä teemoissa potilas-terapeutti -pari työskenteli pikemminkin lähikehityksen vyöhykkeen ylä- kuin alarajalla. Opinnäytetyön perusteella näyttää siltä, että ”työnnä sieltä mistä liikkuu” ei ole tyhjentävä tai yksiselitteinen ohje kuvaamaan muutosprosessia tukevaa työskentelyä psykoterapiassa.

Jan Nyberg: Työnnä sieltä mistä liikkuu: Ongelmallisten suhteiden assimiloituminen ja lähikehityksen vyöhyke psykoterapiassa

Kognitiivinen aikuisten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma sisältäen hypnoterapiaa 2020-2023

Julkaistu

Tunneyhteyden havaitseminen psykoterapiaprosessin aikana – liike puheesta tunteen tasolle

Opinnäytetyössä tarkastellaan asiakkaan tunnetyöskentelyä ja mielen liikkumista KAT 16 kerran lyhytpsykoterapian aikana. Lyhytpsykoterapiaa seurataan siitä näkökulmasta, miten psykoterapian aikana puhe siirtyy tunteen tasolle. Tällä tarkoitetaan sitä, miten potilas terapian aikana luo yhteyttä omiin tunteisiinsa ja miten tämä yhteys tunteisiin kehittyy psykoterapian aikana. Aineisto koostuu psykoterapiatapaamisten nauhoitteista sekä näiden litteraatioista. Asiakkaan tunnetyöskentelyä havaitaan sekä Leimanin metamallin että assimilaatiomallin, (APES) mallin mukaisesti. Psykoterapian aikana Ninan tunnetyöskentelyssä tapahtui huomattavaa liikettä. Psykoterapian alussa Ninan tunteet olivat epämääräisiä ja negatiivissävytteisiä, vastaten APES tasoa 1-2. Psykoterapian edetessä Nina sai kiinni yksinäisyyden tunteesta, empatiasta, sekä onnistui luomaan uutta yhteyttä itseensä sekä omaisiinsa. Ninan yhteys omiin tunteisiin ja kokemus näistä liikkui terapian aikana APES asteikolla tasolta 1-5. Nina osaa terapian loppukäynneillä kuvata tunnetiloja. Hän ymmärtää myös mistä tunteet johtuvat sekä osaa kuvailla vaihtoehtoisia tapahtumia tunne näkökulmasta, vastaten APES tasoa 5. Metamallin mukaan Nina siirtyy psykoterapian aikana objektipositiosta ongelmiensa suhteen, ainakin osittaiseen subjektipositioon. Nina osaa terapian loppukäynneillä havainnoida itseään neutraalimmalla tavalla, kuin psykoterapian alkukäynneillä.

Carita Wasastjerna: Tunneyhteyden havaitseminen psykoterapiaprosessin aikana – liike puheesta tunteen tasolle

Kognitiivis-analyyttinen                                                                                                                   yksilöpsykoterapeuttikoulutusohjelma 2019-2022

Julkaistu

Pettäminen toimijuusongelmana – ongelmakokemuksen jäsentyminen toimijuuden viiden aspektin mallin mukaan

Psykoterapiaan hakeutumisen taustalla on tyypillisesti toimijuuden ongelma. Henkilö kokee jonkin elämän osa-alueen olevan oman hallinnan ja vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella. Toimijuuden näkökulmasta psykoterapian tavoitteena on toimijuuskokemuksen vahvistaminen. Tässä opinnäytetyössä tutkin asiakkaan toimijuuspuheessa tapahtuvaa muutosta psykoterapiassa, jossa asiakkaan ongelmallinen kokemus ja terapiaan hakeutumisen syy liittyi pettämiseen parisuhteessa.

Tutkimusaineistona oli noin kaksi vuotta kestäneen koulutuspsykoterapian kolme istuntoa, jotka valikoitiin terapian alku-, keski- ja loppuvaiheesta. Tarkasteltavina olivat istunnot, joilla asiakas puhui ongelmallisesta suhtautumisesta itseensä ja omaan toimintaansa. Analysoin toimijuuden jäsentymistä ja muutosta terapiakeskustelussa käyttäen toimijuuden viiden aspektin mallia (T5AM), joka lähestyy toimijuutta viiden osa-alueen – relationaalisuuden, kausaaliattribuutioiden, intentionaalisuuden, historiallisuuden ja refleksiivisyyden – kautta. Toiseksi tarkastelin terapeutin toimintaa ja sitä, osuvatko terapeutin interventiot asiakkaan lähikehityksen vyöhykkeelle ja onko valituilla interventioilla vaikutusta toimijuuspuheeseen.

Merkittävimmät muutokset toimijuudessa tapahtuivat aluksi kausaaliattribuutioiden tuottamisesssa. Terapian alussa esiintyneet jäykät ja teleologiset kausaalisuhteet muuttuivat enenevässä määrin mielensisäiseksi attribuoinniksi. Tämän myötä myös refleksiivisyys lisääntyi suhteessa intentioihin ja relationaalisuuteen.  Terapian alussa pettäminen ja siihen liittyvä intentionaalinen toiminta oli vierasta ja toimijuudesta pois suljettua, mutta terapian lopussa omat tarpeet etusijalle asettava toimijuus ja siihen liittyvät intentiot tulivat esitetyiksi omina ja reflektoiduiksi laajemmin asiakkaan ihmissuhteiden kontekstissa. Terapeutin toiminnassa muutoksen kannalta olennaista oli fokusoiminen relationaalisiin asetelmiin ja niissä aktivoituviin kokemuksiin.

Heli Suhonen: Pettäminen toimijuusongelmana – ongelmakokemuksen jäsentyminen toimijuuden viiden aspektin mallin mukaan

Integratiivinen aikuisten ja nuorten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma 2018-2021

Julkaistu

”Olisit niinku et olisikaan” – Toimijuutta häivyttävien puhetapojen merkityksiä psykoterapiakeskustelussa

Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan yhden asiakkaan toimijuutta häivyttäviä puhetapoja, terapeutin tapoja vastata niihin sekä näiden puhetapojen merkityksiä. Tämän tapaustutkimuksen aineistona oli 27 kerran koulutuspsykoterapian istuntojen ääninauhat ja terapeutin muistiinpanot istunnoilta. Terapiakeskusteluja tarkasteltiin keskusteluanalyysin mukaisesti hetki hetkeltä tapahtuvana vuorovaikutuksena, jossa jokainen puheteko vaikuttaa keskustelun kulkuun ja yhdessä rakennetaan merkityksiä ja muutosta.

Opinnäytetyössä taustalla on ajatus toimijuuden vahvistamisesta psykoterapiatyön kohteena, asiakkaan auttaminen objektipositiosta subjektipositioon suhteessa ongelmiinsa. Tässä tapauksessa asiakas häivyttää toimijuuttaan korostuneesti puhumalla itsestään ilman ”minä”-subjektia. Tutkimuksessa havainnollistuu terapeutin erilaiset vastaamisen tavat hänen pyrkiessään tukemaan asiakasta kohti vahvempaa toimijuutta, kuten asiakkaan asettaminen aktiiviseen toimijuuspositioon, puhujan asennon vaihdot tai liittyminen toimijuutta häivyttävään puheeseen.

Terapeutti toimii asiakkaan lähikehityksen vyöhykkeellä liittymällä toimijuutta häivyttävään puheeseen edistääkseen yhteistä kokemuksen tavoittamista ja toisaalta ehdottamalla hienovaraisia muutoksia. Tuloksissa havainnollistuu, kuinka asiakas siirtyy yhteisen havaitsijaposition kautta kohti subjektipositiota sekä mikrotasolla terapiakeskusteluissa että laajemmin terapiaprosessin edetessä.

Hanna Jennings: ”Olisit niinku et olisikaan” – Toimijuutta häivyttävien puhetapojen merkityksiä psykoterapiakeskustelussa

Integratiivisen psykoterapian koulutusohjelma 2018–2021