Avainsana: muutos

Julkaistu

Muutoksen hetket KAT-lyhytpsykoterapiassa Innovative Moments -mallia soveltaen

Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan, miten kognitiivis-analyyttisen lyhytpsykoterapian aikana tapahtuneet muutokset näyttäytyvät asiakkaan puheessa. Muutoksen hetkiä analysoidaan soveltaen Innovative Moments (IM) -tutkimusmenetelmää. Lisäksi työssä vertaillaan IM-mallin ja kognitiivis-analyyttisen terapian (KAT) käsitystä muutoksesta psykoterapiassa. KAT:n osalta työssä esitellään Leimanin psykoterapeuttisen muutoksen metamalli. IM-malli painottaa ongelmallista narratiivia, kun taas KAT:n keskiössä on vastavuoroinen suhde, esimerkiksi potilaan suhde ongelmaansa.
Aineistona on 20 tapaamiskerran lyhytpsykoterapia ja tapaamisten videonauhoitukset. Nauhoitteista poimittiin kohtia, joissa asiakas puhuu tapahtuneesta muutoksesta. Nämä kohdat litteroitiin tarkempaa tarkastelua varten. Muutoksen hetket jaoteltiin viiteen eri kategoriaan IM-mallin mukaisesti.
Terapian ajalta tuli esiin useita erityyppisiä IM-hetkiä. Muutospuhe lisääntyi terapian loppua kohden, kuten on huomattu myös aiemmissa tutkimuksissa. Erityisesti terapian loppupuolella asiakkaan puheessa näyttäytyi uudelleenkäsitteellistämisen IM-hetkiä, joiden on aiemmissa tutkimuksissa todettu olevan yhteydessä terapian onnistuneisuuteen. IM menetelmänä auttoi hahmottamaan muutoksen monipuolisuutta ja syvällisyyttä lyhytpsykoterapian aikana.

Noora Jantunen: Muutoksen hetket KAT-lyhytpsykoterapiassa Innovative Moments -mallia soveltaen
Kognitiivis-analyyttinen aikuisten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma 2019-2022

Julkaistu

Oksentamisen pelon muuttuminen psykoterapiassa assimilaatiomallin valossa

Oksentamisen pelosta tai emetofobiasta kärsivä ihminen pelkää oksentavansa tai muiden oksentavan. Oksentamisen pelko on diagnoositasolla harvinainen ilmiö, mutta oireena melko yleinen. Muiden samanaikaisten diagnoosien kuten paniikkihäiriön, sosiaalisten tilanteiden pelon, pakko-oireisen häiriön tai masennuksen esiintyminen on yleistä, mutta oksentamisen pelko voi esiintyä ainoana diagnosoitavana häiriönä. Vaikka kyseessä on hyvin rajattu fobia, saattaa oksentamisen pelko merkittävästi rajata henkilön toimintakykyä ja vaikuttaa jopa elämänvalintoihin, kuten ammatinvalintaan ja päätökseen perheen perustamisesta.

Tarkastelen tässä opinnäytetyössä, miten koulutuspotilaani suhtautuminen oksentamiseen muuttuu psykoterapiaprosessin ja kognitiivisen käyttäytymisterapeuttisen intervention aikana. Käytin muutoksen osoittamiseksi assimilaatiomallia, joka pyrkii kuvaamaan onnistuneessa psykoterapiassa tapahtuvaa psykologista muutosta ja muutoksen mittarina APES-asteikkoa (Assimilation of Problematic Experiences Scale). Aineisto koostui yhden koulutuspsykoterapian istuntojen ääninauhoista ja terapeutin muistiinpanoista. Aineistosta haettiin tarkempaan tarkasteluun kohdat, joissa esiintyi potilaan oksentamisen pelkoon liittyvää materiaalia ja näytteet analysoitiin APES-asteikolla.

Potilaan oksentamisen pelon assimilaation taso nousi terapiaprosessin aikana ja asettui hoidon lopussa tutkivan kokeilun ja voimautumisen tasojen välille.

Susanna Forsén: Oksentamisen pelon muuttuminen psykoterapiassa assimilaatiomallin valossa

Integratiivinen aikuisten ja nuorten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma 2018-2021

Julkaistu

Ongelmallinen vihan tunne ja muutos koulutuspsykoterapiassa

Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan potilaan ongelmallista vihan tunnetta ja psykoterapiassa tapahtuvaa muutosta tämän kokemuksen suhteen Knoxin toimijuuden käsitteen, EFT:n primaari- ja sekundaaritunteiden käsitteiden ja Sternin present moment käsitteen kautta.

Terapian alussa vihan tunne oli pelottava, vieras, ei-omistettu kokemus, jonka suhteen potilaan toimijuus oli vähäinen. Kokiessaan vihaa potilas toimi Knoxin toimijuuden tasojen mukaisesti fyysisellä toimijuuden tasolla. EFT käsitteiden kautta viha kuvautui tukahdutettuna primaaritunteena. Vihan tunne ilmeni terapiasuhteessa ja opinnäytetyössä tarkastellaan yllä kuvattujen käsitteiden kautta vihan tunteen työstämistä ja terapeutin toimintaa, tarkastellen mikä terapeutin toiminnassa tuki muutosta ongelmallisen kokemuksen suhteen. Lisäksi arvioidaan muuttuiko potilaan toimijuuden kokemus suhteessa vihan tunteeseen.

 

Petra Laine: ”Se on kuin olisi ojassa, siellä on köysi mutta pitää itse kiivetä”. Ongelmallinen vihan tunne ja muutos koulutuspsykoterapiassa.

Integratiivisen psykoterapian koulutusohjelma, 2018–2021

Julkaistu

Muutos psykoterapiassa asiakkaan kokemana

Läpi eri terapiasuuntausten psykoterapiatutkimuksessa on havaittu, että tietyt tekijät ovat yleisesti muutosta tuottavia ja yhteisiä eri terapiasuuntauksille (common factors).  Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan tapaustutkimuksena sitä, mikä asiakkaan itsensä mielestä tuotti muutosta hänen psykoterapiassaan. Koulutusterapia koostui 28 tapaamisesta. Aineistona toimi psykoterapian jälkeen tehty haastattelu, joka toteutettiin Psychotherapy outcome interview schedule -haastattelukysymyksillä (POISE). Aineisto analysoitiin temaattisella sisällönanalyysillä.

Tuloksissa tuli selkeästi esiin asiakkaan omien ominaisuuksien vaikutus, kuten asiakkaan oma motivaatio, terapiaan sitoutuminen, työskentelyhalukkuus sekä asiakkaan oma toimijuus, minäpystyvyys ja itsereflektointi. Allianssi eli terapeutin ja asiakkaan välinen yhteistyösuhde oli toinen merkittävä muutosta tuottava tekijä. Konkreettisempina tekijöinä esille tuli ajatusmallien kyseenalaistaminen ja muokkaaminen ja terapian ulkopuoliset tekijät.

Maarit Grönroos: Muutos psykoterapiassa asiakkaan kokemana
Integratiivisen psykoterapian koulutusohjelma (nuoret ja aikuiset), 2018-2021