Avainsana: Ahdistus

Julkaistu

Itsetuhoinen mieli

Opinnäytetyössäni käsittelen koulutukseeni sisältynyttä hoitoprosessia, joka oli kestoltaan kaksi vuotta. Työni tavoitteena on tunnistaa psykoterapiaprosessissa tapahtuneita ilmiöitä, niin hoidettavan kuin hoitajan näkökulmasta sekä ymmärtää ja selittää niitä teoreettisesti. Opinnäytetyö keskittyy psykoterapiaopiskelijan oppimisen kehittymiseen ja ammatti-identiteetin muodostumiseen psykoterapiaprosessin aikana. Lisäksi se käsittelee psykoterapiaopiskelijan omia tunnekokemuksia epävarmuudesta haastavan hoitojakson aikana. Työn tavoitteena on myös tunnistaa hoitoprosessissa tapahtuneita asioita, joita voisi kehittää hoidon näkökulmasta, tunnistaa onnistumisen kokemuksia ja asetettujen tavoitteiden toteutumista sekä psykoterapiantyöskentelyn tavoitteellisuutta. Opinnäytetyö keskittyy myös itsetuhoisen mielen toiminnan käsittelyyn, ahdistuneisuuteen ja elämänhaluttomuuteen sekä siihen, miten tulla toimeen edellä mainittujen oireiden kanssa arjessa. Lisäksi pohditaan persoonallisuutta, sen monimuotoisuutta ja kehityksellisten häiriöiden vaikutusta. Miten menneisyyden itsemurhayritys vaikuttaa tämänhetkiseen elämään ja miten päästä eroon itsemurha-ajatusten tuomasta turvasta, vaihtoehtoisiin kannatteleviin ja turvallisempiin keinoihin. Opinnäytetyössä myös selvitetään psykoterapiaprosessin aloittamiseen liittyviä vaiheita, nopeasti tapahtuvia muutoksia, taukojen merkityksellisyyttä, suunnitelmallisuutta ja hoidon päättämiseen käytettävän ajan tärkeyttä.

Sami Nummelin : Itsetuhoisen mielen otteessa

Psykodynaaminen nuorten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma 2021-2024

Julkaistu

Psykoterapeutin työ on ruumiillista työtä Ruumiillinen vastatransferenssi

Tässä tapaustutkimuksessa terapeutti havainnoi omia ruumiillisia rektioitaan ja aistimuksiaan vuorovaikutuksessa koulutuspotilaan kanssa sekä pyrki hyödyntämään tätä sanatonta viestiä psykoanalyyttisessa psykoterapiaprosessissa. Tutkielman tarkoituksena oli kuvailla ja ymmärtää ruumiillista vastatransferenssi-ilmiötä.

Tutkimusaineisto koostui pääosin koulutuspsykoterapiapotilaan istunnoista reilun vuoden ajalta. Välittömästi terapiaistuntojen jälkeen terapeutti saneli puhelimen sanelimeen havaitsemansa ruumiilliset reaktionsa. Merkittävimmistä ruumiillisista reaktioista on kirjoitettu erilliset muistiinpanot. Jokaisesta istunnosta on myös kirjalliset terapiamuistiinpanot. Lisäksi on hyödynnetty koulutustyönohjauskeskusteluja ja -muistiinpanoja.  Tutkimustapa on autoetnografinen, jossa tutkija tuottaa itse sekä tutkimuksen aineiston että sen tulkinnat.  Hän asettaa oman elämänsä tarkastelun alle. Autoetnografia nojaa kokonaisvaltaiseen tulkintaan ja itsereflektioon.

Tutkimuksen tuloksena löytyi yleisimpänä ruumiillisena vastatransferenssireaktiona lihasjännitys, painon tunne ja puristus keskivartalon eri alueilla. Korostuneesti esiin nousivat kurkun alueen reaktiot: kaiherrus, kutina, ärsytys, ahtaus, syljen eritys ja äänen menetys. Koulutuspotilaan terapiaan hakeutumisen syynä oli ahdistus, jota hän itse kuvasi möykyksi sisällään. Tämä ahdistusmöykky tuli terapeutin koettavaksi monin tavoin omassa ruumiissaan. Ahdistusmöykky sisälsi vaikeutta löytää yhteyttä toiseen ihmiseen ja olla läsnä kokonaisena tuntevana, tarvitsevana ja tahtovana sekä ilmaista näitä kokemuksiaan ja tarpeitaan. Kurkun alueen reaktiot kuvastivat myös terapeutin omaa elämänhistoriaa ja ylisukupolvista taakkasiirtymää.

Psykoterapeutin työ on ruumiillista työtä. Tämä näkemys vahvistui ja tuli koetuksi tutkimuksen aikana. Oman ruumiin kautta on mahdollista ymmärtää paremmin sekä potilasta että itseään.

Marjatta Ollikainen: Psykoterapeutin työ on ruumiillista työtä. Ruumiillinen vastatransferenssi.

Psykoanalyyttinen akuisten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma 2020-2024

Julkaistu

”Jos mä oon oikee” Psykodynaamisen nuorten yksilöpsykoterapian opinnäytetyö tapauskuvauksena

Tässä opinnäytteessä tarkastellaan yhden nuoren kaksi vuotta kestänyttä koulutuspsykoterapiaprosessia. Peilaan koulutushoidossa esiin tulleita ilmiöitä psykoanalyyttisen teorian kautta. Koulutushoitoprosessissa vaille riittävää peilausta ja kannattelua jäänyt nuori kipuilee nuoruuden kehitystehtävistä selviytymisen kanssa monin eri tavoin. Keskeisiä teemoja koulutushoidossa olivat oman sukupuoli-identiteetin ja seksuaalisuuden haltuun ottaminen, vanhemmista irrottautuminen ja oman itsenäisen ajattelun löytyminen sekä kehitystä palvelevien vertaissuhteiden rakentuminen. Monet itsetuhoisuuden muodot olivat paljon esillä koulutushoidon aikana. Työn nimi; ”jos mä oon oikee” tulee artisti Sannin kappaleesta, jossa laulaja pohtii omaa kokemustaan katoamisesta ja haihtumisesta. Epätodellinen, dissosiatiivinen kokemus oli läsnä läpi terapiaprosessin.

Inkeri Hallamaa ”Jos mä oon oikee” Psykodynaamisen nuorten yksilöpsykoterapian opinnäytetyö tapauskuvauksena.

Psykodynaaminen nuorten yksilöpsykoterapian koulutus 2020-2023

Julkaistu

Muutos itsehavainnoinnissa masentuneen potilaan lyhytpsykoterapiassa

Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan lyhytpsykoterapiassa tapahtunutta itsehavainnoinnin muutosta. Opinnäytetyöni on tapaustutkimus masennuksen ja ahdistuksen vuoksi psykoterapiaan hakeutuneen potilaan 16 kerran lyhytpsykoterapiasta. Psykoterapiajaksojen käyntejä analysoitiin hyödyntäen
Mikael Leimanin psykoterapiaprosessin metamallia, jossa psykoterapian myötä tapahtuvaa muutosta kuvataan objektiposition, havaitsijaposition sekä subjektiposition käsittein. Opinnäytetyössäni tarkastellaan, kuinka potilas oli jakson alussa objektipositiossa suhteessa ongelmiinsa ja oireisiinsa. Potilaan suhtautuminen väsymykseensä sekä toisaalta tarvitsevuuteensa oli kriittisyyden ja syyllisyyden sävyttämää. Psykoterapiatyöskentelyn myötä potilas kykeni hiljalleen asettumaan uudenlaiseen havaitsijapositioon, ja itsehavainnoinnin kehittymisen myötä potilas kykeni käsittelemään ongelmiaan uudella, hyväksyvämmällä tavalla. Mielialaoireisiin liittyneiden syyllisyyden ja kriittisyyden vähentyminen oli merkittävä osa psykoterapiaprosessissa tapahtunutta muutosta. Potilaan voi kuvata siirtyneen terapiajakson päättyessä Leimanin metamallin mukaisesti kohti alustavaa subjektipositiota.

Reetta Hentonen: Muutos itsehavainnoinnissa masentuneen potilaan lyhytpsykoterapiassa

Kognitiivis-analyyttinen aikuisten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma 2019-2022

Julkaistu

HYVÄKSYMIS- JA OMISTAUTUMISTERAPIA AHDISTUKSEN HOITOMUOTONA RYHMÄSSÄ

Tutkimuksissa on todettu HOT:n vaikuttavuus yksilöterapiassa. Opinnäytetyö on kirjallisuuskatsaus, jossa  kartoitetaan millaisissa ongelmissa HOT:ia on käytetty ryhmissä ahdistuksen hoitomuotona ja onko HOT:lla nähtävissä merkittäviä vaikutuksia ahdistuksen vähenemiseen tutkituissa ryhmissä. HOT on muodostunut hyvin trendikkääksi hoitomuodoksi ryhmämuotoisena ja saavuttanut suosiota maailmanlaajuisesti niin Euroopassa, Aasiassa kuin Lähi-Idässä.  HOT:ia käytetään mm. stressin, masennuksen, vakavien sairauksien, kaksisuuntaisen mielialahäiriön ja päihteiden tuomaan ahdistukseen ryhmämuotoisena. HOT:n ryhmäinterventiot  ja yksilöinterventiot on todettu tilastollisesti yhtä vaikuttaviksi ja tutkimukset tukevat näkemystä, että HOT-ryhmä voi olla nuorilla tehokkaampi tukimuoto kuin tavanomainen yksilömuotoinen tuki. Nykyisin tutkimusmaailmassa HOT nähdään enemmän osana kognitiivista käyttäytymisterapiaa, eikä niinkään tutkimuksen fokus ole vain terapiamuotojen eroavaisuuksissa ja niiden tuomassa vaikuttavuuden eroissa. Opinnäytetyössä tuodaan myös esiin kirjoittajan ohjaamien kahden vertaisryhmän kokemuksia HOT:n harjoituksista sekä ryhmätoiminnasta ryhmän jäsenten ja ryhmänohjaajan näkökulmasta. Valtaosin ryhmäläiset kokivat ryhmän ”silmiä avaavana” kokemuksena ja tunsivat ryhmän päättymisen jälkeen, että elämä on enemmän omissa käsissä, kuin tunteiden ja ajatusten ohjaamina. Vertaisryhmissä tuli esiin, että nuorempien ryhmäläisten oli helpompi osallistua mindfulness-pohjaisiin harjoituksiin kuin yli 60 vuotta täyttäneiden.

Mervi Rouvinen : Hyväksymis- ja omistautumisterapia ahdistuksen hoitomuotona ryhmässä 

Kognitiivis-integratiivinen psykoterapian koulutusohjelma KIT 2018-2021