Muutos itsehavainnoinnissa masentuneen potilaan lyhytpsykoterapiassa

Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan lyhytpsykoterapiassa tapahtunutta itsehavainnoinnin muutosta. Opinnäytetyöni on tapaustutkimus masennuksen ja ahdistuksen vuoksi psykoterapiaan hakeutuneen potilaan 16 kerran lyhytpsykoterapiasta. Psykoterapiajaksojen käyntejä analysoitiin hyödyntäen
Mikael Leimanin psykoterapiaprosessin metamallia, jossa psykoterapian myötä tapahtuvaa muutosta kuvataan objektiposition, havaitsijaposition sekä subjektiposition käsittein. Opinnäytetyössäni tarkastellaan, kuinka potilas oli jakson alussa objektipositiossa suhteessa ongelmiinsa ja oireisiinsa. Potilaan suhtautuminen väsymykseensä sekä toisaalta tarvitsevuuteensa oli kriittisyyden ja syyllisyyden sävyttämää. Psykoterapiatyöskentelyn myötä potilas kykeni hiljalleen asettumaan uudenlaiseen havaitsijapositioon, ja itsehavainnoinnin kehittymisen myötä potilas kykeni käsittelemään ongelmiaan uudella, hyväksyvämmällä tavalla. Mielialaoireisiin liittyneiden syyllisyyden ja kriittisyyden vähentyminen oli merkittävä osa psykoterapiaprosessissa tapahtunutta muutosta. Potilaan voi kuvata siirtyneen terapiajakson päättyessä Leimanin metamallin mukaisesti kohti alustavaa subjektipositiota.

Reetta Hentonen: Muutos itsehavainnoinnissa masentuneen potilaan lyhytpsykoterapiassa

Kognitiivis-analyyttinen aikuisten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma 2019-2022

HYVÄKSYMIS- JA OMISTAUTUMISTERAPIA AHDISTUKSEN HOITOMUOTONA RYHMÄSSÄ

Tutkimuksissa on todettu HOT:n vaikuttavuus yksilöterapiassa. Opinnäytetyö on kirjallisuuskatsaus, jossa  kartoitetaan millaisissa ongelmissa HOT:ia on käytetty ryhmissä ahdistuksen hoitomuotona ja onko HOT:lla nähtävissä merkittäviä vaikutuksia ahdistuksen vähenemiseen tutkituissa ryhmissä. HOT on muodostunut hyvin trendikkääksi hoitomuodoksi ryhmämuotoisena ja saavuttanut suosiota maailmanlaajuisesti niin Euroopassa, Aasiassa kuin Lähi-Idässä.  HOT:ia käytetään mm. stressin, masennuksen, vakavien sairauksien, kaksisuuntaisen mielialahäiriön ja päihteiden tuomaan ahdistukseen ryhmämuotoisena. HOT:n ryhmäinterventiot  ja yksilöinterventiot on todettu tilastollisesti yhtä vaikuttaviksi ja tutkimukset tukevat näkemystä, että HOT-ryhmä voi olla nuorilla tehokkaampi tukimuoto kuin tavanomainen yksilömuotoinen tuki. Nykyisin tutkimusmaailmassa HOT nähdään enemmän osana kognitiivista käyttäytymisterapiaa, eikä niinkään tutkimuksen fokus ole vain terapiamuotojen eroavaisuuksissa ja niiden tuomassa vaikuttavuuden eroissa. Opinnäytetyössä tuodaan myös esiin kirjoittajan ohjaamien kahden vertaisryhmän kokemuksia HOT:n harjoituksista sekä ryhmätoiminnasta ryhmän jäsenten ja ryhmänohjaajan näkökulmasta. Valtaosin ryhmäläiset kokivat ryhmän ”silmiä avaavana” kokemuksena ja tunsivat ryhmän päättymisen jälkeen, että elämä on enemmän omissa käsissä, kuin tunteiden ja ajatusten ohjaamina. Vertaisryhmissä tuli esiin, että nuorempien ryhmäläisten oli helpompi osallistua mindfulness-pohjaisiin harjoituksiin kuin yli 60 vuotta täyttäneiden.

Mervi Rouvinen : Hyväksymis- ja omistautumisterapia ahdistuksen hoitomuotona ryhmässä 

Kognitiivis-integratiivinen psykoterapian koulutusohjelma KIT 2018-2021