Avainsana: nuoruusikä

Julkaistu

Terapeuttinen muutos nuoren, viiltelevän masennuspotilaan terapiassa

Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin masentuneen, viiltelevän, nuoruusikäisen naispotilaan terapiassa esiin nousseita keskeisiä ongelmallisia kokemuksia ja niissä tapahtunutta terapeuttista muutosta. Aineistona oli 21 käynnin kognitiivisen, skeematerapeuttisesti orientoituneen psykoterapian nauhoitetut, litteroidut käynnit. Muutosta tarkasteltiin laadullisesti integratiivisella assimilaatioanalyysi-muutosmallilla, ja mittarina oli APVS-asteikko (Assimilation of Problematic Voices).

Assimilaatiomallin mukaan potilas etenee vaiheittain ja jatkumolla ongelmallisten kokemustensa käsittelyssä. Tavoitteena on ongelmallisten kokemusten assimilaatio, joka mallin ääniversiossa tarkoittaa ongelmallisten (ei-dominanttien) äänten liittymistä vallitsevaan, assimiloiduista (dominanteista) äänistä koostuvaan ääniyhteisöön.

Esiin nousi potilaan vaativuuden ja hyväksyvyyden välinen ristiriita ja yksin pärjäämisen ja tarvitsevuuden välinen ristiriita sekä niihin liittyvät dominantit ja ei-dominantit äänet. Assimilaatio eteni APVS-asteikon tasolta 1 tasolle 4 eli ei-toivottujen ajatusten tasolta ymmärryksen/näkemyksen tasolle. Terapian myötä potilas pystyi suhtautumaan hyväksyvämmin ja vähemmän vaativasti sisäisiin kokemuksiinsa ja suhtautumaan myös tarvitsevuuteensa hyväksyvämmin. Olennaista assimilaation etenemiselle vaikutti olevan se, että potilas pystyi kohtaamaan omaan elämänhistoriaansa liittyvät vaikeat kokemukset. Assimilaation edetessä potilaan kaksi ongelmallista teemaa myös linkittyivät toisiinsa.

Miia Raivio: Ongelmallisissa sisäisissä kokemuksissa tapahtuneen muutoksen tarkastelu nuoren, viiltelevän masennuspotilaan terapiassa

Kognitiivinen aikuisten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma 2019-2022

Julkaistu

Virtuaalimaailma – Nuoruusiän kehitystä edistäviä ja haittaavia puolia

Opinnäytetyössä tarkasteltiin kirjallisuuskatsauksena virtuaalimaailmaan ja erityisesti pelimaailmaan liittyviä näkökohtia nuoruusiän kehityksen kannalta hyödyntäen esimerkkeinä vinjettejä nuoren aikuisen psykoterapiasta. Työssä keskityttiin tarkastelemaan identiteettikokeiluja, ruumiillisuutta sekä erilaisia suojautumisentapoja ja avoimen ja suljetun systeemin ilmiöitä kuten transitionaalitilaa, dissosiaatiota, riippuvuuksia ja omnipotenssia.

Psyykkisten rakenteiden eroilla saattaa olla merkitystä siinä, miksi joidenkin kohdalla virtuaalimaailmasta tulee keskeisempi osa elämää kuin toisilla, sekä siinä miksi joillakin se voi toimia kehityksen palveluksessa ja toisilla johtaa kehityksellisiin umpikujiin. Kokemusten laajentaminen muuhun elämään ja jakaminen kuvautuivat oleellisina.

 

Anna Kimpimäki: Virtuaalimaailma – Nuoruusiän kehitystä edistäviä ja haittaavia puolia

Psykodynaaminen nuorten yksilöpsykoterapiakoulutus 2019-2022

Julkaistu

Takaisin luontoon!

Tämän työn tarkoituksena on tarkastella nuoruusiän kehitystä psykodynaamisen tiedon ja teorian pohjalta. Erityisesti keskitytään objektin siirron ja egoideaalin käsitteisiin. Työssä teoreettisia ilmiöitä pyritään pohtimaan suhteessa elokuvan Erämaan armoille tarinaan sekä kirjoittajan omiin kliinisiin havaintoihin työssä nuorisopsykiatrialla.

Nuoruusikä kattaa ihmisen elämästä suurin piirtein yhtä pitkän ajanjakson kuin lapsuuskin. Yleensä sen ajatellaan kattavan ikävuodet noin 12-13-vuotiaasti aina 21-23-vuotiaaksi. Tähän ajanjaksoon sisältyy useita vaiheita ja kehityksellisiä tehtäviä, joita nuori kohti aikuisuutta matkatessaan kohtaa. Keskeistä on seksuaalisen ruumiin haltuunotto, itsenäisen tulevaisuuden luominen aikuisena sekä lapsuuden vanhempisuhteista irrottautuminen.

Käsitteellä objektin siirto tarkoitetaan normaaliin nuoruusiän kehitykseen kuuluvaa prosessia. Onnistunut objektin siirtäminen mahdollistaa nuorelle valmiuden uudenlaisen suhteen syntymiseen vanhempiin, joka on vapaa lapsuuden vietillisestä luonteesta, jolloin vietit voivat vapaasti löytää uuden kohteen.

Myös egoideaalin kehityksen suhteen on tärkeää lapsuuden vietillisten vanhempisuhteiden löystyminen.   Vähittäin sopeutumalla se paikkaa varhaislapsuuden menetyksen tuottamaa narsismia koettelevaa kipua. Kohti aikuisuutta siirryttäessä egoideaali siirtyy yhä etäämmälle varhaisesta pyrkimyksestä saavuttaa täydellinen tyydytys. Tällöin sen on mahdollista toimia sisäisenä likiarvoisena suunnannäyttäjänä, jonka avulla ihminen kokee tyytyväisyyttä ja onnea elämässään.

Jaakko Mikkola: Takaisin luontoon! Polku läpi nuoruuden egoideaalin ja objektin siirron näkökulmista

Psykodynaaminen nuorten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma 2019-2022

Julkaistu

Kielletystä vihasta tunteiden hyväksymiseen – miten suhtautuminen omaan vihaan ja itseen muuttuu nuoren lyhytterapiassa?

Psykoterapeuttisen työskentelyn keskiössä ovat usein tunteet, ja erityisesti elämänlaatua heikentäväksi koetut tunnekokemukset. Tässä opinnäytetyössä huomion kohteena on ongelmalliseksi koettu viha. Viha on yksi ihmisen perustunteista, jonka tehtävänä on mm. auttaa meitä puolustamaan itseämme. Parhaimmillaan viha voi auttaa meitä tunnistamaan omia tarpeita ja johdattaa meitä kohti itsensä toteuttamista.  Usein vihan kokemukseen liittyy kuitenkin vaikeita tunteita, kuten häpeää ja syyllisyyttä, mikä voi vaikuttaa yksilön kuvaan itsestä negatiivisella tavalla. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata tunnekeskeisen terapian ja mentalisaatioteorian näkökulmasta, miten kokemus nuoren vihasta ja itsestä muuttui integratiivisesti suuntautuneessa lyhytterapeuttisessa prosessissa.

Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksen keinoin. Tutkimusaineistona oli yhden nuoruusikäisen naisen lyhytterapiaprosessi. Aineisto koostui 20 terapiaistunnosta, joista analyysin kohteeksi valikoitui litteroituja otteita viidestä istunnosta, jossa vihaan ja minäkuvaan liittyvät teemat nousivat esiin. Muutosta tarkasteltiin tunnekeskeisen työskentelyn kautta, jossa painopisteenä oli vihan adaptiivisen funktion ymmärtäminen. Vihassa ja minäkuvassa tapahtuvaa muutosta tarkasteltiin lisäksi mentalisaation näkökulmasta. Tarkoituksena oli kuvata episteemisen luottamuksen kasvamista sekä esimentalisaation tasojen integoitumista kohti toimivampaa mentalisaatiota.

Tutkimustuloksissa näyttäytyy muutos nuoren kokemasta vihasta ei-kiellettynä tunteena kohti hyväksyvämpää suhtautumista sekä koettuun vihaan että itseen, vihan ymmärtämisen, episteemisen luottamuksen kasvamisen ja mentalisaation vahvistumisen myötä. Kun nuoren suhtautuminen omiin mielensisältöihin ja tunteisiin muuttui ymmärryksen kautta sallivaksi, ei omia tunteita ollut enää tarpeen paeta ja myös suhde itseen näyttäytyi hyväksyvämpänä.

Sofia Lindgren: Kielletystä vihasta tunteiden hyväksymiseen – miten suhtautuminen omaan vihaan ja itseen muuttuu nuoren lyhytterapiassa?

Integratiivinen aikuisten ja nuorten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma 2018-2021