Kuukausi: kesäkuu 2021

Julkaistu

Mindfulness-pohjainen kognitiivinen terapia vaginismipotilaiden hoidossa – ryhmäterapiamenetelmä Tyksin Naistenklinikan vaginismipotilaille

Tiivistelmä – Abstrakt – Abstract

Normaalissa seksuaalireaktiovasteessa kehon ja mielen konkordanssi on olennaisen tärkeää. Seksuaalihäiriöiden taustalla on usein tunnesäätelyn häiriöitä, jotka heijastuvat somaattisina oireina häiriten tätä yhteyttä.  Erityisesti diskonkordanssi korostuu vaginismin kohdalla, jossa kompleksiset biopsykososiaaliset prosessit kaksisuuntaisine yhteyksineen paikallisten lantion ja sukuelinalueen ja korkeampien mentaalisten toimintojen välillä toimivat epätarkoituksenmukaisesti.

Kiinnostus mindfulness-pohjaisten hoitointerventioiden suuntaamiseksi seksuaalihäiriöiden hoitoon on kasvanut. Tietoisuustaidot mahdollistavat kehon ja mielen yhteydet tähän hetkeen, jotta autonominen hermosto rauhoittuu, kehon aistimukset, tunteet, läsnäolo ja lempeä hyväksyntä voivat auttaa nautinnon ja normaalin seksuaalivasteen tapahtumisessa. Opinnäytetyöni on kirjallisuuskatsaus seksuaalihäiriöiden ja etenkin vaginismin etiologiasta sekä mindfulness- pohjaisten hoitointerventioiden käytöstä seksuaalihäiriöiden hoidossa. Tavoitteena on valmistella tutkimussuunnitelma Tyksin Naistenklinikalla tehtävän mindfulnessiin pohjautuvan ja oletetusti kustannustehokkaan ryhmäterapiaintervention tutkimiseksi ja liittämiseksi osaksi Tyksin vaginismipotilaiden hoitopolkua.

Katja Kero: Mindfulness-pohjainen kognitiivinen terapia vaginismipotilaiden hoidossa – ryhmäterapiamenetelmä Tyksin Naistenklinikan vaginismipotilaille

Psykoterapeuttikoulutus, Kognitiivis-integratiivinen aikuisten yksilöpsykoterapia 2018-2021

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 
Julkaistu

Minän ja mielen tiloja -Ego-State ja skeematerapia tapaustutkimuksen valossa

Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella yhden potilastapauksen kautta Ego-State-menetelmän ja skeematerapian eroja ja yhtäläisyyksiä sekä hyötyjä. Ego-State- terapian ja skeematerapian aiempaa vertailevaa tutkimustietoa ei löydy alan kirjallisuudesta. Työssä esitellään näiden kahden lähestymistavan keskeiset teoreettiset paradigmat ja vertaillaan yhden potilastapauksen avulla näiden lähestymistapojen toimivuutta. Tapaustutkimuksen psykoterapia oli pituudeltaan vuoden mittainen, ja siihen sisältyi 41 tapaamiskertaa. Kummankin lähestymistavan tavoitteena on ollut tehostaa psykoterapiaa. Ego-State pohjautuu psykoanalyyttiseen perinteeseen ja hypnoosin hyödyntämiseen psykoterapiassa, skeematerapia puolestaan kognitiiviseen lähestymistapaan. Tutkimuksessa todetaan näiden kummankin lähestymistavan olevan hyödyllisiä terapian lopputuloksen kannalta.

Merja Sipponen: Minän ja mielen tiloja -Ego-State ja skeematerapia tapaustutkimuksen valossa

Psykoterapeuttikoulutus: Kognitiivis-integratiivinen 2018-2021

Julkaistu

Tunnetartunta psykoterapiassa

Katsauksessa kuvataan, mistä tunnetartunnassa on kysymys ja millaisia vaikutuksia se voi psykoterapiassa tuottaa. Tunnetartunta liittyy emotionaalisen empatian ilmiöön ja sitä pidetään empatiakykyyn liittyvänä välttämättömänä, automaattisena komponenttina, jota kognitiivinen empatia olennaisesti täydentää. Tunnetartunta käsitetään jaettujen tunteiden olotilaksi ja se perustuu ihmisen taipumukseen jäljitellä muita ja synkronoitua toisiin sensorisesti, motorisesti ja affektiivisesti.

Tunnetartunnasta voidaan katsoa olevan psykoterapeutin työssä sekä hyötyä että haittaa. Tunnetartunnan mahdollistama empatia on psykoterapeutille välttämätön kyky, joka tekee mahdolliseksi eläytymisen asiakkaiden kokemuksiin. Tiedostamattomalla empatialla ja tunnetartunnalla voi olla terapeuttiin kuitenkin voimakas emotionaalinen ja somaattinen vaikutus ja johtaa vähitellen pitkittyneeseen stressiin ja uupumustilaan. Tästä puolestaan voi seurata psykoterapeuttien henkisten voimavarojen ehtymisen lisäksi epätoivottuja seurauksia asiakasnäkökulmasta. Jokaisen psykoterapeutin olisikin tärkeää tuntea tunnetartunnan ja tiedostamattoman empatian ilmiötä ja oppia keinoja ennaltaehkäisemään ja purkamaan osaltaan sen kuormitusvaikutuksia kehotietoisuuden ja tietoisen läsnäolon taitojen kautta.

Anna Peltola: Tunnetartunta psykoterapiassa 

Kognitiivis-integratiivinen aikuisten yksilöpsykoterapia 2018-2021

Julkaistu

HYVÄKSYMIS- JA OMISTAUTUMISTERAPIA AHDISTUKSEN HOITOMUOTONA RYHMÄSSÄ

Tutkimuksissa on todettu HOT:n vaikuttavuus yksilöterapiassa. Opinnäytetyö on kirjallisuuskatsaus, jossa  kartoitetaan millaisissa ongelmissa HOT:ia on käytetty ryhmissä ahdistuksen hoitomuotona ja onko HOT:lla nähtävissä merkittäviä vaikutuksia ahdistuksen vähenemiseen tutkituissa ryhmissä. HOT on muodostunut hyvin trendikkääksi hoitomuodoksi ryhmämuotoisena ja saavuttanut suosiota maailmanlaajuisesti niin Euroopassa, Aasiassa kuin Lähi-Idässä.  HOT:ia käytetään mm. stressin, masennuksen, vakavien sairauksien, kaksisuuntaisen mielialahäiriön ja päihteiden tuomaan ahdistukseen ryhmämuotoisena. HOT:n ryhmäinterventiot  ja yksilöinterventiot on todettu tilastollisesti yhtä vaikuttaviksi ja tutkimukset tukevat näkemystä, että HOT-ryhmä voi olla nuorilla tehokkaampi tukimuoto kuin tavanomainen yksilömuotoinen tuki. Nykyisin tutkimusmaailmassa HOT nähdään enemmän osana kognitiivista käyttäytymisterapiaa, eikä niinkään tutkimuksen fokus ole vain terapiamuotojen eroavaisuuksissa ja niiden tuomassa vaikuttavuuden eroissa. Opinnäytetyössä tuodaan myös esiin kirjoittajan ohjaamien kahden vertaisryhmän kokemuksia HOT:n harjoituksista sekä ryhmätoiminnasta ryhmän jäsenten ja ryhmänohjaajan näkökulmasta. Valtaosin ryhmäläiset kokivat ryhmän ”silmiä avaavana” kokemuksena ja tunsivat ryhmän päättymisen jälkeen, että elämä on enemmän omissa käsissä, kuin tunteiden ja ajatusten ohjaamina. Vertaisryhmissä tuli esiin, että nuorempien ryhmäläisten oli helpompi osallistua mindfulness-pohjaisiin harjoituksiin kuin yli 60 vuotta täyttäneiden.

Mervi Rouvinen : Hyväksymis- ja omistautumisterapia ahdistuksen hoitomuotona ryhmässä 

Kognitiivis-integratiivinen psykoterapian koulutusohjelma KIT 2018-2021