Nuoren aivoinfarktipotilaan psykoterapian haasteet potilastapauksen valossa

Masentuneisuus on yleistä aivoinfarktiin sairastuneilla, koska sairaus muuttaa elämänlaatua perustavanlaisesti. Aivoinfarktin akuutinvaiheen hoito on viime vuosina kehittynyt, mutta potilaiden pidemmän ajan hoitoon ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota. Heidän elämänlaatunsa on tutkimuksissa todettu heikoksi ja siihen olisi tulevaisuudessa kiinnitettävä enemmän huomiota. Koulutuspotilaakseni hakeutui nuori aivoinfarktipotilas, joka halusi oppia ymmärtämään omaa elämäänsä ja tunteitaan. Työssä pyrittiin tuomaan esiin aivoinfarktipotilaalla esiintyviä haasteita psykoterapiassa.

Psykoanalyyttisessa hoidossa keskeistä on piilotajunnan olemassaolon tunnistaminen ja transferenssin eli tunteensiirron tutkiminen psykoanalyyttisin keinoin. Tavoitteena oli tutkia yhden aivoinfarktiin sairastuneen nuoren potilaan psykoterapian erityispiirteitä laadullisen tapaustutkimuksen menetelmin.  Tutkimusaineisto koostui terapiatunneilla tehdyistä havainnoista ja tuntien jälkeisistä kirjallisista muistiinpanoista. Kliinisin näyttein valotettiin psykoterapian erityispiirteitä. Alan kirjallisuutta tutkimalla pyrittiin ymmärtämään ja selittämään potilaan kokemuksia ja käyttäytymistä. Tarkempaa tutkimusta aivoinfarktia sairastaneen masentuneen nuoren psykoterapiasta ei löytynyt.

Tutkimuspotilaan psykoterapiassa suurimmat haasteet liittyivät potilaan afasiaan sen vaikeuttaessa kommunikaatiota vuorovaikutussuhteessa. Lisäksi aleksitymia hankaloitti tunteiden ja tunteensiirron tutkimista. Kaksi vuotta kestäneen säännöllisen psykoterapian tuloksena masennus väheni ja somatisaationa esiintynyt takareisikipu hävisi kokonaan puolentoista vuoden terapian jälkeen.

Johtopäätöksenä totean, että psykoanalyyttisesti suuntautunut psykoterapia on tuloksellista myös aivoinfarktipotilaan kanssa, jolla on kielellisiä häiriöitä sekä hankaluutta tunteensiirrossa. Se edellyttää psykoterapeutilta vahvaa kykyä kannatella potilaan rajoittunutta itseilmaisua ja luottaa sen kehitysmahdollisuuksiin. Näiden potilaiden kanssa täytyy edetä hitaasti. Terapeutin tulee olla joustava ja tunnistaa potilaan kulloinenkin erityistarve hoitosuhteessa.

Satu-Merita Vuorinen: Nuoren aivoinfarktipotilaan psykoterapian haasteet potilastapauksen valossa

Aikuisten psykoanalyyttinen yksilöpsykoterapeuttinenkoulutus 2020-2024

AFASIAN HUOMIOIMINEN PSYKOTERAPIASSA

Psykologinen keskusteluapu on ollut vahvasti riippuvainen kielestä, mikä on ollut epäedullista afaattisille ja muille kielihäiriöisille, mutta onneksi psykoterapiakentällä laajemmin on alettu kiinnittämään huomiota vuorovaikutussuhteeseen sekä visuaaliseen ja keholliseen tunneilmaisuun terapiaistunnossa.

Tässä opinnäytetyössä tarkastelen afasian huomioimista psykoterapeuttisessa vuorovaikutuksessa. Tarkastelen erityisesti sitä, millaiset vuorovaikutusta tukevat keinot helpottavat afaattisen asiakkaan kuulluksi ja ymmärretyksi tulemista psykoterapiaistunnossa. Tähän kysymykseen vastausta haettiin terapiaistunnon arviointilomakkeella (SRS V 3.0), josta valittiin tarkasteltaviksi asteikot, jotka arvioivat terapiasuhdetta, työskentelytapaa tai menetelmää sekä asiakkaan kokonaisarviota terapiaistunnosta. Toiseksi tutkimuksessa tarkasteltiin, syntyikö terapiassa afaattiselle asiakkaalle Innovative Moments (IM) -hetkiä eli innovatiivisia oivalluksen hetkiä Innovative Moments Coding Systemin (IMCS) eli innovatiivisten hetkien koodausjärjestelmän mukaan.

Tutkimustulokset perustuvat afaattisen asiakkaan kokemuksiin kymmenen terapiakerran ajalta. Asiakas koki monipuolisten vuorovaikutuskeinojen mahdollistavan saamaan äänensä kuuluviin ja kokemaan kuulluksi, ymmärretyksi ja kunnioitetuksi tulemista ja sen myötä kokemaan terapiasuhteen hyväksi. Osoittautui, että terapiasessioiden kuluessa asiakkaalle syntyi useita innovatiivisia oivalluksen hetkiä, kuten reflektio- ja muutoksen toteuttamisen sekä uudelleen käsitteellistämisen hetkiä.

Marjut Riihiluoma: Kun ¨pönttö ei peuhaa¨- Afasian huomioiminen psykoterapiassa. Afaattisen henkilön kokemuksia kuulluksi ja ymmärretyksi tulemisesta kognitiivis-integratiivisessa psykoterapiassa.                       Kognitiivis-Integratiivinen aikuisten yksilöpsykoterapia 2020-2023