Kognitiivisen psykoterapian vaikutus aivotoimintaan yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoidossa

Psykoterapeuttisten interventioiden vaikutusta aivotoimintaan on usein tutkittu niputtamalla eri mielenterveyshäiriöitä yhteen. Tutkimuksia, joissa selvitettäisiin aivokuvantamismenetelmien avulla tietyn terapiasuuntauksen toimivuutta tietyn häiriön hoidossa on vähän.

Tässä lopputyössä tarkastellaan aivotoiminnan muutoksia kognitiivisen psykoterapian aikana yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoidossa. Lopputyön tarkoituksena on selvittää vilkastuuko tai vaimeneeko aivotoiminta joillain alueilla terapiajakson seurauksena ja minkälaisiin tunnetason tai ajattelun muutoksiin nämä aivotoiminnan muutokset viittaavat.  Menetelmänä käytetään suppeaa systemaattista kirjallisuuskatsausta, jonka julkaisujen valintaprosessi eteni PRISMA 2020 -julkilausuman mukaisesti.

Tämän suppean systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tulokset osoittavat, että tehokkaasti ahdistusoireita laskeneen CBT-jakson seurauksena aivotoiminta limbisillä alueilla ja etuotsalohkolla vaimenee. Tulokset ehdottavat, että limbisen järjestelmän herkkyys ahdistusta aiheuttaville ärsykkeille vähenee terapiajakson seurauksena. Lisäksi ahdistuksen säätelyyn ja murehtimiseen liitetty toiminta etuotsalohkon alueilla vähenee.

Emma Salo: Kognitiivisen psykoterapian vaikutus aivotoimintaan yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoidossa

Kognitiivinen aikuisten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma sisältäen hypnoterapiaa (2020-2023)

 Joogaterapeuttiset menetelmät ahdistuneisuushäiriöisen potilaan kognitiivisesssa lyhytterapiassa

Ahdistuneisuushäiriöiden psykoterapeuttiseen hoitoon suositellaan yleisesti kognitiivista psykoterapiaa. Moni potilas hakee apua oireiden lievittämiseen myös täydentävistä hoitomuodoista, kuten joogasta.

Joogan terapeuttisella suuntauksella eli joogaterapialla on yhteisiä piirteitä psykofyysisten terapioiden ja uusimpien kognitiivisen psykoterapian sovellusten kanssa. Näitä ovat esimerkiksi kehon jännitystilojen rentouttaminen, stressinsäätelyjärjestelmän tasapainoittaminen sekä mielen ja kehollisten tuntemusten havainnointi nykyhetkikontaktissa. Lisäksi joogaterapia hyödyntää hatha-joogaperinteestä sovellettuja liikeharjoituksia.

Tässä tapaustutkimuksessa tarkasteltiin joogaterapian liike-, hengitys- ja keskittymisharjoitusten vaikutusta osana ahdistuneisuushäiriöisen potilaan kognitiivista lyhytterapiaa. Interventio vähensi tutkittavan itsearvioimaa ahdistuneisuutta ja lisäsi yleistä psyykkistä hyvinvointia. Ahdistuneisuuteen liittyvä somaattinen oireilu hävisi lähes kokonaan terapian kuluessa.

Joogaterapeuttisista harjoitteista rakentui myös terapian ulkopuolella hyödynnettävä ahdistuksen omahoito-ohjelma tutkittavan käyttöön, mikä edesauttoi psyykkisen toimintakyvyn ylläpitoa myös terapian jälkeen.

Kaiken kaikkiaan joogaterapeuttisten elementtien yhdistäminen kognitiiviseen lyhytterapiaan tuotti tässä tapauksessa lupaavia tuloksia, jotka ovat samansuuntaisia aiheeseen liittyvän tutkimuskirjallisuuden kanssa.

 

Outi PikkuoksaJoogaterapeuttiset menetelmät kognitiivisen psykoterapian tukena ahdistuneisuushäiriöisen potilaan lyhytterapiassa – tapaustutkimus

Kognitiivis-integratiivinen  aikuisten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma (KIT) 2018-2021