kognitiivinen hypnoterapia – Psykoterapeuttikoulutuksen opinnäyteikkuna

Kognitiivinen hypnoterapia ahdistuksen hoidossa

Tässä opinnäytetyössä tutkin kuinka kognitiivisella hypnoterapialla toteutettu terapiajakso vaikutti yhden asiakkaan ahdistusoireisiin.

Asiakasta tavattiin jakson aikana 16 kertaa, tapaamiset toteutuivat kerta viikkoisina.

Muutosta seurattiin sekä GAD-7 mittarin avulla että Assimilaatiomallin mukaisesti APES-asteikolla.

Jakson lopulla voitiin todeta että asiakkaan ahdistusoireet olivat jonkin verran laskeneet.

Asiakkaan itsehavainnointi lisääntyi, asiakas koki ajatusten selkiytyneen, hän alkoi myös löytää uusia toimintatapoja. joka näkyivät toimintakyvyn lisääntymisenä.

Laura Ahlgren: Ahdistuksen hoito

kognitiivisessa hypnoterapiassa: Tapaustutkimus

Kognitiivinen aikuisten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma sisältäen hypnoterapiaa 2020-2023

Jatka lukemista ”Kognitiivinen hypnoterapia ahdistuksen hoidossa”

Synnytyspelko on monitahoinen ilmiö, johon liittyy niin fysiologisia, psykologisia kuin sosiaalisia tekijöitä. Vaikeasta synnytyspelosta kärsii tutkimusten mukaan jopa 6–14 % odottajista, ja synnytyspelon tiedetään altistavan sekä äidin että vauvan useille psyykkisille ja somaattisille ongelmille sekä raskaus- ja synnytysaikana että synnytyksen jälkeen. Valtaosa kognitiiviseen psykoterapiaan tai hypnoterapiaan pohjautuvista interventioista on osoittautunut vaikuttaviksi synnytyspelon hoidossa, ja hypnoterapian assimilatiivisen yhdistämisen kognitiiviseen psykoterapiaan on aiemmissa tutkimuksissa todettu voivan lisätä hoidon vaikuttavuutta useiden häiriöiden hoidossa. Tiettävästi kognitiivisen hypnoterapian vaikutusta synnytyspelkoon ei kuitenkaan ole aiemmin tutkittu.

Tässä opinnäytetyössä tutkitaan tapaustutkimuksen keinoin, lievittyykö ensisynnyttäjän synnytyspelko loppuraskauden aikana toteutetun kahdeksan kerran kognitiivisen hypnoterapian intervention avulla. Interventiomalli kehitettiin tätä tutkimusta varten. Synnytyspelossa tapahtuneita muutoksia tutkittiin potilaan ensimmäisellä ja viimeisellä käynnillä täyttämillä W-DEQ A -synnytyspelkomittarilla ja GAD-7-ahdistuneisuuskyselyllä. Lisäksi tarkasteltiin muutoksia odottajan vauvaan liittyvissä mielikuvissa, joita tutkittiin litteroimalla potilaan vastaus samaan kysymykseen hoidon alussa ja lopussa.

Tulokset osoittivat, että potilaan synnytyspelko lievittyi merkittävästi intervention aikana: synnytyspelko-oireet vähenivät 40,8 % ja ahdistuneisuusoireet laskivat 75 %. Potilaan mielikuvat vauvasta myös lisääntyivät ja elävöityivät, mikä tapahtui samanaikaisesti synnytyspelon vähentyessä. Pelon lievittymiseen vaikuttivat todennäköisesti sekä ajatusten ja uskomusten työstäminen että mielikuvatyöskentely, joiden myötä potilaan kokemus omasta pystyvyydestä vahvistui ja synnytykseen liittyvien mielikuvien ahdistavuus väheni. Tulokset ovat linjassa aiemman tutkimustiedon kanssa ja antavat lupaavaa viitettä kognitiivisen hypnoterapian hyödyistä synnytyspelon hoidossa.

Ea Huhtala: Ensisynnyttäjän synnytyspelon hoito loppuraskauden aikana kognitiivisella hypnoterapialla: tapaustutkimus

Kognitiivinen aikuisten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma sisältäen hypnoterapiaa 2020-2023