Itsekriittisyyden käsittely kolmannen aallon kognitiivisissa terapiainterventioissa

Itsekriittisyyttä pidetään transdiagnostisena haavoittuvuustekijänä, joka on yhteydessä useisiin psyykkisiin oireisiin. Tämän kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli selvittää, miten kolmannen aallon kognitiivisen käyttäytymisterapian suuntauksissa käytetyt interventiot vaikuttavat itsekriittisyyden muutoksiin tuoreiden tutkimusten perusteella. Katsauksen vuosina 2012–2021 julkaistut tutkimukset (n=22) haettiin PsycInfo, Academic Search Premier ja PubMed -tietokannoista.

Katsauksen tärkeimmät johtopäätökset ovat seuraavat: 1) Myötätuntosuuntaiset terapiainterventiot ovat itsekriittisyyttä tehokkaasti vähentäviä hoitomuotoja. Myös lyhyet ja itsenäisesti internetissä toteutettavat strukturoidut myötätuntosuuntaiset ohjelmat tuottavat ainakin lyhyessä seurannassa säilyviä muutoksia. 2) Myötätuntosuuntaiset interventiot ovat vähintään yhtä vaikuttavia itsevihaa sisältävän itsekriittisyyden käsittelyssä kuin riittämättömyyden tunteeseen liittyvän itsekriittisyyden käsittelyssä. 3) Itsekriittisyyteen liittyy fysiologisten mittausten perusteella kehollisia stressireaktioita, ja mielikuvatekniikat voivat olla itsekriittisille ihmisille kuormittavampia kuin muille ihmisille. 4) Itsekriittisyyden hoitointerventioista on tehty vain vähän tutkimusta muiden kolmannen aallon kognitiivisen käyttäytymisterapian suuntausten kuin myötätuntosuuntaisen terapian viitekehyksistä.

Elina Laitalainen: Itsekriittisyyden käsittely kolmannen aallon kognitiivisissa terapiainterventioissa

Kognitiivis-integratiivinen aikuisten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma 2018-2021

Kognitiiviset psykoterapiat pitkäaikaisen tinnituksen hoidossa

Tinnitus on kuulohavainto ja tietoisuus äänestä, jolle ei ole ulkoista äänilähdettä. Yleisin aiheuttaja on jonkinasteinen kuulovaurio, jota seuraa kuuloradan hermoverkkojen hyperaktiivisuus. Tinnitus ei ole itsessään hyvä tai paha, vaan yksilön tekemä tulkinta tinnituksesta aiheuttaa mahdollisen kärsimyksen. Tinnituksen yleisimpiä liitännäissairauksia ovat ahdistus, masennus ja unihäiriöt. Persoonallisuuden piirteistä neurotisismi sekä toimintatapana välttely, altistavat kärsimystä aiheuttavalle tinnitukselle. Kognitiivinen käyttäytymisterapia (KKT) on ensisijaishoito kärsimystä aiheuttavassa tinnituksessa. Hyväksymis- ja omistautumisterapia sekä tietoisuustaitoihin perustuva kognitiivinen terapia (MBCT) ovat myös osoittautuneet tehokkaiksi. Tapaustutkimuksissa tarkasteltiin psykoterapiainterventioiden, kuten validoinnin, psykoedukaation, välttelykäyttäytymisen purkamisen, altistamisen, hyväksymisen harjoittelun sekä tarkkaavuus- ja tietoisuustaitoharjoittelun toimivuutta tinnituksen hoidossa. Tinnituksen aiheuttaman kärsimyksen lievittyminen parantaa subjektiivista hyvinvointia, keskittymiskykyä ja unen laatua.  Uusi neutraali ja hyväksyvä suhde tinnitusääneen mahdollistaa välttelykäyttäytymisen loppumisen ja paluun normaaliin toimintaan sekä toipumisen.

Mervi Starck: Kognitiiviset psykoterapiat pitkäaikaisen tinnituksen hoidossa 

Kognitiivis-integratiivinen aikuisten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma 2018-2021