”Bitch got daddy issues” – asiakkaan primaaritunteita etsimässä

Tässä opinnäytteessä tarkastellaan asiakkaan terapiassa viriäviä tunnekokemuksia tunnekeskeisen terapian viitekehyksessä. Painotus on erityisesti primaaritunteen kokemiseen kytkeytyvissä korjaavissa kokemuksissa sekä terapiavuorovaikutuksen tarkastelussa tunnekeskeisen terapian merkkien (markers) näkökulmasta. Merkeillä tarkoitetaan tiettyjä tunnekeskeisen terapian teoriassa määriteltyjä ongelmallisia tunteidenkäsittelyn tiloja, joihin terapeutin tulisi suunnata tiettyjä interventioita.

Aineistona on Noeliksi nimetyn asiakkaan 40 tapaamisen mittaisen terapian tallennetut tapaamiset (31 kpl). Tarkasteltavaksi on valittu viisi otetta, joissa asiakas kokee isäsuhteeseensa kytkeytyviä tunteita terapiatilanteessa. Otteissa on nähtävissä tunnekeskeisen terapian teorian mukainen muutosprosessi, missä primaaritunteiden kokeminen turvallisessa terapiasuhteessa muuttaa koettuja tunteita sekä luo uudenlaista ymmärrystä itsestä. Noel siirtyy primaarin adaptiivisen vihan jälkeen kokemaan primaaria maladaptiivista häpeää ja lopuksi myös häivähdyksen primaaria adaptiivista surua.

Otteiden vuorovaikutuksessa on tunnistettavissa piirteitä tunnekeskeisen teorian merkeistä. Verrattain usein myös terapeutin työskentelyn tavoitteet otteiden vuorovaikutustilanteissa ovat jossain määrin yhdenmukaisia merkkeihin liitettyjen interventioiden tavoitteiden kanssa. Kun otetaan huomioon, ettei terapeutti näissä otteissa tehnyt tietoisesti “tunnekeskeistä terapiaa”, vaikutelmaksi jää, että tunnekeskeisen terapian merkkeihin ja niiden interventioihin on onnistuttu tiivistämään jotain psykoterapeuttiselle työskentelylle yleistä ja tyypillistä.

Riikka Koljonen: ”Bitch got daddy issues” – asiakkaan primaaritunteita etsimässä
Integratiivinen aikuisten ja nuorten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma 2018–2021

Korjaavien kokemusten vaikutus itseen kohdistuvan vaativuuden muutokseen

Mieli rakentuu vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Aikaisemmat kokemukset vaikuttavat siihen, miten ihminen suhtautuu itseensä sekä toisiin ja miten odottaa tulevansa kohdelluksi. Psykoterapiassa on mahdollista kokea näitä käsityksiä muuttavia korjaavia kokemuksia. Tarkastelen tässä opinnäytetyössä, miten koulutuspotilaani vaativa suhtautumien itseänsä kohtaan muuttui terapian aikana ja mikä merkitys korjaavilla kokemuksilla oli muutoksessa.

Aineistona toimi yhden kuudentoista kerran koulutuspsykoterapian istuntojen ääninauhat sekä terapeutin muistiinpanot istunnoista. Aineistosta poimittiin tarkempaan tarkasteluun kohdat, joissa esiintyi potilaan vaativuuteen ja vaikeuteen tehdä asioita liittyvää materiaali tai korjaava kokemus. Valitut kohdat analysoitiin vuorovaikutuksen laadullisella sisällön analyysillä sekä Assimilation of Problematic Experience Scale (APES) asteikolla.

Potilaan vaativuuden teeman äänien assimilaatio kehittyi terapian aikana. Korjaavilla kokemuksilla oli merkittävä vaikutus muutokselle. Erityisesti terapeutin tavalla suhtautua sallivasti ja kiinnostuneesti potilaan itsensä ongelmallisiksi kokemiin puoliin vaikutti muutoksen kannata keskeiseltä. Terapiassa vaikutti syntyneen potilaan ennakko-odotusten vastainen uudenlainen positiivinen suhdekokemus.

Korjaavilla kokemuksilla on keskeinen merkitys psykoterapeuttiselle muutokselle. Korjaavan kokemuksen käsitettä käytetään kuitenkin hyvin laajasti eri merkityksissä, eikä sitä ole vielä tutkittu kovin kattavasti.

Olli Orenius: Korjaavien kokemusten vaikutus itseen kohdistuvan vaativuuden muutokseen

Integratiivinen aikuisten ja nuorten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma 2018-2021

PSYKOLOGINEN SYLI -Äitiystilan ja terapeuttisen allianssin ilmeneminen varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapiassa, tapaustutkimus

Varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapian ajoittuminen raskaus- ja pikkulapsiaikaan määrittää terapialle erilaisen hoidollisen asetelman kuin muissa psykoterapiamuodoissa: hoitoa hakevalle äidille on parhaillaan muodostumassa tai uudelleenaktivoitumassa äitiyteen liittyvä, ainutlaatuinen psyykkinen organisaatio: äitiystila (”motherhood constellation”). Äitiystila edellyttää terapeutilta kykyä luoda ja ylläpitää omanlaistaan terapeuttista allianssia, jossa korostuvat hyväksyntä, hoiva ja kannattelu. Terapian tehtävänä on tarjota äidille tukisuhde, jonka myötä äiti pystyy tarjoamaan vastaavan lapselleen ja näin mahdollistuu lapsen turvallinen kiintyminen vanhempaansa.

Tämä opinnäytetyö on laadullinen tapaustutkimus äitiystilan ja terapeuttisen allianssin ilmenemisestä yhdessä varhaisen vuorovaikutuksen koulutuspsykoterapiassa. Tarkastelin äitiystilan ilmenemistä sen komponenttiteemojen mukaisesti ja terapeuttista allianssia analysoin potilaan näkökulmasta, keskittyen siihen, mikä siinä oli potilaalle merkityksellistä.

Johtopäätöksenä opinnäytetyöstäni voin todeta, että terapeuttinen allianssi tarjosi äitipotilaalle korjaavien kokemusten lisäksi mahdollisuuden muokata omaa elämäntarinaansa johdonmukaisemmaksi, mikä on merkityksellistä niin äidin kuin syntyvän vauvankin hyvinvoinnille.

Katja Niela: PSYKOLOGINEN SYLI – Äitiystilan ja terapeuttisen allianssin ilmeneminen varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapiassa, tapaustutkimus

Varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapeuttikoulutus 2017-2021