Avainsana: krooninen masennus

Julkaistu

”Irti-masennuksesta tai sitten ei” KIT- ryhmäkuntoutus kroonisesti masentuneille

Tässä KIT-psykoterapeuttikoulutuksen opinnäytetyössä kuvataan psykiatrian aluepoliklinikalla toteutettua ”Irti masennuksesta”-kuntoutusryhmähoitomallia kroonisesti masentuneille kuntoutujille, jossa on yhdistetty tietoisuustaitoihin perustuvan kognitiivisen terapian ryhmähoitomalliin elementtejä hyväksymis- ja omistautumisterapiasta, myötätuntosuuntaisesta terapiasta ja CBASP-terapiamallista.

Kvalitatiivisena tutkimuskysymyksenä on kuntoutujien subjektiiviset kokemukset ryhmäinterventiosta. Kvantitatiivisesti on mitattu muutosta 4 ryhmän läpikäyneen kuntoutujan masennusoireiden määrässä, tietoisuustaidoissa, psykologisessa joustavuudessa ja itsemyötätunnossa ryhmän loppuessa verrattuna ryhmän alkutilanteessa tehtyihin mittauksiin. Tämän tutkimuksen aineiston pohjalta kvalitatiivisesti arvioituna kuntoutujat kokivat testatun ryhmähoitomallin myönteisesti. Kvantitatiivisessa arviossa osallistujat eivät vaikuttaneet hyötyneen ryhmähoidosta merkittävästi. Kvalitatiivisen arvion ja kirjallisuudesta löytyvän tieteellisen näytön perusteella tämän kaltaista integratiivista hoitomallia voisi jatkossa testata lievemmästä masennuksesta kärsivillä ja vähäisemmän samanaikaissairastavuuden omaavilla kuntoutujilla. Kirjallisuuden tutkimusnäyttö ja ryhmäläisten palaute puoltavat pidempää, esimerkiksi 16 kerran ryhmähoitomallia ja CBASP-terapiamuodon sisältöjen suurempaa painottamista.

Minna Hirvelä: ”Irti masennuksesta tai sitten ei” Kognitiivis-integratiivinen ryhmäkuntoutus kroonisesti masentuneille

Kognitiivis-Integratiivinen aikuisten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma 2020-2023

Julkaistu

Muutoshetket ja muutoksen esteet pitkittyneessä, persoonallisuustekijöiden komplisoimassa masennuksessa

Opinnäytetyössä tarkasteltiin pitkää terapiaprosessia, jossa asiakkaan toimintakyvyn ja oireilun voimakkuuden suhteen muutosta ei syntynyt, mutta terapiatyöskentely oli aktiivista, vuorovaikutus toimivaa ja asiakkaalla oli itsereflektiokykyä. Muutoshetkien mallin (Innovative Moments Coding System) mukaan korkean tason muutoshetket, erityisesti muutoksen toteuttamisen ja uudelleenmäärittelyn hetket ovat yhteydessä psykiatrisen oireilun vähenemiseen. Muutoksen ennusmerkkien malli (Precursors of Change) arvioi muutoksen esteitä. Asiakas kärsi pitkittyneestä, kroonisesta masennuksesta, jota komplisoivat persoonallisuustekijät, estynyt ja epävakaa persoonallisuus. Tapausta jäsennettiin kognitiivisten uskomusten, maladaptiivisten toimintatapojen ja skeematerapian käsittein. Tarkastelun kohteeksi valittiin asiakkaan vaikuttavimmiksi kokemat, kokemuksellisia harjoituksia sisältäneet käynnit (3 kpl), joiden tallenteita tutkittiin muutoshetkien mallin avulla. Alku– ja lopputilanteita tarkasteltiin muutoksen ennusmerkkien kautta.

Tunnistetut muutoshetket olivat sekä matalaa että korkeaa tasoa, mutta eivät yltäneet korkeimmalle, uudelleenmäärittelyn tasolle. Toiminnalliset muutoshetket olivat harvinaisia, ja jäivät matalalle tasolle. Ennusmerkkien mallin kautta todettiin runsaasti muutoksen esteitä sekä terapian alussa että lopussa. Yritys tai tahto muuttua sekä toiveikkuus näyttäytyivät häilyvinä.

Käytettyjen menetelmien avulla saatiin näkyväksi asiakkaan toimivaa itsereflektiokykyä. Samalla ne havainnollistivat oireilun pysymistä ennallaan ja toimintakyvyn muuttumattomuutta käytännön tasolla. Maladaptiivisten skeemojen herkkä aktivoituminen ja skeemamoodien vaihtelu tuli näkyväksi myös menetelmien kautta. Suojautuminen ja tunteiden välttely kuvautuivat keskeisinä muutoksen esteinä.

Riina Elomäki: Muutoshetket ja muutoksen esteet pitkittyneessä, persoonallisuustekijöiden komplisoimassa masennuksessa