”Bitch got daddy issues” – asiakkaan primaaritunteita etsimässä

Tässä opinnäytteessä tarkastellaan asiakkaan terapiassa viriäviä tunnekokemuksia tunnekeskeisen terapian viitekehyksessä. Painotus on erityisesti primaaritunteen kokemiseen kytkeytyvissä korjaavissa kokemuksissa sekä terapiavuorovaikutuksen tarkastelussa tunnekeskeisen terapian merkkien (markers) näkökulmasta. Merkeillä tarkoitetaan tiettyjä tunnekeskeisen terapian teoriassa määriteltyjä ongelmallisia tunteidenkäsittelyn tiloja, joihin terapeutin tulisi suunnata tiettyjä interventioita.

Aineistona on Noeliksi nimetyn asiakkaan 40 tapaamisen mittaisen terapian tallennetut tapaamiset (31 kpl). Tarkasteltavaksi on valittu viisi otetta, joissa asiakas kokee isäsuhteeseensa kytkeytyviä tunteita terapiatilanteessa. Otteissa on nähtävissä tunnekeskeisen terapian teorian mukainen muutosprosessi, missä primaaritunteiden kokeminen turvallisessa terapiasuhteessa muuttaa koettuja tunteita sekä luo uudenlaista ymmärrystä itsestä. Noel siirtyy primaarin adaptiivisen vihan jälkeen kokemaan primaaria maladaptiivista häpeää ja lopuksi myös häivähdyksen primaaria adaptiivista surua.

Otteiden vuorovaikutuksessa on tunnistettavissa piirteitä tunnekeskeisen teorian merkeistä. Verrattain usein myös terapeutin työskentelyn tavoitteet otteiden vuorovaikutustilanteissa ovat jossain määrin yhdenmukaisia merkkeihin liitettyjen interventioiden tavoitteiden kanssa. Kun otetaan huomioon, ettei terapeutti näissä otteissa tehnyt tietoisesti “tunnekeskeistä terapiaa”, vaikutelmaksi jää, että tunnekeskeisen terapian merkkeihin ja niiden interventioihin on onnistuttu tiivistämään jotain psykoterapeuttiselle työskentelylle yleistä ja tyypillistä.

Riikka Koljonen: ”Bitch got daddy issues” – asiakkaan primaaritunteita etsimässä
Integratiivinen aikuisten ja nuorten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma 2018–2021

Anteeksiantamisen keskeisyys mentaalisessa kehityksessä

Mielen rakentumisessa ja varhaisten suhteiden korjaamisessa anteeksiantaminen on keskeisessä roolissa – ja vastaavasti korjaaminen on keskeisessä roolissa kaikissa ihmissuhteissa ja henkisessä kasvussa.

Psykoanalyytikon ja potilaan välisessä suhteessa anteeksiantaminen elää transferenssi-vastatransferenssikytköksessä erityisesti negatiivisen transferenssin työstämisessä ja etsittäessä eksistentiaalista ymmärrystä elämän kärsimykseen. Nimitän analyytikon potilasta kunnioittavan, nöyrän ja rakkaudellisen asennoitumistavan sovituksen mielentilaksi.

Mielenrakenteita muuttava yhteistyö potilaan ja analyytikon välillä  edellyttää kykyä sietää haavoittumisen kipua, jolloin tarvitaan psykoanalyyttistä rakkautta ja anteeksiantamiskykyä. Voidakseen antaa anteeksi haavoittavan kokemuksensa, on voitava päästää irti toisen meissä herättämästä tunteesta, pyrkien totuudellisesti tutkimaan itseämme. Sovituksen mielentilassa jatkuva menetyksen käsittely auttaa ymmärtämään ihmissuhteen ainoana kehityksellisenä kasvualustana sekä analyytikolle että potilaalle.

Aili von Schulman: Sovituksen mielentila psykoanalyyttisen asenteen ytimessä

Psykoterapeutti-psykoanalyytikko-psykoterapeuttikouluttaja koulutus TSHYAN  2017-2021