Tunneyhteyden havaitseminen psykoterapiaprosessin aikana – liike puheesta tunteen tasolle

Opinnäytetyössä tarkastellaan asiakkaan tunnetyöskentelyä ja mielen liikkumista KAT 16 kerran lyhytpsykoterapian aikana. Lyhytpsykoterapiaa seurataan siitä näkökulmasta, miten psykoterapian aikana puhe siirtyy tunteen tasolle. Tällä tarkoitetaan sitä, miten potilas terapian aikana luo yhteyttä omiin tunteisiinsa ja miten tämä yhteys tunteisiin kehittyy psykoterapian aikana. Aineisto koostuu psykoterapiatapaamisten nauhoitteista sekä näiden litteraatioista. Asiakkaan tunnetyöskentelyä havaitaan sekä Leimanin metamallin että assimilaatiomallin, (APES) mallin mukaisesti. Psykoterapian aikana Ninan tunnetyöskentelyssä tapahtui huomattavaa liikettä. Psykoterapian alussa Ninan tunteet olivat epämääräisiä ja negatiivissävytteisiä, vastaten APES tasoa 1-2. Psykoterapian edetessä Nina sai kiinni yksinäisyyden tunteesta, empatiasta, sekä onnistui luomaan uutta yhteyttä itseensä sekä omaisiinsa. Ninan yhteys omiin tunteisiin ja kokemus näistä liikkui terapian aikana APES asteikolla tasolta 1-5. Nina osaa terapian loppukäynneillä kuvata tunnetiloja. Hän ymmärtää myös mistä tunteet johtuvat sekä osaa kuvailla vaihtoehtoisia tapahtumia tunne näkökulmasta, vastaten APES tasoa 5. Metamallin mukaan Nina siirtyy psykoterapian aikana objektipositiosta ongelmiensa suhteen, ainakin osittaiseen subjektipositioon. Nina osaa terapian loppukäynneillä havainnoida itseään neutraalimmalla tavalla, kuin psykoterapian alkukäynneillä.

Carita Wasastjerna: Tunneyhteyden havaitseminen psykoterapiaprosessin aikana – liike puheesta tunteen tasolle

Kognitiivis-analyyttinen                                                                                                                   yksilöpsykoterapeuttikoulutusohjelma 2019-2022

Mindfulness-pohjainen kognitiivinen terapia vaginismipotilaiden hoidossa – ryhmäterapiamenetelmä Tyksin Naistenklinikan vaginismipotilaille

Tiivistelmä – Abstrakt – Abstract

Normaalissa seksuaalireaktiovasteessa kehon ja mielen konkordanssi on olennaisen tärkeää. Seksuaalihäiriöiden taustalla on usein tunnesäätelyn häiriöitä, jotka heijastuvat somaattisina oireina häiriten tätä yhteyttä.  Erityisesti diskonkordanssi korostuu vaginismin kohdalla, jossa kompleksiset biopsykososiaaliset prosessit kaksisuuntaisine yhteyksineen paikallisten lantion ja sukuelinalueen ja korkeampien mentaalisten toimintojen välillä toimivat epätarkoituksenmukaisesti.

Kiinnostus mindfulness-pohjaisten hoitointerventioiden suuntaamiseksi seksuaalihäiriöiden hoitoon on kasvanut. Tietoisuustaidot mahdollistavat kehon ja mielen yhteydet tähän hetkeen, jotta autonominen hermosto rauhoittuu, kehon aistimukset, tunteet, läsnäolo ja lempeä hyväksyntä voivat auttaa nautinnon ja normaalin seksuaalivasteen tapahtumisessa. Opinnäytetyöni on kirjallisuuskatsaus seksuaalihäiriöiden ja etenkin vaginismin etiologiasta sekä mindfulness- pohjaisten hoitointerventioiden käytöstä seksuaalihäiriöiden hoidossa. Tavoitteena on valmistella tutkimussuunnitelma Tyksin Naistenklinikalla tehtävän mindfulnessiin pohjautuvan ja oletetusti kustannustehokkaan ryhmäterapiaintervention tutkimiseksi ja liittämiseksi osaksi Tyksin vaginismipotilaiden hoitopolkua.

Katja Kero: Mindfulness-pohjainen kognitiivinen terapia vaginismipotilaiden hoidossa – ryhmäterapiamenetelmä Tyksin Naistenklinikan vaginismipotilaille

Psykoterapeuttikoulutus, Kognitiivis-integratiivinen aikuisten yksilöpsykoterapia 2018-2021