Kuolemasta, pelosta ja kuolemanpelosta

Tässä opinnäytetyössä pohdin kuoleman mukanaan tuomaa pelkoa muutaman eri tapauksen sekä suruun ja kuolemaan liittyvän teorian avulla. Tapauksissa käsittelen pelkoa, joka nousee läheisen kuolemasta, omasta vakavasta sairastumisesta tai oman kuoleman läheisyydestä. Esiin tuomissani tapauksissa pelko voi estää suruprosessin etenemisen onnistuneesti tai hankaloittaa sen käynnistymistä ja etenemistä. Suruprosessi koostuu realiteettitestauksista ja muistojen uudelleenkäynnistä. Läheisen kuolema nostaa esiin tuhoutumisen pelon. Omaa lähestyvää kuolemaa on vaikea ajatella, ja myös suruprosessi on toisenlainen.

Käsittelen kuolemaan liittyvää pelkoa, joka saa yksilön ahdistuksen defenssinä kieltämään todellisuuden tai pyrkimään ymmärtämään sitä. Kaikessa pelossa on pohjimmiltaan kyse kuolemanpelosta.

Kulttuurissamme puhutaan vähän kuolemasta ja sen mukanaan tuomista ilmiöistä. Haluan omalta osaltani tuoda esiin kuoleman ainutlaatuisena ja samaan aikaan kaikkia koskevana luonnollisena asiana, jonka pohtiminen voi tuoda elämään uusia näkökulmia ja syvyyttä.

 

Anu Koivisto: Kuolemasta, pelosta ja kuolemanpelosta

Psykodynaaminen nuorten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma 2020-2023

Pelko kiintymyssuhteessa traumatisoituneen asiakkaan terapiassa

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella kiintymyssuhteessaan traumatisoituneen asiakkaan pelkoa ja sen muutosta terapiaprosessin aikana. Aineistona on vajaan vuoden kestänyt koulutuspsykoterapia, jonka aikana asiakkaan mystisille ja monimuotoisille peloille löytyi kohde ja asiakkaan suhde pelkoon ja itseen pelkäävänä muuttui. Tutkimuksessa tarkasteltiin mitkä tekijät vaikuttivat siihen, että terapiasuhteesta muodostui turvallinen ja asiakkaan oli mahdollista tutkia omaa mieltään, millainen asiakkaan suhde pelkoon oli terapian alkuvaiheessa ja miten asiakkaan tapa hahmottaa pelkoa muuttui mentalisaatioteorian näkökulmasta. Terapian alkuvaiheessa asiakkaan tapa hahmottaa pelon kokomustaan oli psyykkinen ekvivalenssi. Turvallisessa terapiasuhteessa asiakkaalle tuli mahdolliseksi reflektoida ajatuksiaan ja tunteitaan ja luoda niihin uudenlaista suhdetta. Pelon tunteen tultua jaetuksi ja säädellyksi turvallisessa terapiasuhteessa, myös asiakkaan itsesäätely vahvistui ja asiakas pystyi muodostamaan myötätuntoisemman suhteen itseensä pelkäävänä.

Katja Halkola Pelko kiintymyssuhteessa traumatisoituneen asiakkaan terapiassa

Integratiivinen aikuisten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma 2020-2023

Fear is the mindkiller – tapauskuvaus nuoren koulutuspsykoterapiahoidosta

Opinnäytetyössäni käsittelen itseäni suuresti inspiroineen psykoterapiassa käyneen nuoren potilaan hoitoprosessia, sekä yhteistä matkaamme. Potilas oli hoidon alkaessa 16-vuotias, käynnit toteutuivat kahdesti viikossa. Opinnäytetyön nimen mukaisesti, hoidon alussa potilaan pelko ja sen vastaanotto terapiassa oli keskeistä. Terapiassa pelko sai seurakseen ajattelun, myöhemmin yhteisen fantasioinnin. Pelko toimi Frank Herbertin lausahduksen mukaisena ’ajattelun tappajana’, jolle vastavoimaksemme terapiassa loimme yhteisen ajattelun, pyrkimyksen ymmärryksen ja mielekkyyden etsimiseen.

Teoreettisesti työssä käsitellään mm. Ogdenin ja Winnicottin ajatuksia. Ogdenin käsite ”reverie” – että uneksiminen ja assosiointi tapahtuu myös terapeutin sisäisellä mielennäyttämöllä, jopa käyntien aikana, ja että kaikki tämä on tärkeää ja hyödyllistä hoitoprosessin kannalta. Reverien kautta voi kokea sellaista ymmärrystä itsestään, potilaasta ja hoitoprosessista, jota ei muutoin ole saatavissa. Winnicotin käsite ’transitionaali-ilmiö’, toimii kuvauksena sisäisen maailman ja ulkoisen realiteetin välissä olevasta: leikistä, huumorista, spontaaniudesta. Sekä Ogdenin, että Winnicotin kuvaamat tavat olla elämyksellisessä vuorovaikutuksessa toteutui opinnäytetyössä käsitellyn hoitoprosessin myöhemmässä vaiheessa.

Tero Viljamaa: Fear is the mindkiller – tapauskuvaus nuoren koulutuspsykoterapiahoidosta

Psykodynaaminen nuorten yksilöpsykoterapeuttikoulutus 2019-2022

Mindfulness-pohjainen kognitiivinen terapia vaginismipotilaiden hoidossa – ryhmäterapiamenetelmä Tyksin Naistenklinikan vaginismipotilaille

Tiivistelmä – Abstrakt – Abstract

Normaalissa seksuaalireaktiovasteessa kehon ja mielen konkordanssi on olennaisen tärkeää. Seksuaalihäiriöiden taustalla on usein tunnesäätelyn häiriöitä, jotka heijastuvat somaattisina oireina häiriten tätä yhteyttä.  Erityisesti diskonkordanssi korostuu vaginismin kohdalla, jossa kompleksiset biopsykososiaaliset prosessit kaksisuuntaisine yhteyksineen paikallisten lantion ja sukuelinalueen ja korkeampien mentaalisten toimintojen välillä toimivat epätarkoituksenmukaisesti.

Kiinnostus mindfulness-pohjaisten hoitointerventioiden suuntaamiseksi seksuaalihäiriöiden hoitoon on kasvanut. Tietoisuustaidot mahdollistavat kehon ja mielen yhteydet tähän hetkeen, jotta autonominen hermosto rauhoittuu, kehon aistimukset, tunteet, läsnäolo ja lempeä hyväksyntä voivat auttaa nautinnon ja normaalin seksuaalivasteen tapahtumisessa. Opinnäytetyöni on kirjallisuuskatsaus seksuaalihäiriöiden ja etenkin vaginismin etiologiasta sekä mindfulness- pohjaisten hoitointerventioiden käytöstä seksuaalihäiriöiden hoidossa. Tavoitteena on valmistella tutkimussuunnitelma Tyksin Naistenklinikalla tehtävän mindfulnessiin pohjautuvan ja oletetusti kustannustehokkaan ryhmäterapiaintervention tutkimiseksi ja liittämiseksi osaksi Tyksin vaginismipotilaiden hoitopolkua.

Katja Kero: Mindfulness-pohjainen kognitiivinen terapia vaginismipotilaiden hoidossa – ryhmäterapiamenetelmä Tyksin Naistenklinikan vaginismipotilaille

Psykoterapeuttikoulutus, Kognitiivis-integratiivinen aikuisten yksilöpsykoterapia 2018-2021