Katso minua, jotta näen itseni. Tapauskuvaus termin ”ohutnahkainen narsisti” silmin

Jos varhainen hoiva on kehittyvän lapsen kannalta riittämätöntä, mieli alkaa suojautua toistuvilta
pettymyksiltä, kuten häpeän tunteilta epäonnistuneesta vuorovaikutuksesta. Toistuvat häpeän kokemukset
voivat vaikuttaa terveen itsetunnon ja ydinminuuden syntymiseen. Häpeän tunteilta suojautuminen voi
johtaa narsistisen problematiikan syntyyn ja ohutnahkaisesta narsismista kärsivä kääntää häpeän tunteet
itseensä, kohdatessaan vaikeuksia ihmissuhteissa. Ohutnahkainen on sisäistänyt muiden pahuuden ja
arvottomuuden tunteet itseensä, pitäen itseään pahana ja syyllisenä. Ohutnahkainen laittaa toistuvasti omat
tarpeet ja tunteet syrjään, ollakseen hyväksytty ja välttääkseen torjutuksi tulemisen tunnetta.

Tässä opinnäytetyössä kuvaan, miten varhainen hoiva vaikuttaa ihmisen mielen rakentumiseen ja
itsetunnon kehitykseen. Keskityn kuvaamaan myös käsitettä ohutnahkainen narsisti ja sitä, miten tällainen
persoonallisuuden piirre kehittyy. Lopuksi tarkastelen psykodynaamista, kaksivuotista
koulutuspsykoterapiaprosessia ohutnahkaisen narsismin piirteiden näkökulmasta.

Ruut KarlssonKatso minua, jotta näen itseni.
Tapauskuvaus termin ”ohutnahkainen narsisti” silmin.

Psykodynaaminen nuorten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma 2021-2024

Varhaisuuden äärellä. Varhaisten mielikuvien äärellä olemisesta ja ymmärtämisestä nuoren aikuisen psykoterapiassa

Opinnäytetyöni on tapauskuvaus, jossa tarkastelen tuntimateriaalien synnyttämistä mielikuvistani käsin varhaisen mielenmaiseman ja kokemusmaailman äärellä olemista sekä ilmenemistä nuoren
aikuisen psykoterapiassa. Terapiatunneilla uneksitut mielikuvat aistimuksellisuudessaan alkoivat löytää sisältöjä ja merkityksiä työnohjauksessa sekä hoidon edetessä.

Keskiössä on potilaan varhaisen mielenrakentumisen ymmärtäminen ja olemassaolon kuvautuminen affektiivisena, saarekkeisena sekä ruumiiseen ja sen toimintoihin heijastuvana edustuksena ilmentää itseään tässä hetkessä. Mielikuvat ovat auttaneet terapeuttia löytämään potilaan yksinäisyyden, ahdistuksen ja tyhjyyden kokemusten äärelle hetkinä, jotka ovat vielä käsittämis- ja käsittelykyvyn ulkopuolella. Mielikuvien avulla terapeutin on mahdollista löytää yhteyksiä omiin sekä potilaan sisäisiin maailmoihin, missä voi muodostua yhteisiä potentiaalisia tiloja vahvistaa psyykkistä sitomiskykyä.

Mielikuvat ovat terapeutin johtolankoja affektien äärelle, mutta toisaalta myös omien heränneiden tunteiden sietämisen ja potilaan aineiston säilömisen ja kannattelun punnuksia. Mielikuvien ja unelmoinnin läsnäolo psykoterapiassa on psyykkistä työtä potilaan hyväksi eriytymisen ja yksilöitymisen matkalla.

Jenni Pellikka: Varhaisuuden äärellä. Varhaisten mielikuvien äärellä olemisesta ja ymmärtämisestä nuoren aikuisen psykoterapiassa.

Psykodynaaminen nuorten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma 2021-2024