Aggressio elämän ja tuhon voimana ryhmäanalyyttisessa psykoterapiassa

Opinnäytetyöni tavoitteena oli tarkastella aggressiota moniulotteisena ilmiönä, ja löytää näkökulmia sen tunnistamiseen, kohtaamiseen ja ohjaamiseen niin yksilö- kuin ryhmätasollakin ryhmäanalyyttisessa psykoterapiassa.

Aggressiolla on juuret primaariobjektisuhteissa, ja varhaislapsuuden hoivakokemukset vaikuttavat merkittävästi yksilön kykyyn kokea ja ilmaista aggressiota. Ryhmässä aggressio voi juontua paitsi yksilön psykopatologiasta, myös ryhmädynamiikasta, ryhmäanalyytikon roolista ja toiminnasta, sekä transferenssikonflikteista.

Ryhmäanalyyttisestä näkökulmasta S. H. Foulkes korostaa ryhmän elinvoimaisuutta ja eheytymistä, kun taas Morris Nitsunin käsitteellistämä antiryhmä kuvaa tuhoavia puolia, jotka uhkaavat ryhmän toimintaa. Bionin perusolettamustilat ja Foulkesin neljän vuorovaikutuksen tasot tarjoavat teoreettista kehikkoa aggressiivisten ilmiöiden ymmärtämiseen ja ohjaamiseen ryhmässä. Ryhmäanalyytikon oma suhde aggressioon on tärkeää. Ryhmäanalyytikon tehtävä on auttaa ryhmää tunnistamaan ja ilmaisemaan aggressiivisia tunteita turvallisessa ilmapiirissä. Näin tuhoavan aggression riski pienenee, ja ryhmäläiset oppivat käyttämään aggressiota voimavarana.

Maria Mäkelä: Aggressio elämän ja tuhon voimana ryhmäanalyyttisessa psykoterapiassa

Ryhmäanalyyttinen psykoterapiakoulutus

Koulutustyönohjaus osana psykoterapeutiksi kehittymistä

Psykoanalyyttisessä työnohjauksessa on ajan myötä siirrytty potilas- ja terapeuttikeskeisistä malleista relationaalisempaan suuntaan. Relationaalisessa malissa työnohjauksen osapuolten nähdään olevan osa triadia ja siinä tominnallistuvaa triadin osalpuolten tiedostamatonta, mukaan lukien osapuolten regressiiviset kokemukset. Työnohjaajan ja opiskelijan dynamiikka voidaan nähdä olevan yhteydessä paralleeli-prosessin kaltaisesti työnohjattavan potilaan dynamiikkaan, työnohjaajan ja opiskelijan taustalla vaikuttavien työ- ja koulutusorganisaatioiden dynamiikkaan sekä muihin relaatiossa ilmeneviin tietoisiin ja tiedostamattomiin puoliin. Identifioitumalla ainoastaan osaan totuudesta tai omaan totuuteen menetämme mahdollisuuden oppia tietoisuudesta poislohkotusta kokemalla, säilömällä, prosessoimalla ja sanoittamalla näkemyseroista nousevaa tietoa, mikä edellyttää työliiton, työryhmätilan tai potentiaalisen tilan suomaa  kärsivällisyyttä, ymmärrystä ja armollisuutta.

Frida Rönnholm: Koulutustyönohjaus psykoterapeuttiopiskelijan identiteetin vahvistajana : Wilfred Bionin perusolettamustilat psykoterapeutiksi kehittymisen työnohjausprosessissa.

Psykoanalyyttinen aikuisten yksilöpsykoterapia koulutusohjelma 2020-2024.