”Kuinka paljon asiakas kestää, kestänkö minä…” Miten asiakkaan riskipositio voi näkyä terapeuttisessa suhteessa terapeutin vastatunteiden kautta?

Psykoterapiassa on kyse suhteessa olon muutoksesta, missä ihmisen riskipositio kertoo tämän muutoksen läheisyydestä. Riskipositiossa ihmisessä viriää kivuliaita tunteita, jotka viittaavat sietämättömiin kokemuksiin, ydinkipuun. Terapeuttisessa suhteessa asiakkaan riskiposition läheisyys voi käynnistää suojautumista, joka voi pahimmillaan estää muutoksen kannalta merkittävien kokemusten ja tunteiden käsittelemisen. Psykoterapiassa on siis keskeistä se, miten riskipositioon viittaavia kohtia ja hetkiä tunnistaa asiakkaan ilmaisusta uudenlaisen suhteessa olon mahdollistamiseksi. Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin sitä, miten asiakkaan riskipositio voi näkyä terapeutin vastatunteissa terapeuttisessa suhteessa. Havainnollistavana aineistona käytettiin kognitiivis-analyyttisen koulutusterapian yhden terapiakäynnin tapausvinjettiä, joka oli valittu terapeuttiopiskelijan itsestään tekemien havaintojen ja näistä tehtyjen muistiinpanojen perusteella. Aineiston käsittelyssä käytettiin soveltaen Roberin (2016) kehittämää Terapeutin sisäisen keskustelun –metodia. Terapeutin itsestään tekemiä havaintoja kuten vastatunteita ja niiden yhteyttä terapiavuorovaikutuksen hetkeen jäsennettiin tarkemmin kognitiivis-analyyttisen terapian vastavuoroisen asetelman käsitteen avulla. Havainnollistavasta aineistosta havaittiin terapeutin pystyneen kytkeytymään vastatunteidensa avulla asiakkaan kokemuksellisiin positioihin ja tavoittamaan sekä tunnistamaan näiden avulla vuorovaikutuksessa hetkiä, jolloin asiakkaan kokemus lähestyi riskipositiota. Näin ollen terapeutin vastatunteet näyttäytyivät merkittävinä tietolähteinä muutosta mahdollistavien hetkien tunnistamisessa terapeuttisessa suhteessa.

Ilona Halme: ”Kuinka paljon asiakas kestää, kestänkö minä…”  Miten asiakkaan riskipositio voi näkyä terapeuttisessa suhteessa terapeutin vastatunteiden kautta?

Kognitiivis-analyyttinen aikuisten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma 2019-2022

Vastatunteet ja vastavuoroisuuden muutos psykoterapiassa

Terapeutin vastatunteet ovat terapiaprosessissa tärkeä tietolähde, ja niiden taustalla voi olla sekä asiakas- että terapeuttilähtöisiä syitä. Vastatunteet voivat olla haitallisia silloin, kun terapeutti ei pysty ymmärtämään ja käsittelemään niitä, mutta tunnistetuksi tullessaan ne voivat olla terapialle syvällisesti hyödyllisiä. Tässä opinnäytetyössä tutkittiin terapiavuorovaikutuksen intersubjektiivisuuden, asiakkaan mentalisaatiokyvyn, kognitiivis-analyyttisen psykoterapiateorian mukaisten vastavuoroisten asetelmien ja terapeuttilähtöisten tekijöiden yhteyksiä terapeutin vastatunteisiin yhdellä psykoterapiatapaamisella. Lisäksi tarkasteltiin, miten terapeutin vastatunteet ja niiden muutos tulivat edelleen näkyviksi terapiavuorovaikutuksessa. Aineistona käytettiin yhden terapiatapaamisen katkelman litteroitua äänitettä, käyntimuistiinpanoja sekä terapeutin käyntiin liittyneitä tunnekokemuksia.

Tutkimuksen tulokset viittasivat siihen, että asiakkaan esimentalisoiva kokemistapa ja siihen yhdistyvä epäintersubjektiivinen relationaalinen moodi olivat yhteydessä terapeutin ärtyneeseen vastatunteeseen. Asiakkaalle tyypillisten vastavuoroisten asetelmien katsottiin selittävän hänen tapaansa tulla vuorovaikutukseen terapiassa sekä terapeutin vastatunteiden sävyä. Lisäksi terapeuttilähtöisillä tekijöillä oli vaikutusta terapeutin vastatunteiden heräämiseen ja intensiteettiin. Ärtyneessä vastatunteessa terapeutti ei pystynyt mentalisoimaan asiakasta eikä kokenut tätä kohtaan empatiaa, mikä ilmeni erityisesti terapeutin puheen prosodisissa piirteissä. Pantuaan merkille vastatunteensa terapeutti pystyi palauttamaan mentalisoivan suhtautumisen asiakkaaseen, minkä seurauksena vastatunne muuttui empaattiseksi ja kiinnostuneeksi. Empatia johti asiakkaan tunnekokemuksen äärelle ja intersubjektiiviseen vuorovaikutukseen.

Kristiina Relander: Vastatunteet ja vastavuoroisuuden muutos psykoterapiassa

Integratiivisen psykoterapian koulutusohjelma, 2018–2021