Helsingin yliopisto
Koronapandemian aiheuttama talouslama osoittautui poikkeukselliseksi, paitsi syntysyiltään, myös kestoltaan. Suomen talous kasvaa jo tänä vuonna toissavuoden kokoonsa, arvioivat Suomen Pankki (SP) ja valtiovarainministeriö (VM) syyskuun ennusteissaan. Kumpikin virallisista talousennustajistamme arvioi bruttokansantuotteen (bkt) määrän kasvavan mukavasti vielä ensi vuonna (SP 2,8 %, VM 2,9 %), mutta 2023 oltaisiin enää runsaan prosentin vauhdissa (SP 1,3 %,VM 1,4 %). VM:n ennuste ulottuu vuoteen 2025 asti ja tarjoaa seuraaviksi vuosiksi vielä niukempaa kasvua (1,1 % 2024, 1,0 % 2025). Se on ministeriön arvio Suomen tämänhetkisestä keskipitkän aikavälin kasvupotentiaalista.
Suhdanneriemusta rakennehuoliin
Valoisien talousuutisten virta on jatkunut kesän edetessä, eikä nyt taittumassa oleva koronan neljäs aaltokaan ole iloa himmentänyt. Tilastokeskuksen neljännesvuositilinpidon uusin julkistus kertoo bruttokansantuotteen (bkt) kausitasoitetun ja työpäiväkorjatun volyymin kasvaneen tämän vuoden toisella neljänneksellä 2,1 prosenttia. Kokonaistuotanto on jo ylittänyt koronakriisiä edeltäneen tason. Työvoimatutkimuksen tilasto puolestaan osoittaa, että talouden elpyminen on jatkunut heinäkuussakin. Työllisyysasteen (15−64-vuotiaat) 12 kuukauden liukuva keskiarvo (elokuusta 2020 heinäkuuhun 2021) nousi 71,4 prosenttiin, mikä jo lähestyy koronaa edeltänyttä huippua (71,8 % 2019:3−2020:2).1
Riemut riihen orren alla
Suomen agraarinen historia pilkistelee monien tuttujen ilmaisujen takana. Niin kuin tämä riihi hallituksen puolivälin talousneuvonpidosta puhuttaessa. Ja kun keskustapuolueen puheenjohtaja Anneli Saarikko vakuutti puolueensa linjan pohjaavan ”talonpoikaiseen taloudenpitoon” − mitä se sitten tukiaisvetoisen maatalouden aikana tarkoittaneekaan −, vievät mielikuvat yhä vahvemmin jonnekin vuosikymmenten ellei -satojen taakse. Päässä alkaa väkisin soida Martti Innasen klassikko Urjalan taikayö, sillä hirveä oli jyske varstojen myös hallituksen kehysriihessä. Jatka lukemista ”Riemut riihen orren alla”
Olkaamme siis optimisteja!
Pessimisti ei pety, tietää sanonta. Kun pahinta odottaa, voi todellisuus yllättää vain myönteisesti. Niinpä taloushistoriamme lähes surkeinta vuotta viime keväänä ennustaneet voivat vain olla tyytyväisiä, kun ultrasynkät skenaariot eivät käyneetkään toteen. Mutta ei kaltaiseni optimistikaan ole joutunut pettymään. Kirjoitin viime maaliskuun lopulla varovasti, että ”[e]hkä säkkiin pukeutuminen on vielä ennenaikaista”. Uusimpien tilastojen valossa tuokin kuulostaa lähes synkistelyltä, sillä Suomen bruttokansantuote (bkt) supistui viime vuonna ”vain” 2,9 prosenttia. Jatka lukemista ”Olkaamme siis optimisteja!”
Katse koronan yli
Ensimmäinen koronavuosi on takana ja toivottavasti viimeinen meneillään. Suomi on selvinnyt toistaiseksi erinomaisesti, mitattiin pärjäämistä sitten kansantalouden tai -terveyden mittareilla. Vaikka rokotukset ovat alkaneet, ei epidemia ole voitettu, ja siksi taloudessakin on syytä varautua myös huonoihin uutisiin. Tähän asti kuitenkin uutiset ovat yllättäneet positiivisesti − viimeisimpänä esimerkkinä tieto siitä, että kokonaistuotanto kasvoi myös marraskuussa Tilastokeskuksen tuotannon suhdannekuvaajan mukaan. Jatka lukemista ”Katse koronan yli”
W-tyylillä nousuun
Arviot Suomen talouden kehityksestä ovat ajelleet melkoista vuoristorataa kuluneen vuoden aikana. Keväällä, epävarmuuden ollessa suurimmillaan, pessimistisimmät ennustajat maalasivat kuvaa toisesta menetetystä vuosikymmenestä − melkein suoraan finanssikriisin jälkeisten hitaan kasvun vuosien jatkoksi. Koronan ensimmäisen aallon mentyä muuttuivat arviot talouskehityksestä valoisammiksi. Nyt, koronaepidemian toisen aallon ollessa käynnissä, rajoitustoimia kiristetään uudestaan. Niiden myötä muuttuvat arviot lähikuukausien talousnäkymistä aiempaa synkemmiksi tai ainakin epävarmemmiksi. Jatka lukemista ”W-tyylillä nousuun”
K A A T U U !
Metsäteollisuus ry:n hallitus päätti kaksi viikkoa sitten irtautua työehtosopimustoiminnasta ja siirtää työehdoista sopimisen yritystasolle. Päätös taisi tulla yllätyksenä melkein kaikille muille kuin asiaa valmisteille − myös muiden teollisuusalojen työnantajajärjestöille. Ennakkovaroitusta ei kuulunut, mutta vahinkoa ei päässyt syntymään, sillä kirves on vasta pantu puun juurelle. Runko kaatuu nykyisten työehtosopimusten umpeudutta eli 15–27 kuukauden kuluttua. Päätös koskee vain 14 prosenttia teollisuuden työntekijöistä ja kahta prosenttia kaikista palkansaajista (2019, lähde). Siitä huolimatta ratkaisua uskaltanee kutsua historialliseksi: symbolisesti jo nyt ja reaalisesti tulevaisuudessa, jos metsäteollisuuden siirto käynnistää useille toimialoille vaikutuksensa ulottavan dominoefektin. Tällöin 1.10.2020 kirjattaisiin Suomen työmarkkinahistoriaan yhtenä sen käännekohdista. Jatka lukemista ”K A A T U U !”
Talouspolitiikan koronatesti
Lähikaupan wc-paperihylly ammottaa tyhjyyttään. Hamstrauksen aiheuttama vessapaperin myyntipiikki jäänee kuitenkin vähäisimmäksi koronaviruspandemian taloudellisista seurauksista. Mitä muita ja suurempia taloudellisia vaikutuksia pandemialla on Suomen ja maailman talouteen, voi vain arvailla. Jaan omat arvailuni kolmeen aikaperspektiiviin: 1) epidemian akuutti vaihe eli lähikuukaudet, 2) epidemian jälkeinen taloudellinen toipuminen eli vuoden jälkipuolisko ja ainakin ensi vuosi ja 3) kriisin jälkiaalto eli tulevat vuodet, mahdolisesti vuosikymmenet. Tämän kolmijaon puitteissa pohdin myös epidemian synnyttämiä ja vaatimia talouspoliittisia ratkaisuja. Jatka lukemista ”Talouspolitiikan koronatesti”