Valtamedian huomio ja tieteelliset julkaisut

Oula Silvennoisen viikko sitten Helsingin yliopistossa tarkastettu Suomen ja Skandinavian historian väitöskirja “Salaiset aseveljet : Suomen ja Saksan turvallisuuspoliisiyhteistyö 1933-1944” on saanut runsaasti ilmeisen ansaittua huomiota lukuisissa tiedotusvälineissä. Väitöskirja on ilmestynyt ihan perinteiseen tapaan painettuna versiona Otavan kustantamana, ja voi olettaa, että sitä myydään isänpäivän ja joulun välille ajoittuvan kirjamarkkinoiden sesonkiajan lähestyessä hyvinkin mukavia määriä.

Kyseessä ei siis ole verkkojulkaisu, mutta E-thesis-palvelussa on kuitenkin julkaistu tavanomaiseen tapaan väitöskirjan suomen- ja englanninkieliset tiivistelmät. Miten kirjan saama poikkeuksellisen laaja huomio näkyy E-thesiksen julkaisemien tiivistelmien kävijämäärissä?

Continue reading

Gradu avoimista julkaisuarkistoista

Mika Stenbergin keväällä valmistunut tietojenkäsittelytieteen gradu “Avoimet julkaisuarkistot ja niiden tekniikka” on ollut luettavissa E-thesis-palvelussa jo kesäkuusta lähtien. Gradun kiinnostavuutta lisää se, että Stenberg on vastannut Helsingin yliopiston Meilahden kampuksen julkaisuarkiston (Terkko Document Space) teknisestä kehitystyöstä. Continue reading

Kaikki hyvin, julkaisuarkistot?

Jos julkaisuarkistojen kehitystä seuraa pelkästään open access -evankelistien blogien välittämän propagandan kautta, koko ilmiöstä saattaa piirtyä kovin ruusuinen kuva. Miltä tilanne näyttää ruohonjuuritason ahkerien ahertajien, julkaisuarkistojen rakentajien ja ylläpitäjien näkökulmasta?

Dorothea Salon räväkkä parikymmensivuinen pamfletti “Innkeeper at the Roach Motel” tarjoaa yhden vastauksen tähän kysymykseen.  Salo kritisoi julkaisuarkistojen ja julkaisuarkisto-ohjelmistojen nykytilaa ja nostaa myös esiin useita sellaisia ongelmia, jotka ovat julkisuudessa tähän asti pääosin hautautuneet virallisen hymistelyn alle. Continue reading

Helsingin yliopisto tiennäyttäjänä: rinnakkaisjulkaisemisesta tutkijan velvollisuus

Helsingin yliopiston rehtori Ilkka Niiniluoto allekirjoitti viime viikolla päätöksen koko yliopiston henkilökuntaa koskevasta tallennusvelvoitteesta. Kaikki 1.1.2010 jälkeen koti- ja ulkomaisissa tieteellisissä julkaisuissa ilmestyneet artikkelit pitää päätöksen mukaan tallentaa yliopiston omaan avoimeen julkaisuarkistoon.

Uusi aika alkaa

Vaikka päätös on johdonmukaista jatkoa yliopiston ja suomalaisen tiedemaailman päättäjien aiemmille linjauksille (mm. Berliinin julistuksen allekirjoittaminen), se merkitsee samalla radikaalia uutta avausta kotimaisen tiedejulkaisemisen kentässä. Kirjoitin itsekin rinnakkaisjulkaisemisen tilanteesta varsin pessimistisesti vajaa vuosi sitten (ks. Rinnakkaisjulkaisemisen vaikea alkutaival), mutta Helsingin yliopiston päätöksen jälkeen maailma näyttää taas aika toisenlaiselta. Continue reading

Tietolinja 1/2008 ja Kansalliskirjasto 1/2008

Tietolinja on täällä taas!

Tietolinja-lehden numero 1/2008 on nyt saatavilla. Kuten Laila Heinemann toteaa pääkirjoituksessaan, lehden artikkelit painottuvat tällä kertaa tulevaisuuteen liittyviin kysymyksiin.

Lehden artikkeleissa Juha Hakala esittelee Kansalliskirjaston paljon huomiota saaneen tietohallintostrategian tavoitteita, Laila Heinemann tutustuu Google-sukupolven tiedonhakutottumuksiin, Elina Late vertailee MetaLibin ja Google Scholarin käytettävyyttä, Jyrki Ilva kirjoittaa suomalaisten julkaisuarkistojen tilanteesta ja Karo Salminen vierailee Open Repositories 2008 -konferenssissa Southamptonissa.

Lehti on luettavissa osoitteessa
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe200804301285

Digitaalinen kirjasto Kansalliskirjasto-lehden teemana

Kansalliskirjasto-lehden numero 1/2008 ilmestyi itse asiassa jo jokin aika sitten, mutta mainostetaanpa sitä saman tien. Numeron teemana on digitaalinen kirjasto, johon liittyviä kysymyksiä käsitellään sekä digitoinnin näkökulmasta että pitkäaikaissäilytyksen ja tiedonhakujärjestelmien kannalta.

Lehden lukuisista kiinnostavista artikkeleista mainittakoon tässä yhteydessä vain muutamia: Kristiina Hormia-Poutanen ja Arja Tuuliniemi esittelevät visioita digitaalisen kirjaston infrastruktuuriksi, Ari Rouvari hahmottelee kirjastojen tietojärjestelmien uutta arkkitehtuuria, Esa-Pekka Keskitalo valottaa digitaalisten aineistojen pitkäaikaissäilytyksen haasteita ja Leena Jansson kirjoittaa digitoitujen aineistojen merkityksestä humanistitutkijoille.

Numero löytyy tällä kertaa verkosta yhtenä kokonaisena pdf-tiedostona (12 megatavua):

http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/kklehti/12008.html

Harvard päätti OA-tallennusmandaatista

Yksi Harvardin yliopiston tiedekunnista (Faculty of Arts and Sciences) on eilen pidetyssä äänestyksessä päättänyt edellyttää henkilökunnaltaan tutkimusjulkaisujen tallentamista avoimeen julkaisuarkistoon.

Erityisen merkittävää nyt hyväksytyssä ehdotuksessa on se, että tallennuksesta on tarkoitus tehdä normi. Vaikka yksittäinen tutkija voi edelleen hakea kirjallisesti vapautusta julkaisunsa tallennusvelvollisuudesta, oletuksena on se, että yliopisto saa oikeudet kaikkien henkilökunnan tuottamien tutkimusjulkaisujen tallentamiseen omaan arkistoonsa. Continue reading

Verkkarissa julkaisuarkistoja ja Linda-uutisia

Helsingin yliopiston kirjastojen yhteisen Verkkari-lehden numero 09/2007 sisältää muun kiinnostavan luettavan ohessa kolme julkaisuarkistoja käsittelevää artikkelia, jotka kertovat tuoreita kuulumisia aihepiiriin liittyneistä koti- ja ulkomaisista seminaareista:

Lisäksi Katri Tuori valottaa Helka-päivän esityksiin pohjautuvassa artikkelissaan testivaiheessa olevaa Linda-uudistusta (ks.  myös Tietolinja 2/2007!). Hankkeen päämääränä on tehostaa korkeakoulujen kansallisen yhteistietokannan tuotantoprosessia siirtymällä käyttämään Voyagerin sijasta toista ExLibriksen tuotetta eli Alephia. Tilaisuudessa esiteltiin myös tulevaisuusvisio yhteisestä kansallisesta kirjastotietokannasta.