Microsoft, Powerset ja semanttinen web

Microsoftilla on viime vuosina ollut ilmeisiä vaikeuksia omien hakupalvelujensa suosion lisäämisessä. Toisaalta yhtiö on ilmoittanut, että se aikoo pysyä hakukonebisneksessä mukana. Pyrkimykset ostaa Yahoo olivat yksi yritys parantaa kilpailukykyä sillä saralla.

Yhtiö ilmoitti heinäkuun alussa ostaneensa yrityksen nimeltä Powerset, jonka tuotteet käyttävät hyväkseen semanttisen webin tekniikoita. Semanttinen webhän tarkoittaa lyhyesti sanottuna sitä, että webin tietosisällöt ja palvelut kuvataan määrämuotoisella tavalla, jota pystytään analysoimaan ja käyttämään hyväksi koneellisesti. Kansalliskirjastokin on ollut mukana mm. kehittämässä yleistä suomalaista ontologiaa (http://www.yso.fi/onki/yso/). Continue reading

Tekeekö Google Book Search tutkimuskirjastoista tarpeettomia?

Harvardin yliopiston kirjaston johtaja, tunnettu 1700-luvun tutkija Robert Darnton kirjoittaa The New York Review of Books -lehden kesäkuun numerossa tutkimuskirjastojen tulevaisuudesta ja massadigitoinnista.

Darntonin oma kirjasto on yksi ensimmäisistä Googlen yhteistyökumppaneista, ja hän tunnustautuukin Google-intoilijaksi. Äkkiseltään voisi kuitenkin ajatella, että yhteistyöllä on myös kääntöpuolensa: Eikö se, että kaikki kirjat ovat löydettävissä digitoituna Googlesta, tee tutkimuskirjastoista tarpeettomia? Tilanne on täysin päinvastainen, vakuuttaa Darnton. Google tekee tutkimuskirjastoista jatkossa entistä tarpeellisimpia.

Continue reading

Microsoft luopui kirjojen digitoinnista

Microsoft heittää pyyhkeen kehään

Microsoft ilmoitti viikko sitten lopettavansa kirjadigitointiprojektinsa ja siihen liittyneen hakupalvelun (Live Book Search), koska se ei enää näe projektin tarjoavan riittäviä bisnesmahdollisuuksia. Samalla loppui myös Microsoftin Live Search Academic, joka oli tarkoitettu vastaukseksi Google Scholarille. Molemmat hakupalvelut ovat jo poistuneet käytöstä. Continue reading

Tietolinja 1/2008 ja Kansalliskirjasto 1/2008

Tietolinja on täällä taas!

Tietolinja-lehden numero 1/2008 on nyt saatavilla. Kuten Laila Heinemann toteaa pääkirjoituksessaan, lehden artikkelit painottuvat tällä kertaa tulevaisuuteen liittyviin kysymyksiin.

Lehden artikkeleissa Juha Hakala esittelee Kansalliskirjaston paljon huomiota saaneen tietohallintostrategian tavoitteita, Laila Heinemann tutustuu Google-sukupolven tiedonhakutottumuksiin, Elina Late vertailee MetaLibin ja Google Scholarin käytettävyyttä, Jyrki Ilva kirjoittaa suomalaisten julkaisuarkistojen tilanteesta ja Karo Salminen vierailee Open Repositories 2008 -konferenssissa Southamptonissa.

Lehti on luettavissa osoitteessa
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe200804301285

Digitaalinen kirjasto Kansalliskirjasto-lehden teemana

Kansalliskirjasto-lehden numero 1/2008 ilmestyi itse asiassa jo jokin aika sitten, mutta mainostetaanpa sitä saman tien. Numeron teemana on digitaalinen kirjasto, johon liittyviä kysymyksiä käsitellään sekä digitoinnin näkökulmasta että pitkäaikaissäilytyksen ja tiedonhakujärjestelmien kannalta.

Lehden lukuisista kiinnostavista artikkeleista mainittakoon tässä yhteydessä vain muutamia: Kristiina Hormia-Poutanen ja Arja Tuuliniemi esittelevät visioita digitaalisen kirjaston infrastruktuuriksi, Ari Rouvari hahmottelee kirjastojen tietojärjestelmien uutta arkkitehtuuria, Esa-Pekka Keskitalo valottaa digitaalisten aineistojen pitkäaikaissäilytyksen haasteita ja Leena Jansson kirjoittaa digitoitujen aineistojen merkityksestä humanistitutkijoille.

Numero löytyy tällä kertaa verkosta yhtenä kokonaisena pdf-tiedostona (12 megatavua):

http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/kklehti/12008.html

Massadigitointia Kalifornian malliin

California Digital Library on avannut verkkosivun, jossa esitellään Kalifornian yliopiston massadigitointiprojekteja:

http://www.cdlib.org/inside/projects/massdig/

Asian tekee erityisen mielenkiintoiseksi se, että digitointia tehdään yhteistyössä sekä Googlen, Microsoftin että Open Content Alliancen (ks. aiempi merkintä “Avautuvia aineistoja – mutta millä ehdoilla?“) kanssa, eli sivu tarjoaa vertailukelpoista tietoa kaikkien keskeisten toimijoiden käytännöistä ja sopimusehdoista. Sivulla on julkaistu mm. yhteistyökumppaneiden kanssa solmitut sopimukset ja erillinen Frequently Asked Questions -osio, jossa kerrotaan yleistajuisesti hankkeiden tavoitteista ja listataan eri sopimuksiin sisältyviä käyttöehtoja.

Continue reading

Jokapäiväinen hallintomme

Hallinnon tutkimuksen seuran julkaisema Hallinnon tutkimus -lehti on nyt luettavissa Elektrassa vuosikerrasta 2004 alkaen.

Kotimaiset lehdet -blogissa esitellään lyhyesti joitakin esimerkkejä lehden sisällöstä:

Continue reading

Google-teoshaku linkitetty Lindaan ja Nelliin

Google-teoshaku (Google Book Search) on Googlen melko uusi palvelu, jolla voi mm. kohdistaa hakuja kirjojen kokoteksteihin. Palvelu perustuu jo tekijänoikeussyistä yhteistyöhön kustantajien, kirjailijoiden ja joidenkin ulkomaisten kirjastojen kanssa. Nostan hattua sille, että tämäkin Googlen palvelu on käännetty niin nopeasti myös kelvolliselle suomen (ja ruotsin) kielelle.

Google-teoshaku ei pelkästään kilpaile kirjastojen omien tietokantojen kanssa, vaan sillä voidaan myös rikastaa näitä. Linda-yhteisluetteloon ja Nelli-portaaliin on jo lisätty ISBN-tunnuksiin perustuvat linkit Google-teoshaun tietoihin. Linkin lisäksi viitteeseen tupsahtaa usein myös peukalonpään kokoinen kansikuva. Itse linkin takaa löytyy joissain tapauksissa vain teoksen perustietoja ja sekalaisia linkkejä, mutta usein myös rajoitettu määrä kirjan sivuja tai jopa koko teos digitaalisessa muodossa, viittauksia kirjaan muissa teoksissa ja muilla verkkosivuilla, joskus jopa kirjan tapahtumapaikkoja Google Maps -kartalla. Continue reading

Yleiset kirjastot ja etäkäyttö

Oulun kaupunginkirjasto aloitti marraskuussa 2007 lisensioitujen verkkoaineistojen etäkäytön Pohjois-Suomen kirjastojen yhteisen Pohjanportti-tiedonhakuportaalin kautta. Pohjanportti perustuu Kansalliskirjaston ylläpitämään Nelli-portaaliin, ja etäkäyttöaineistoja käyttämään voi sen kautta kirjautua kirjastokortin numeron ja kirjastosta saatavan tunnuskoodin avulla. Oulun kaupunginkirjaston tarjoama malli on mielenkiintoinen, ja jos kokemukset ovat hyviä, sen voi olettaa yleistyvän nopeasti lähivuosina. Continue reading

Ministeri “keskustelee” sensuurista

Lapsiporno.info -sivuston kömpelöiden sensurointiyritysten ja taiteilija Ulla Karttusen teoksen takavarikosta syntyneeseen keskusteluun on nyt liittynyt viestintäministeri Suvi Lindén, joka lausuu Helsingin Sanomien (HS 20.2.2008) mukaan seuraavaa: “Missään tapauksessa en voi hyväksyä sitä, että lapsipornon levittämisestä keskustellaan ikään kuin sananvapauden testaamisena.” (Lindenin tiedotetta, johon uutinen perustuu, ei ollut viestintäministeriön sivuilla saatavissa, ei myöskään Lindenin omilla www-sivuilla.)

Ikävä kyllä ministeri Lindén ei voisi olla täydellisemmin hakoteillä.

Continue reading

Ontologiahanke on päättynyt – kauan eläköön ontologiahanke!

Suomalainen semanttisen webin ontologiahanke FinnONTO (2003-2007) loppui suureen päätösseminaariin 25.1.2008 – ja heti seuraavalla viikolla oli sen jatkohankkeen Semantic Web 2.0 (2008-2010) aloituskokous.

FinnONTO oli suurin TEKESin koskaan rahoittama hanke ja jatkohankkeesta tulee vieläkin suurempi. Partnereita siinä on kaikkiaan 39 ja ne edustavat hyvin erilaisia tahoja muistiorganisaatioista ja tutkimuslaitoksista yritysmaailmaan. Kansalliskirjasto on ollut mukana vuodesta 2004 ennen muuta tukemassa Yleisen suomalaisen ontologian YSOn ja keskitetyn ontologiapalvelimen ONKIn kehittämistä. Nämä ovat hankkeen keskeisimpiä palveluita, joita ilman semanttisia portaalisovelluksiakaan ei olisi voitu rakentaa.

Siis mikä ihmeen ontologia…?

Karkeasti yleistäen ontologia on seuraavan polven asiasanasto, jonka avulla pystytään selittämään koneelle myös käsitteiden välisiä suhteita. Continue reading