Askel kohti avointa julkisdataa

Liikenne- ja viestintäministeriön rahoittama julkaisu “dataopas” eli ajatuksia ja käytännön ohjeita julkisen datan maksuttomasta jakamisesta on juuri ilmestynyt.  Antti Poikolan,  Petri Kolan ja  Kari A. Hintikan kirjoittama “Julkinen data – johdatus tietovarantojen avaamiseen”  löytyy osoitteesta http://julkinendata.fi/

Opas on selkokielistä luettavaa ja sisältää käytännöllisiä toimenpideohjeita joilla julkisrahoitteiset virastot ja muut instituutiot voivat edistää omien datavarantojensa avoimuutta saattamalla ne julkiseen käyttöön niin, että niitä voivat muutkin, kuka tahansa, hyödyntää.

Continue reading

Digitoituja aikakauslehtiä nyt saatavilla

Kansalliskirjasto on digitoinut ja asettanut käyttöön suuren määrän vanhoja kotimaisia kulttuuri- ja ajanvietelehtiä.  Aineisto sisältää  suomen- ja ruotsinkielisten aikakauslehtien vuosikertoja 1940-luvun puoliväliin asti.

Ennen vuotta 1870 ilmestyneet aikakauslehdet  ovat vapaassa käytössä sivustolla http://digi.kansalliskirjasto.fi/.  Vuodesta 1870 lähtien ne ovat Kansalliskirjastossa käytettävissä erityisillä työasemilla joissa lehdistä ei voi ottaa digitaalista kopiota, mutta printtaaminen on mahdollista.

Continue reading

Ajankohtaista julkaisuarkistoista

Julkaisuarkistoihin liittyvä uutisointi on viime aikoina jäänyt muiden kiireiden takia vähemmälle, joten tässä hieman koostetta viime aikojen tapahtumista: DSpace-ohjelmistosta on ilmestynyt uusi versio. Theseuksen käyttöönotto etenee hyvää vauhtia. Oulun yliopisto on ottamassa käyttöön Fedoraa. Itä-Suomen yliopisto on avannut julkaisuarkiston. Maailman julkaisuarkistoista on julkaistu uusi ranking-lista. Continue reading

Poimintoja

Tuoreimman Helsingin yliopiston henkilökuntalehden Yliopistolaisen numeron kannessa poseeraa Helsingin yliopiston kirjaston ylikirjastonhoitaja Kaisa Sinikara, ja lehden sisäsivuilla on laaja uutta kirjastoa käsittelevä spektaakkeli, jota varten on kyselty kommentteja mm. Kansalliskirjastosta. Lehti on ainakin tällä hetkellä luettavissa myös verkon kautta, epämukavasti flash-formaatissa tosin:

Saman tien voi ehkä mainita, että Kansalliskirjaston ylikirjastonhoitaja emeritus Esko Häkli on julkaissut Latvian kansalliskirjaston julkaisussa artikkelin Kansalliskirjaston roolin ja tehtävien kehityksestä. Artikkeli löytyy pdf-muodossa seuraavasta osoitteesta:

ORCID haastaa ISOn

Black Orchid on yhteinen nimi kolmelle naispuoliselle sarjakuvien supersankarille (http://en.wikipedia.org/wiki/Black_Orchid). Siinäpä oiva auktoriteettiongelma sarjakuvia luetteloiville ja hakeville.

Nimiauktoriteettitiedoille eli henkilö- ja yhteisötekijöiden nimille (public identities of names) on jo pitkään yritetty rakentaa kansainvälistä tunnistetta, jolla voitaisi yksiselitteisesti erottaa toisistaan samannimiset tekijät ja toisaalta linkittää yhteen nimien erilaiset kirjoitusasut sekä saman henkilön eri nimet (taitelijanimi, tyttönimi jne.) Nimauktoriteeteilla voidaan periaatteessa linkittää myös yllämainitun kaltaisten fiktiivisten henkilöiden identiteettejä.

International Standard Name Identifier (ISNI) -standardiluonnos on parhaillaan ISOn lausuntokierroksella. Yllättäen – ja ISNIn lausuntokierroksen kannalta hyvin hankalaan aikaan – sille on nyt ilmaantunut haastajaksi orkidea, eli ORCID, Open Researcher Contributor ID. Continue reading