”Jos mä oon oikee” Psykodynaamisen nuorten yksilöpsykoterapian opinnäytetyö tapauskuvauksena

Tässä opinnäytteessä tarkastellaan yhden nuoren kaksi vuotta kestänyttä koulutuspsykoterapiaprosessia. Peilaan koulutushoidossa esiin tulleita ilmiöitä psykoanalyyttisen teorian kautta. Koulutushoitoprosessissa vaille riittävää peilausta ja kannattelua jäänyt nuori kipuilee nuoruuden kehitystehtävistä selviytymisen kanssa monin eri tavoin. Keskeisiä teemoja koulutushoidossa olivat oman sukupuoli-identiteetin ja seksuaalisuuden haltuun ottaminen, vanhemmista irrottautuminen ja oman itsenäisen ajattelun löytyminen sekä kehitystä palvelevien vertaissuhteiden rakentuminen. Monet itsetuhoisuuden muodot olivat paljon esillä koulutushoidon aikana. Työn nimi; ”jos mä oon oikee” tulee artisti Sannin kappaleesta, jossa laulaja pohtii omaa kokemustaan katoamisesta ja haihtumisesta. Epätodellinen, dissosiatiivinen kokemus oli läsnä läpi terapiaprosessin.

Inkeri Hallamaa ”Jos mä oon oikee” Psykodynaamisen nuorten yksilöpsykoterapian opinnäytetyö tapauskuvauksena.

Psykodynaaminen nuorten yksilöpsykoterapian koulutus 2020-2023

Hypnoosiavusteinen systemaattinen poisherkistäminen akrofobian hoidossa – tapaustutkimus

Tässä tapaustutkimuksessa tarkastellaan hypnoosiavusteisen systemaattisen poisherkistämisen vaikutusta yksittäisen potilaan akrofobiaan osana kymmenen kerran kognitiivista hypnoterapiaa.

Akrofobia eli korkean paikan kammo on fobioihin kuuluva ahdistuneisuushäiriö. Kognitiivinen psykoterapia on todettu tutkimuksissa ahdistuneisuushäiriöiden vaikuttavaksi hoitomuodoksi. Tutkimusten mukaan hypnoterapian integroiminen kognitiiviseen psykoterapiaan tehostaa hoitotuloksia. Kognitiivinen hypnoterapia tarkoittaa hypnoterapian ja kognitiivisen psykoterapian yhdistelmää. Fobioiden ensisijainen hoitomuoto on altistus pelon kohteelle. Altistusta voidaan tehdä in vivo eli todellisessa ympäristössä, tai mielikuvissa. In vivo -altistukseen liittyy suuri keskeyttämisriski. Systemaattinen poisherkistäminen on mielikuva-altistusta, johon on yhdistetty syvää lihasrentoutusta. Rentouden tunne auttaa potilasta kestämään altistuksen aikaista ahdistusta, jonka sietämisen vaikeuteen in vivo -altistuksen keskeytysriski vaikuttaa liittyvän. Hypnoosiavusteisessa systemaattisessa poisherkistämisessä rentouden tunne saavutetaan hypnoosin avulla.

Tässä tapaustutkimuksessa tarkastellun hoidon sisältämä hypnoosiavusteinen systemaattinen poisherkistäminen toteutettiin terapeutin ohjaamana kahden istunnon aikana. Potilas teki lisäksi itsenäisesti in vivo -altistusta. Hoitoon sisältyi altistuksen lisäksi myös muita erilaisia kognitiivisen psykoterapian ja hypnoterapian menetelmiä. Hoidon tulosta arvioitiin CORE-OM -mittarilla, potilaan sanallisella arviolla ja terapeutin omalla arviolla.

Akrofobia ei täysin poistunut psykoterapiajakson aikana, mutta potilas vaikutti oman arvionsa ja terapeutin arvion perusteella hyötyneen hoidosta. Potilaan oirepisteet viittasivat lähtötilanteessa terveeseen ei-kliiniseen tulokseen, ja oirepisteissä ei tapahtunut psykoterapiajakson aikana muutosta. Tapaustutkimuksessa jäi epäselväksi missä määrin hypnoosiavusteinen systemaattinen poisherkistäminen auttoi potilasta yksittäisenä menetelmänä tai loi pohjaa muiden terapiamenetelmien hyödyntämiselle akrofobian hoidossa. On mahdollista, että hypnoosiavusteinen systemaattinen poisherkistäminen integroituna kognitiiviseen psykoterapiaan vaikutti osaltaan hoidon lopputulokseen. Tutkimustiedon ja tämän tapaustutkimuksen perusteella vaikuttaa siltä, että hypnoosiavusteista systemaattista poisherkistämistä kannattaa tässä tapaustutkimuksessa tehdyt parannusehdotukset huomioiden integroida kognitiiviseen psykoterapiaan akrofobian hoitamiseksi.

Viivi Strömberg: Hypnoosiavusteinen systemaattinen poisherkistäminen akrofobian hoidossa – tapaustutkimus

Kognitiivinen aikuisten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma sisältäen hypnoterapiaa 2020-2023

Altistushoito ahdistuneisuushäiriön hoidossa hypnoterapiaa apuna käyttäen, tapaustutkimus

Tarkastelin opinnäytetyössäni koulutushoitopotilaani ahdistusoireiden muutoksia terapian edetessä sekä miten potilas koki hypnoterapian käytön ahdistuneisuushäiriön altistushoidossa.
Pohdin opinnäytetyössäni mikä oli potilaan kokemus hypnoterapian käytöstä hänen terapiansa aikana.
Tässä opinnäytetyössäni kuvaan potilaan terapiaa kokonaisuudessaan. Terapiakäyntejä oli yhteensä 24 joista hypnoosiharjoitteita oli yhteensä kahdeksan. Hypnoosiharjoitteiden avulla pyrittiin lisäämään in vivo altistusten onnistumista ja siis osaltaan helpottamaan niihin pääsemistä.

Tutkimuskohteena olivat erityisesti potilaan ahdistusoireiden muutokset terapian edetessä. Ahdistuneisuuden mittareina toimivat lomakkeista BAI ja GAD-7. CORE-OM- lomaketta käytettiin psyykkisen voinnin mittaamiseen.
In vivo altistuksissa sovellettiin SUD-asteikkoa.

Potilaan terapian hoitotulos oli potilaan kanssa asettamiemme tavoitteiden mukainen. Terapian lopussa potilas koki saaneensa terapiasta apua ahdistusoireidensa lievenemisessä. Terapiassa käytettyjen BAI ja GAD-7- lomakkeiden ja SUD- asteikon mukaan potilaan ahdistusoireet lievenivät merkittävästi terapian edetessä.

Potilaan haastattelun mukaan hypnoterapialla oli suuri osuus hoidon tuloksellisuudessa. Potilaan kokemus oli, että ilman hypnoterapiaharjoitteita hän ei olisi onnistunut pääsemään in vivo altistuksiin.  Hypnoosiharjoitteissa edettiin pelkohierarkian mukaisesti mielikuvissa kohti pelottavinta paikkaa.  Tämän tapaustutkimuksen perusteella potilaalle oli merkittävää hyötyä hypnoterapian käytöstä osana ahdistuneisuushäiriön altistushoitoa.

Marjo Veikkola: Altistushoito ahdistuneisuushäiriön hoidossa hypnoterapiaa apuna käyttäen, tapaustutkimus

Kognitiivinen aikuisten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma sisältäen hypnoterapiaa 2020-2023

Hevosavusteinen työskentely itsemyötätunnon virittäjänä osana psykoterapiaprosessia

Lopputyö käsittelee sitä, miten hevonen voi olla osana psykoterapiaprosessia virittämässä potilasta myötätunnon kokemiseen itseä kohtaan. Tarkastelen aihetta myötätuntosuuntaisen psykoterapian ja hevosavusteisen psykoterapian teorioita yhdistämällä. Tutkimus sisältää viiden kerran myötätuntosuuntaisen intervention. Interventioon sisältyy kolme äänitettä, joissa myötätunto virtaa muilta itselle, itseltä muille sekä lopuksi itseltä itselle. Hevonen on apuna interventiossa hetkeen asettumisessa, myötätuntoisen asenteen löytämisessä sekä työskentelyyn virittämisessä.
Itsemyötätunnon osatekijöitä mitataan tutkimuksessa Neffin Myötätunto itseä kohtaan -kyselyllä alku- ja loppumittauksena. Kysely koostuu 26 väittämästä, joista kolme mittaa positiivista itsemyötätuntoa ja kolme väittämää puolestaan itsemyötätunnon puutetta.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että hevosen läsnäolo helpottaa myötätunnon vastaanottamista silloin, kun aiemmat ihmiskontaktit eivät ole sitä tarjonneet. Itsemyötätunnon kasvu näkyi lempeänä suhtautumisena hevoseen ja sitä kautta itseen. Potilaan toimintakyky lisääntyi ja hän ei hankalan tunteen tai ajatuksen tullessa enää jäänyt murehtimaan ja syyttämään. Tutkimusaineisto on pieni, joten tutkimustuloksen yleistettävyyden varmistamiseksi tarvitaan laajempaa tutkimusta löydettyjen tutkimustulosten laajentamiseksi.
Riikka Lamminen: Hevosavusteinen työskentely itsemyötätunnon virittäjänä osana psykoterapiaprosessia
Kognitiivis-integratiivinen aikuisten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma 2020-2023

Vaativuudesta kärsivän asiakkaan kokemuksia tunteiden käsittelystä osana skeematerapiaa

Tämä opinnäytetyö keskittyi vaativuudesta kärsivien asiakkaiden kokemuksiin tunteiden käsittelystä osana skeematerapiaa. Opinnäyte oli osa Kognitiivis-integratiivisen aikuisten yksilöpsykoterapian koulutusohjelmaa, jonka järjestivät Helsingin yliopisto ja Integrum-instituutti. Tutkimus oli laadullinen ja kuvaileva.

Aineisto kerättiin seitsemältä vaativuudesta kärsivältä asiakkaalta, jotka olivat osallistuneet kuntoutuspsykoterapiaan vuosina 2021-2023. Tulokset analysoitiin laadullisella sisällönanalyysillä. Tutkimuksen sisäänottokriteerinä oli YSQ-testistä löytynyt erittäin vahva tai vahva vaativuuden skeema.  Kaikki tutkimukseen osallistuneet olivat Kela-tuettuja kuntoutuspsykoterapian asiakkaita ja heidän ikänsä vaihteli 25-40 vuoden välillä.

Tutkimuksen tulosten perusteella kävi ilmi, että tutkittavat kokivat skeematerapian kokemuksellisen tunteita aktivoivan työskentelyn hyödylliseksi osaksi psykoterapiaprosessia. 

Kalle Murtonen Vaativuudesta kärsivän asiakkaan kokemuksia tunteiden käsittelystä osana skeematerapiaa

Kognitiivis-integratiivinen aikuisten yksilöpsykoterapian koulutusohjelmaan 2020-2023

Hypersomnian psykologiset taustatekijät

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia tapausjäsennyksen avulla hypersomnian psykologisia taustatekijöitä (elämänhistorian kokemukset, skeema- ja arvonäkökulmat), jotka aiheuttavat ja ylläpitävät hypersomniaa. Hypersomniassa unentarve vuorokaudessa ylittää toistuvasti 9 tuntia tai päiväaikainen väsymys on niin voimakasta, että ilmenee nukahtelutaipumusta tai lähes pakonomaista tarvetta mennä nukkumaan. Tavoitteena oli luoda käsitteellistämismallit hypersomniasta elämänhistoriaa käsitelleen ja yhden satunnaisen käynnin litteroiduista aineistoista, yhden sähköpostin analysoinnista sekä skeema- ja arvokyselyistä.

Keskeiseksi hypersomniaa aiheuttaviksi ja ylläpitäviksi tekijöiksi osoittautuivat kietoutuneisuuden/minän kehittymättömyyden skeema, sille toisaalta antautuminen ja toisaalta välttely, haitallinen vanhemman skeemamoodi sekä vähäiset merkitykselliset elämänarvot. Opinnäytetyön tuloksia on tarkoitus hyödyntää potilaan kuntoutuksen edelleen jatkuessa.

Helena Vuoriheimo: Hypersomnian psykologiset taustatekijät

Kognitiivis-integratiivinen aikuisten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma 2020-2023