Psykoterapiahoidon aloittaminen voi viivästyä monista syistä. Kysymykset viivästymisen yhteydestä hoidon tuloksellisuuteen sekä viiveen taustalla olevat syyt ovat tärkeitä hoidon järjestämisen ja hoitoon ohjaamisen kannalta. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin potilaan oireilun vaikeusasteen yhteyttä psykoterapiahoitoon pääsyyn kuluneeseen aikaan sekä kuluneen ajan yhteyttä psykoterapian tuloksellisuuteen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (nykyisin HUS-yhtymä) lyhyissä aikuispotilaiden ostopalvelupsykoterapioissa.
Oireilun vaikeustasoa ja terapian tuloksellisuutta mitattiin kolmen kyselymittarin avulla, jotka potilaat täyttivät psykoterapiahoidon alussa ja lopussa. Kumpaakin tutkimuskysymystä tutkittiin sovittamalla aineistoon yhden selittäjän lineaarinen regressiomalli kutakin kyselymittaria kohden. Mittarin kliinisen pistemäärän muutosta terapian aikana käytettiin tuloksellisuuden mittana.
Potilaan oireilun vaikeusaste hoidon alussa ei ollut yhteydessä psykoterapian alkamisen kestoon. Terapian alkamisen kesto oli yhteydessä masennusoireiden muutokseen tilastollisesti merkitsevästi (p<.05) siten, että pitempi terapian alkamisen kesto ennusti heikompaa hoidon tulosta. Terapian alkamisen kesto selitti tulosmittarin vaihtelusta 0,8 %. Ahdistuneisuusoireisiin terapian alkamisen kestolla ei ollut yhteyttä.
Kliiniseltä kannalta masennusoireiden kohdalla havaittu yhteys on varsin vähäinen, mutta täysin merkityksettömänä sitä ei kuitenkaan voi pitää. Tulokset antavat viitteitä siitä, että masennusoireiden hoidossa psykoterapian nopealla aloittamisella saattaa olla enemmän merkitystä kuin ahdistuneisuusoireiden hoidossa.
Marko Salmenkivi: Hoitoon pääsyn keston yhteys hoidon tuloksellisuuteen lyhyissä psykoterapioissa
Kognitiivinen aikuisten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma sisältäen hypnoterapiaa 2020-2023