| Tiivistelmä – Referat – Abstract
Tarkastelen opinnäytetyössäni masentuneen asiakkaan toimijuuden muutosta analysoimalla asiakkaan asemoitumista toimijaksi hänen puhuessaan ihmissuhteistaan. Teoreettisena näkökulmana työssäni on toimijuuden viiden aspektin malli (Seilonen & Wahlström, 2021). Spesifimmin keskityn työssäni tutkimaan asiakkaan toimijuuden muutosta relationaalisuuden aspektin näkökulmasta. Relationaalisuus viittaa intersubjektiivisuuteen ja ihmisen kykyyn havaita ja ajatella itse ja muut ihmiset itsenäisinä psyykkisinä toimijoina. Analyysini pohjalta osoitan, kuinka asiakkaan toimijuus muuttui terapian aikana. Asiakas siirtyi toimijuusesityksissään objektipositiosta havaitsijaposition kautta subjektipositioon. Asiakkaan asemoituminen vahvempana relationaalisena toimijana ilmeni kuvauksissa, joissa asiakas esitti itsensä toimijana, joka ei enää uhraudu tai alistu muiden mielipiteille. Hänen intersubjektiivisessa asemoitumisessaan tapahtui muutos. Myös reflektiivisyys oman toimijuuden suhteen lisääntyi ja hän esitti itsensä intentionaalisena toimijana ihmissuhteissaan. Sami Somiska: Relationaalisen toimijuuden muutos psykoterapiaprosessissa Integratiivinen aikuisten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma 2020-2023
|
Ongelmallisen kokemuksen psykoterapeuttinen muutos APES-mallin avulla tarkasteltuna
Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan assimilaatiomallin avulla, miten psykoterapian aikana asiakkaan ongelmallinen kokemus muuttui prosessin eri vaiheissa. Tarkasteluun otettu ongelmallinen kokemus oli asiakkaan vanhempien alkoholinkäytön aiheuttama ahdistuneisuus. Muutosvaiheet luokiteltiin kahdeksanportaisella APES-asteikolla (Assimilation of problematic experiences scale). Asiakkaan psyykkistä hyvinvointia seurattiin myös toistomittauksin CORE-OM-itsearvioinnilla ja näitä mittaustuloksia rinnastettiin assimilaation etenemiseen.
Opinnäytetyön aineistona on nuoren aikuisen terapiaprosessi, joka pitää sisällään vähän yli kahden vuoden aikana toteutuneet 85 terapiaistuntoa. Istuntojen nauhoitusten ja terapeutin muistiinpanojen pohjalta valikoitiin lopulliseen aineistoon litteroituja otteita istunnoilta, joissa psyykkinen muutosprosessi suhteessa ongelmalliseen kokemukseen näyttäytyy.
Asiakkaan ongelmallinen kokemus assimiloitui osaksi vallitsevaa ääniyhteisöä terapian edetessä ja assimilaation taso nousi siten, että terapia osoittautui tulokselliseksi. Terapian alkuvaiheessa ongelmallinen kokemus oli torjuttu, epämääräinen ja välttelyä oli paljon (APES-tasot 0–2). Terapian keskivaiheen näytteissä ongelmallinen kokemus on määritelty, työstettävissä ja eri äänten kuuluminen mahdollistuu (APES-taso 3–4). Terapian loppuvaiheessa ollaan APES-tasolla 4–5, jossa asiakkaan havainnointi on laajentunut, kokemus siitä, että hän voi itse vaikuttaa elämäänsä on lisääntynyt ja kerronnassa kuuluu ratkaisuyrityksiä ja helpotusta.
Asiakkaan psyykkinen hyvinvointi laski CORE-OM-mittausten kliinisissä pisteissä alkumittaukseen verrattuna terapian ensimmäisen puolen vuoden kohdalla mitattuna ja laski alle lähtötason vasta 18 kk kohdalla. Terapian päättyessä psyykkisen hyvinvoinnin itsearviossa asiakas oli lähes oireeton.
Mirja Färkkilä-Järvinen: ”Boxia avaamassa” –
Ongelmallisen kokemuksen psykoterapeuttinen muutos APES-mallin avulla tarkasteltuna
Integratiivinen aikuisten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma 2020-2023