Myötätuntosuuntaisen psykoterapian vaikutus häpeän tunteen ja itsekriittisyyden lieventymiseen – Viiden kansainvälisen tutkimusyhteenvedon tarkastelu kirjallisuuskatsauksen muodossa

Tämä lopputyö käsittelee myötätuntosuuntaista psykoterapiaa erityisesti häpeä kokemusten ja itsekriittisyyden hoidossa. Tarkastelen myötätuntoa käsitteenä, sen liittymistä tunteidensäätelyjärjestelmään ja myötätuntosuuntaisen psykoterapian kehittymistä erityisesti Paul Gilbertin ajatusten ja kehittämistyön pohjalta. Tutkimusaineisto sisältää viisi eri myötätuntosuuntaisen hoitointervention kuvausta ja niihin liittyviä tutkimustuloksia. Tutkimusaineistosta nousee myötätunnon kehittymisen myönteinen vaikutus pitkäaikaisesti psyykkisesti oireilleiden potilaiden hoidossa, erityisesti häpeä kokemusten ja itsekriittisyyden hoidossa sekä masennus- ja ahdistusoireiden vähentymisenä. Itsemyötätunnon kasvu näkyy myös potilaiden elämänhallinnassa ja toimintakyvyn kasvussa. Tutkimusaineistot ovat olleet melko pieniä, joten tutkimustulosten yleistettävyyden vahvistamiseksi myötätuntosuuntaisen terapian tutkimusta tarvitaan edelleen jo löydettyjen tutkimustulosten laajentamiseksi.

Mari Rikala: Myötätuntosuuntaisen psykoterapian vaikutus häpeän tunteen ja itsekriittisyyden lieventymiseen  – Viiden kansainvälisen tutkimusyhteenvedon  tarkastelu kirjallisuuskatsauksen muodossa

Kognitiivis-integratiivinen aikuisten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma 2018-2021

Häpeän ruumiillistuma

Tässä kognitiivis-analyyttisen psykoterapeuttikoulutuksen lopputyössäni tarkastelen häpeän tunnetta ja kehollisuutta psykoterapiassa sekä kirjallisuuden että terapiavinjettejen avulla. Tuskallisena ja usein äkillisesti heräävänä tunteena häpeä on merkittävä kärsimystä aiheuttava kokemus monille ihmisille. Harva on saanut riittävästi tukea lapsuudessaan tämän vaikean tunteen tunnistamiseen ja sietämiseen. Häpeän luonteeseen kuuluu piiloutuminen ja häpeän kätkeminen, mikä tekee sen havaitsemisesta ja tutkimisesta myös psykoterapiassa vaikeaa. Häpeän kokemiseen, kuten yleensä tunteisiin, liittyy erilaisia kehollisia reaktioita, mitkä voivat osaltaan olla viitoittamassa tietä häpeän mahdollisuuden huomioimiseen ja havaitsemiseen. Terapeutti ei voi suoraan luottaa havaitsemiinsa asiakkaansa kehollisiin reaktioihin tai itselleen tuleviin ”tunnetartuntoihin”, vaan aina on pyrittävä asiakkaan kanssa yhdessä tutkimalla löytämään asiakkaan yksilöllinen merkitys kokemuksilleen. Työssäni tuon myös esiin joitain terapeutin keinoja tukea häpeää kokevaa asiakastaan.

Heli Haavisto: Häpeän ruumiillistuma
Kognitiivis-analyyttinen aikuisten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma 2017-2020

Narsistisesti haavoittuneiden nuorten psykoterapiasta

Opinnäytetyössä käsitellään narsistisesti haavoittuneiden nuorten psykodynaamista psykoterapiaa. Ensin kuvataan nuoruusikäisten psykoterapian erityispiirteitä, jonka jälkeen kuvataan varhaista problematiikkaa narsististen häiriöiden taustalla. Narsistisen problematiikan kanssa kipuilevilla on yleensä ollut haasteita varhaisessa lapsi-vanhempi-suhteessa, mikä voi heijastua nuoruusiässä eriytymiskehityksen ja persoonallisuuden integraation pulmina. Terapian alussa nuoren on saatava rauhassa etsiä kosketusta omaan mieleensä ja sen toimintaan. Kun psyykkinen rakenne ja itsesäätelykeinot vahvistuvat nuori voi alkaa käsitellä terapiassa konfliktejaan ja saada niihin ymmärrystä. Nuoruusikäisen narsistisen potilaan hoitoa pohditaan opinnäytetyössä tapausesimerkein eri teorioihin peilaten.

Heidi Willman: Narsistisesti haavoittuneiden nuorten psykoterapiasta
Psykodynaaminen nuorten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma 2017-2020