Transsensitiivinen lähestymistapa kognitiivis-integratiivisessa psykoterapiassa

Sukupuolivähemmistöön kuuluvilla ihmisillä voi olla samoja mielenterveysongelmia kuin muillakin ihmisillä, mutta kulttuurin ahtaiden sukupuolinormien ja vähemmistöstressin seurauksena joidenkin mielenterveysongelmien, kuten masennuksen ja ahdistuksen riski on kuitenkin kohonnut. Olennaisimmat tekijät transsukupuolisten asiakkaiden psykoterapiassa ovat tieto sekä terapeuttinen asennoituminen, terapeutin tulee olla tietoinen siitä kulttuurisesta ympäristöstä, missä elämme ja millaisia vaikutuksia sillä kullekin yksilölle on.

Transsensitiivisen terapian lähtökohtana on työntekijän sensitiivisyys ja ammattitaito sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuuden teemoissa sekä tasavertainen ja luottamuksellinen yhteistyösuhde asiakkaan kanssa. Ammattitaidolla tarkoitetaan ajantasaista tietoa ja osaamista vähemmistökysymyksistä, haasteista ja voimavaroista, joita vähemmistöasemaan erityisesti ja yleisesti liittyy. Keskeisenä työskentelyn tavoitteena voivat olla paitsi oman sukupuoli-identiteetin vahvistuminen myös niiden erityiskysymysten työstäminen, joita sukupuoleltaan moninaiset usein kohtaavat arjessaan. Transsensitiivisessä terapiassa yhtenä tavoitteena voi olla tutkia ja vahvistaa asiakkaan sukupuoli-identiteettiä sekä luoda hyväksyvää ja arvostavaa suhdetta omaan itseen. Myös mahdolliset hoitotarpeet -ja toiveet voivat olla pohdinnan kohteena. Yhteiskunnan normatiivisuuden synnyttämä vähemmistöstressi ja syrjintäkokemukset vaikuttavat usein transihmisten jaksamiseen sitä heikentäen ja altistavat lisäksi itseen ja identiteettiin kohdistuville kriittisille ajatuksille.

Terapiasuhteen laatu toimii välittävänä tekijänä vahvistavan suhtautumisen ja hyvinvoinnin välillä, mutta myös vahvistava ja myönteinen suhtautuminen vaikuttaa myönteisesti terapiasuhteen laatuun. Suhteen luomiseen ja sen ylläpitämiseen tulee siis panostaa ja tietoa tämän tueksi tarvitaan. Transihmisten kohdalla luottamuksella terapeutin tietoon, osaamiseen ja sensitiivisyyteen on vaikutus terapiasuhteen laatuun ja näin terapian tuloksellisuuteen.

Tässä tutkimuksessa hahmotellaan transsensitiivistä lähestymistapaa kognitiivis-integratiivisessa psykoterapiassa erityisesti kognitiivisten psykoterapioiden ja hyväksymis- ja omistautumisterapian näkökulmista. Tapaustutkimuksen aineistoa analysoidaan vuorovaikutustutkimusta hyödyntäen psykoterapian vuorovaikutuksellisen puolen tavoittamiseksi.

Outi Olakivi: Transsensitiivinen lähestymistapa kognitiivis-integratiivisessa psykoterapiassa

Kognitiivis-integratiivinen aikuisten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma (2020-2023)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

”Irti-masennuksesta tai sitten ei” KIT- ryhmäkuntoutus kroonisesti masentuneille

Tässä KIT-psykoterapeuttikoulutuksen opinnäytetyössä kuvataan psykiatrian aluepoliklinikalla toteutettua ”Irti masennuksesta”-kuntoutusryhmähoitomallia kroonisesti masentuneille kuntoutujille, jossa on yhdistetty tietoisuustaitoihin perustuvan kognitiivisen terapian ryhmähoitomalliin elementtejä hyväksymis- ja omistautumisterapiasta, myötätuntosuuntaisesta terapiasta ja CBASP-terapiamallista.

Kvalitatiivisena tutkimuskysymyksenä on kuntoutujien subjektiiviset kokemukset ryhmäinterventiosta. Kvantitatiivisesti on mitattu muutosta 4 ryhmän läpikäyneen kuntoutujan masennusoireiden määrässä, tietoisuustaidoissa, psykologisessa joustavuudessa ja itsemyötätunnossa ryhmän loppuessa verrattuna ryhmän alkutilanteessa tehtyihin mittauksiin. Tämän tutkimuksen aineiston pohjalta kvalitatiivisesti arvioituna kuntoutujat kokivat testatun ryhmähoitomallin myönteisesti. Kvantitatiivisessa arviossa osallistujat eivät vaikuttaneet hyötyneen ryhmähoidosta merkittävästi. Kvalitatiivisen arvion ja kirjallisuudesta löytyvän tieteellisen näytön perusteella tämän kaltaista integratiivista hoitomallia voisi jatkossa testata lievemmästä masennuksesta kärsivillä ja vähäisemmän samanaikaissairastavuuden omaavilla kuntoutujilla. Kirjallisuuden tutkimusnäyttö ja ryhmäläisten palaute puoltavat pidempää, esimerkiksi 16 kerran ryhmähoitomallia ja CBASP-terapiamuodon sisältöjen suurempaa painottamista.

Minna Hirvelä: ”Irti masennuksesta tai sitten ei” Kognitiivis-integratiivinen ryhmäkuntoutus kroonisesti masentuneille

Kognitiivis-Integratiivinen aikuisten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma 2020-2023

Päihderiippuvuuden hoito HOT -terapiaa ja mindfulness-harjoittelua yhdistävässä psykoterapiassa.

Tässä työssä tarkastellaan potilastapauksen avulla hyväksymis- ja omistautumisterapeuttisessa viitekehyksessä päihderiippuvuuden hoitoa. Työskentelyssä painotetaan mindfulness-harjoittelua. Työn tarkoituksena on selvittää, onko työskentelyyn valituilla menetelmillä ja mindfulnessin käytöllä myönteistä vaikutusta potilaan kokemaan hyvinvointiin ja auttaako se potilasta riippuvuudesta toipumisessa ja retkahdusten vähenemisessä. Hoito toteutettiin strukturoidusti kahdeksan vastaanoton aikana. Kaikki vastaanotot pitivät sisällään mindfulness-harjoituksen.

Sari Fältmars: Päihderiippuvuuden hoito hyväksymis- ja omistautumisterapiaa sekä mindfulness-harjoittelua yhdistävässä psykoterapiassa. 

Kognitiivinen aikuisten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma sisältäen hypnoterapiaa 2020-2023

HYVÄKSYMIS- JA OMISTAUTUMISTERAPIA AHDISTUKSEN HOITOMUOTONA RYHMÄSSÄ

Tutkimuksissa on todettu HOT:n vaikuttavuus yksilöterapiassa. Opinnäytetyö on kirjallisuuskatsaus, jossa  kartoitetaan millaisissa ongelmissa HOT:ia on käytetty ryhmissä ahdistuksen hoitomuotona ja onko HOT:lla nähtävissä merkittäviä vaikutuksia ahdistuksen vähenemiseen tutkituissa ryhmissä. HOT on muodostunut hyvin trendikkääksi hoitomuodoksi ryhmämuotoisena ja saavuttanut suosiota maailmanlaajuisesti niin Euroopassa, Aasiassa kuin Lähi-Idässä.  HOT:ia käytetään mm. stressin, masennuksen, vakavien sairauksien, kaksisuuntaisen mielialahäiriön ja päihteiden tuomaan ahdistukseen ryhmämuotoisena. HOT:n ryhmäinterventiot  ja yksilöinterventiot on todettu tilastollisesti yhtä vaikuttaviksi ja tutkimukset tukevat näkemystä, että HOT-ryhmä voi olla nuorilla tehokkaampi tukimuoto kuin tavanomainen yksilömuotoinen tuki. Nykyisin tutkimusmaailmassa HOT nähdään enemmän osana kognitiivista käyttäytymisterapiaa, eikä niinkään tutkimuksen fokus ole vain terapiamuotojen eroavaisuuksissa ja niiden tuomassa vaikuttavuuden eroissa. Opinnäytetyössä tuodaan myös esiin kirjoittajan ohjaamien kahden vertaisryhmän kokemuksia HOT:n harjoituksista sekä ryhmätoiminnasta ryhmän jäsenten ja ryhmänohjaajan näkökulmasta. Valtaosin ryhmäläiset kokivat ryhmän ”silmiä avaavana” kokemuksena ja tunsivat ryhmän päättymisen jälkeen, että elämä on enemmän omissa käsissä, kuin tunteiden ja ajatusten ohjaamina. Vertaisryhmissä tuli esiin, että nuorempien ryhmäläisten oli helpompi osallistua mindfulness-pohjaisiin harjoituksiin kuin yli 60 vuotta täyttäneiden.

Mervi Rouvinen : Hyväksymis- ja omistautumisterapia ahdistuksen hoitomuotona ryhmässä 

Kognitiivis-integratiivinen psykoterapian koulutusohjelma KIT 2018-2021