Minne, miten ja kenen aloitteesta? Tavoitteet avoimen integraation lyhytpsykoterapiassa

Psykoterapia on tavoitteellista toimintaa, ja lyhytpsykoterapiassa tavoitesuuntautuneisuuden merkitys korostuu. Avoimen integraation työotetta koskevassa kirjallisuudessa lyhytpsykoterapian tavoitteiden asettamista ei ole kuitenkaan käsitelty. Tässä opinnäytetyössä tarkastelen niitä tavoitteen asetteluun liittyviä kysymyksiä, joita avoimen integraation työotteen yhdistyminen aikarajoitteisuuteen tuottaa. Opinnäytetyön aineistona ovat äänitallenteet ja muistiinpanot yhdestä neljäntoista käynnin koulutuspsykoterapiaprosessista. Aineiston analyysissä tarkastelen aineistolähtöisesti 1) millaisia tavoitteisiin liittyviä aloitteita terapeutti ja asiakas tekevät, 2) miten tavoitteesta neuvotellaan ja 3) miten hoidolle asetettu tavoite tai tavoitteet elävät terapiaprosessin aikana. Tutkimuksen löydökset havainnollistavat tavoitteenasettelua monipolvisena ja jännitteisenä prosessina. Terapeutin tavoitetta koskevat aloitteet olivat ristiriitaisia, ja niiden pyrkimyksenä oli toisaalta rakentaa varhain ja jatkuvasti tavoitetta koskevaa yhteisymmärrystä ja toisaalta luoda vapautta liian varhaisesta lukitusta tavoitteesta. Myös asiakas teki sekä tavoitteen asettamiseen pyrkiviä että liian tavoitekeskeiseltä työtavalta suojautuvia aloitteita. Terapiaprosessia luonnehti toistuva neuvottelu sekä tavoitteista että työtavoista, joita koskien esillä oli myös jännitteitä. Terapiaprosessin jälkikäteinen tarkastelu havainnollistaa, miten tavoitteita syntyi, asetettiin ja sanoitettiin uudelleen käynneillä 1-10 ja toisaalta todettiin saavutetuiksi käynneillä 5-14. Tapauksen ja aiemman kirjallisuuden valossa pohdin, miten tutkimustieto voi auttaa jäsentämään avoimen integraation työotteeseen pyrkivän psykoterapeutin tavoitteita koskevaa työskentelyä lyhytpsykoterapian kontekstissa.

Selma Gaily-Luoma: Minne, miten ja kenen aloitteesta? Tavoitteet avoimen integraation lyhytpsykoterapiassa

Integratiivinen aikuisten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma 2020-2023

Täydellisestä onnistumisesta tunteiden hyväksymiseen – perfektionismin muutos kognitiivis-analyyttisessa lyhytpsykoterapiassa

Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan sitä, miten potilaan kokemus omasta perfektionismistaan muuttuu kognitiivis-analyyttisessa lyhytpsykoterapiassa. Tarkastelu tapahtuu perfektionismin hoitoon keskittyneen 16 käyntikertaa kestäneen lyhytpsykoterapiajakson ensimmäisen ja viimeisen käynnin analysoinnista. Potilaan kokemuksen muutoksen lisäksi tarkastellaan tapahtuneen muutoksen laatua pois potilaan aluksi kokemasta haitallisesta perfektionismista: tapahtuuko muutos kohti perfektionismista luopumista vai hyvälaatuisen perfektionismin suuntaan?

Opinnäytetyön tulosten valossa näyttäisi siltä, että kognitiivis-analyyttisella lyhytpsykoterapialla saavutetaan muutosta potilaan koetussa perfektionismissa. Lisäksi työn mukaan muutos ei tarkoita perfektionismista luopumista vaan sen muuttumista hyvälaatuisen perfektionismin suuntaan. Muutos on merkityksellinen etenkin, kun otetaan huomioon haitallisen perfektionismin yhteys psyykkiseen oireiluun. Tässä työssä ilmiötä on kuitenkin tarkasteltu vain yhden tapausesimerkin kautta, joten laajamittaisempaa tutkimusta aiheesta kaivataan.

Johanna Saariluoma: Täydellisestä onnistumisesta tunteiden hyväksymiseen – perfektionismin muutos kognitiivis-analyyttisessa lyhytpsykoterapiassa

Kognitiivis-analyyttinen aikuisten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma 2019-2022

Kuka on kuskin paikalla! Vanhemmointi ja moodien muutokset kognitiivisessa lyhytpsykoterapiassa

Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan skeematerapian orientaatiolla toteutetun kognitiivisen lyhytpsykoterapian aikana tapahtuvia muutoksia asiakkaan haavoittuvan lapsen ja terveen aikuisen moodeissa. Työssä myös kuvataan terapeuttisena tyylinä terapeutin toteuttamaa vanhemmointia. Asiakkaana oli epävakaan persoonallisuushäiriön piirteitä omaava nuori mies, jonka tavoitteina psykoterapialle oli hallinnan lisääminen ja ymmärryksen saaminen omalle masennusoireilulle. Asiakkaalla oli ollut lapsuuden ja nuoruusiän aikana vaikeita ihmissuhdekokemuksia, koulukiusaamista, väkivaltaa sekä toisaalta oppimiskyvyn haasteita, joiden kautta hänellä oli muodostunut vaille jäämistä keskeisissä ydintarpeissa. Tähän taustaan liittyen hoitosuunnaksi valikoitui skeematerapeuttinen ote. Hoidon ensimmäisellä käynnillä potilaan masennusoireista laadittiin kognitiivinen jäsennys ja tämän jälkeen kartta potilaan keskeisistä moodeista lisäämän ymmärrystä oireiden yhteydestä taustatekijöihin ja kokemustiloihin. Interventiot koostuivat vanhemmoinnista. 20 kerran lyhytpsykoterapian aikana potilaan terveen aikuisen moodissa havaittiin huomattava vahvistuminen, samalla kun haavoittuvan lapsen moodin sekä haitallisten vanhempimoodien merkitys heikkeni. Johtopäätöksenä tutkimuksesta on todettavissa, että oikea[1]aikainen ja ydintarpeisiin kohdentuva vanhemmointi voi tuoda asiakkaalle merkittävää hyötyä myös lyhyen psykoterapian aikana. Sen selvittäminen soveltuisiko vanhemmointiin pohjaava skeematerapeuttinen hoito laajemminkin masennusoireiden lyhytpsykoterapiaan edellyttäisi lisää tutkimusta.

Tommi Järvi: Kuka on kuskin paikalla! Vanhemmointi ja moodien muutokset kognitiivisessa lyhytpsykoterapiassa

Kognitiivinen aikuisten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma 2019-2022.

Muutoksen hetket KAT-lyhytpsykoterapiassa Innovative Moments -mallia soveltaen

Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan, miten kognitiivis-analyyttisen lyhytpsykoterapian aikana tapahtuneet muutokset näyttäytyvät asiakkaan puheessa. Muutoksen hetkiä analysoidaan soveltaen Innovative Moments (IM) -tutkimusmenetelmää. Lisäksi työssä vertaillaan IM-mallin ja kognitiivis-analyyttisen terapian (KAT) käsitystä muutoksesta psykoterapiassa. KAT:n osalta työssä esitellään Leimanin psykoterapeuttisen muutoksen metamalli. IM-malli painottaa ongelmallista narratiivia, kun taas KAT:n keskiössä on vastavuoroinen suhde, esimerkiksi potilaan suhde ongelmaansa.
Aineistona on 20 tapaamiskerran lyhytpsykoterapia ja tapaamisten videonauhoitukset. Nauhoitteista poimittiin kohtia, joissa asiakas puhuu tapahtuneesta muutoksesta. Nämä kohdat litteroitiin tarkempaa tarkastelua varten. Muutoksen hetket jaoteltiin viiteen eri kategoriaan IM-mallin mukaisesti.
Terapian ajalta tuli esiin useita erityyppisiä IM-hetkiä. Muutospuhe lisääntyi terapian loppua kohden, kuten on huomattu myös aiemmissa tutkimuksissa. Erityisesti terapian loppupuolella asiakkaan puheessa näyttäytyi uudelleenkäsitteellistämisen IM-hetkiä, joiden on aiemmissa tutkimuksissa todettu olevan yhteydessä terapian onnistuneisuuteen. IM menetelmänä auttoi hahmottamaan muutoksen monipuolisuutta ja syvällisyyttä lyhytpsykoterapian aikana.

Noora Jantunen: Muutoksen hetket KAT-lyhytpsykoterapiassa Innovative Moments -mallia soveltaen
Kognitiivis-analyyttinen aikuisten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma 2019-2022

Psykoosin kognitiivinen lyhytterapia potilaiden kokemana

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millä tavalla potilaat kokevat psykoosin kognitiivisen lyhytterapian vaikuttaneen heidän toipumiseensa ja saivatko he siitä jotain sellaista hyötyä, jota eivät olleet saaneet muusta hoidosta. Psykoosin kognitiivinen lyhytterapia on tutkimuksissa todettu vaikuttavaksi hoitomuodoksi psykoosiin ja sen ennaltaehkäisyyn, mutta potilaiden kokemuksia siitä on tutkittu niukasti.

Tutkimus toteutettiin haastattelemalla viittä potilasta, jotka olivat käyneet psykoosin kognitiivisen lyhytterapian (16-20 kertaa) Helsingin kaupungin psykoosipalveluissa. Haastattelu oli puolistrukturoitu ja kysymykset oli jaoteltu seuraaviin teemoihin: terapiassa käsitellyt ongelmat ja niissä koettu muutos, muutos liittyen psykoottisiin kokemuksiin, muutos liittyen tunteiden kokemiseen, muutos suhtautumisessa itseen/muihin ja kokemus omista vaikutusmahdollisuuksista, terapiasuhde, psykoosin kognitiivinen lyhytterapia osana muuta hoitoa ja terapian anti potilaille.

Tutkimuksen keskeisin tulos oli, että potilaille terapian tärkein anti liittyi itsen hyväksymiseen, omanarvon tunteen ja itsemyötätunnon lisääntymiseen samalla kun häpeän ja syyllisyyden tunteet vähenivät. Sen lisäksi potilaille oli tärkeää lisääntynyt joustavuus ajattelussa, muutos suhtautumisessa kielteisiin tunteisiin ja psykoottisiin kokemuksiin sekä keinot selviytyä niiden kanssa. Osalle oli tärkeää myös aiempien elämänkokemusten ymmärtäminen psykoosiin sairastumisen taustalla ja traumaattisten kokemusten käsittely. Terapiasuhteessa potilaat kokivat tärkeänä kuulluksi ja hyväksytyksi tulemisen sekä terapeutin myötätuntoisuuden ja ammatillisuuden. Samalla terapeutin kyky haastaa potilasta tarkastelemaan kriittisesti omia ajatusmallejaan koettiin hyödyllisenä.

Verrattuna muuhun hoitoon lyhytterapian koettiin olevan intensiivisempää ja vähemmän oireisiin keskittyvää, sisältäen oireilun taustalla vaikuttavien tekijöiden käsittelyä. Lyhytterapian koettiin olevan ratkaisukeskeisempää ja antavan enemmän selviytymiskeinoja sekä madaltavan kynnystä hakeutua hoitoon jatkossa. Tämän tutkimuksen perusteella potilaiden kokemukset tarjoavat ainutlaatuista tietoa siitä, mikä psykoosin kognitiivisessa psykoterapiassa on merkityksellistä ja mikä auttaa ihmisiä toipumaan psykoosista.

Laura Sinisalo: Psykoosin kognitiivinen lyhytterapia potilaiden kokemana
Kognitiivinen aikuisten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma 2019-22

Lyhytpsykoterapiasoveltuvuuden arviointi KAT-psykoterapian näkökulmasta

Eri psykoterapian viitekehyksissä psykoterapiasoveltuvuus ja sen arviointi on nähty eri tavoin ja aiheesta on vähän tutkimusta. Helsingin psykoterapiatutkimus -hankkeessa kehitetyn SPS-asteikon avulla voidaan arvioida potilaan psykoterapiasoveltuvuutta ennen hoitoon ohjausta. Kognitiivis-analyyttisen psykoterapian (KAT) viitekehyksessä lähestytään psykoterapia-arviota tapausjäsennyksen kautta ilman tarkkoja soveltuvuuskriteerejä. Tässä opinnäytetyössä tutkimuskysymyksenä oli, miten asiakkaan valmiudet lyhytpsykoterapiaan näyttäytyivät koulutushoitoasiakkaan ensimmäisillä hoitokäynneillä KAT:n prosessikäsitteiden ja SPS-asteikon osa-alueiden näkökulmasta? Tuloksena oli, että potilaan itsehavainnointi oli kohdesidonnaista, hänen oli vaikea sanoittaa muutostavoitettaan ja hän oli usein ongelmansa suhteen objektipositiossa. SPS-asteikon näkökulmasta potilaan soveltuvuus lyhytpsykoterapiaan oli heikohkoa. Tutkimus toi esille psykoterapian valmistelun merkityksen ennen lyhytpsykoterapiaa. Toisaalta KAT:n mallissa, jossa työskentely sovitetaan potilaan valmiuksiin, lyhytpsykoterapiatyöskentely voidaan ulottaa myös potilaille, joilla on heikommat lähtökohdat psykoterapiaan. Tapausjäsennykseen pohjautuva malli vaatii psykoterapeutilta laajaa osaamista.

Tiina Hyytiäinen: Lyhytpsykoterapiasoveltuvuuden arviointi kognitiivis-analyyttisen psykoterapian näkökulmasta

Kognitiivis-analyyttinen aikuisten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma 2019-2022

 

 

Kognitiivis-integratiivinen lyhytpsykoterapia kroonisen migreenin hoidossa. Tapausselostuksena stressistä kärsivän migreenipotilaan kognitiivis-integratiivinen lyhytpsykoterapiahoito.

Migreeni on kohtauksellinen päänsärkysairaus, joka heikentää elämänlaatua vaikuttaen usein monilla elämänalueilla niitä kaventaen. Psykososiaaliset tekijät, kuten pitkittynyt stressi, voivat pahentaa ja edesauttaa migreenin kroonistumista. Kroonista migreeniä on hoidettu lääkehoidon lisäksi kognitiivisella psykoterapialla. Viime vuosina myös mindfulnessia on käytetty stressiperäisen migreenin hoidossa. Hyväksymis- ja omistautumisterapian (HOT) sekä myötätuntosuuntautuneen te-rapian käytettävyyttä on tutkittu kroonisen kivun hoidossa, mutta toistaiseksi migreenitutkimuksia on hyvin vähän. Tässä tapausselostuksessa haluttiin selvittää kolmannen aallon terapiamuotojen käytettävyyttä kroonisen migreenin hoidossa kognitiivisen viitekehyksen ohella, kognitiivis-integratiivisesti. Tarkoituksena oli selvittää lyhytterapialla, miten pitkittyneestä stressistä kärsivän kroonisen migreenipotilaan pystyvyyskokemus, uskomukset itsestä ja sairaudesta, psykologinen joustavuus, suhtautuminen migreeniin, sen hyväksyntä ja elämänlaatu reagoivat lyhytterapiahoitoon. Intervention myötä tutkittavan suhteessa migreeniin tapahtui muutosta ja tutkittava kykeni tekemään joustavammin valintoja elämänarvojensa mukaisesti. Tapausselostus antaa viitteellistä tukea kolmannen aallon terapioiden käytettävyydestä kroonisen migreenin hoidossa.

Sanna Asa-Mäkitaipale: Kognitiivis-integratiivinen lyhytpsykoterapia kroonisen migreenin hoidossa. Tapausselostuksena stressistä kärsivän migreenipotilaan kognitiivis-integratiivinen lyhytpsykoterapiahoito. Kognitiivis-integratiivinen aikuisten yksilöpsykoterapia 2018-2021