Avainsana: masennus

Julkaistu

Itsetuhoinen mieli

Opinnäytetyössäni käsittelen koulutukseeni sisältynyttä hoitoprosessia, joka oli kestoltaan kaksi vuotta. Työni tavoitteena on tunnistaa psykoterapiaprosessissa tapahtuneita ilmiöitä, niin hoidettavan kuin hoitajan näkökulmasta sekä ymmärtää ja selittää niitä teoreettisesti. Opinnäytetyö keskittyy psykoterapiaopiskelijan oppimisen kehittymiseen ja ammatti-identiteetin muodostumiseen psykoterapiaprosessin aikana. Lisäksi se käsittelee psykoterapiaopiskelijan omia tunnekokemuksia epävarmuudesta haastavan hoitojakson aikana. Työn tavoitteena on myös tunnistaa hoitoprosessissa tapahtuneita asioita, joita voisi kehittää hoidon näkökulmasta, tunnistaa onnistumisen kokemuksia ja asetettujen tavoitteiden toteutumista sekä psykoterapiantyöskentelyn tavoitteellisuutta. Opinnäytetyö keskittyy myös itsetuhoisen mielen toiminnan käsittelyyn, ahdistuneisuuteen ja elämänhaluttomuuteen sekä siihen, miten tulla toimeen edellä mainittujen oireiden kanssa arjessa. Lisäksi pohditaan persoonallisuutta, sen monimuotoisuutta ja kehityksellisten häiriöiden vaikutusta. Miten menneisyyden itsemurhayritys vaikuttaa tämänhetkiseen elämään ja miten päästä eroon itsemurha-ajatusten tuomasta turvasta, vaihtoehtoisiin kannatteleviin ja turvallisempiin keinoihin. Opinnäytetyössä myös selvitetään psykoterapiaprosessin aloittamiseen liittyviä vaiheita, nopeasti tapahtuvia muutoksia, taukojen merkityksellisyyttä, suunnitelmallisuutta ja hoidon päättämiseen käytettävän ajan tärkeyttä.

Sami Nummelin : Itsetuhoisen mielen otteessa

Psykodynaaminen nuorten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma 2021-2024

Julkaistu

”Jos mä oon oikee” Psykodynaamisen nuorten yksilöpsykoterapian opinnäytetyö tapauskuvauksena

Tässä opinnäytteessä tarkastellaan yhden nuoren kaksi vuotta kestänyttä koulutuspsykoterapiaprosessia. Peilaan koulutushoidossa esiin tulleita ilmiöitä psykoanalyyttisen teorian kautta. Koulutushoitoprosessissa vaille riittävää peilausta ja kannattelua jäänyt nuori kipuilee nuoruuden kehitystehtävistä selviytymisen kanssa monin eri tavoin. Keskeisiä teemoja koulutushoidossa olivat oman sukupuoli-identiteetin ja seksuaalisuuden haltuun ottaminen, vanhemmista irrottautuminen ja oman itsenäisen ajattelun löytyminen sekä kehitystä palvelevien vertaissuhteiden rakentuminen. Monet itsetuhoisuuden muodot olivat paljon esillä koulutushoidon aikana. Työn nimi; ”jos mä oon oikee” tulee artisti Sannin kappaleesta, jossa laulaja pohtii omaa kokemustaan katoamisesta ja haihtumisesta. Epätodellinen, dissosiatiivinen kokemus oli läsnä läpi terapiaprosessin.

Inkeri Hallamaa ”Jos mä oon oikee” Psykodynaamisen nuorten yksilöpsykoterapian opinnäytetyö tapauskuvauksena.

Psykodynaaminen nuorten yksilöpsykoterapian koulutus 2020-2023

Julkaistu

Terapeuttinen muutos nuoren, viiltelevän masennuspotilaan terapiassa

Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin masentuneen, viiltelevän, nuoruusikäisen naispotilaan terapiassa esiin nousseita keskeisiä ongelmallisia kokemuksia ja niissä tapahtunutta terapeuttista muutosta. Aineistona oli 21 käynnin kognitiivisen, skeematerapeuttisesti orientoituneen psykoterapian nauhoitetut, litteroidut käynnit. Muutosta tarkasteltiin laadullisesti integratiivisella assimilaatioanalyysi-muutosmallilla, ja mittarina oli APVS-asteikko (Assimilation of Problematic Voices).

Assimilaatiomallin mukaan potilas etenee vaiheittain ja jatkumolla ongelmallisten kokemustensa käsittelyssä. Tavoitteena on ongelmallisten kokemusten assimilaatio, joka mallin ääniversiossa tarkoittaa ongelmallisten (ei-dominanttien) äänten liittymistä vallitsevaan, assimiloiduista (dominanteista) äänistä koostuvaan ääniyhteisöön.

Esiin nousi potilaan vaativuuden ja hyväksyvyyden välinen ristiriita ja yksin pärjäämisen ja tarvitsevuuden välinen ristiriita sekä niihin liittyvät dominantit ja ei-dominantit äänet. Assimilaatio eteni APVS-asteikon tasolta 1 tasolle 4 eli ei-toivottujen ajatusten tasolta ymmärryksen/näkemyksen tasolle. Terapian myötä potilas pystyi suhtautumaan hyväksyvämmin ja vähemmän vaativasti sisäisiin kokemuksiinsa ja suhtautumaan myös tarvitsevuuteensa hyväksyvämmin. Olennaista assimilaation etenemiselle vaikutti olevan se, että potilas pystyi kohtaamaan omaan elämänhistoriaansa liittyvät vaikeat kokemukset. Assimilaation edetessä potilaan kaksi ongelmallista teemaa myös linkittyivät toisiinsa.

Miia Raivio: Ongelmallisissa sisäisissä kokemuksissa tapahtuneen muutoksen tarkastelu nuoren, viiltelevän masennuspotilaan terapiassa

Kognitiivinen aikuisten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma 2019-2022

Julkaistu

Muutos itsehavainnoinnissa masentuneen potilaan lyhytpsykoterapiassa

Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan lyhytpsykoterapiassa tapahtunutta itsehavainnoinnin muutosta. Opinnäytetyöni on tapaustutkimus masennuksen ja ahdistuksen vuoksi psykoterapiaan hakeutuneen potilaan 16 kerran lyhytpsykoterapiasta. Psykoterapiajaksojen käyntejä analysoitiin hyödyntäen
Mikael Leimanin psykoterapiaprosessin metamallia, jossa psykoterapian myötä tapahtuvaa muutosta kuvataan objektiposition, havaitsijaposition sekä subjektiposition käsittein. Opinnäytetyössäni tarkastellaan, kuinka potilas oli jakson alussa objektipositiossa suhteessa ongelmiinsa ja oireisiinsa. Potilaan suhtautuminen väsymykseensä sekä toisaalta tarvitsevuuteensa oli kriittisyyden ja syyllisyyden sävyttämää. Psykoterapiatyöskentelyn myötä potilas kykeni hiljalleen asettumaan uudenlaiseen havaitsijapositioon, ja itsehavainnoinnin kehittymisen myötä potilas kykeni käsittelemään ongelmiaan uudella, hyväksyvämmällä tavalla. Mielialaoireisiin liittyneiden syyllisyyden ja kriittisyyden vähentyminen oli merkittävä osa psykoterapiaprosessissa tapahtunutta muutosta. Potilaan voi kuvata siirtyneen terapiajakson päättyessä Leimanin metamallin mukaisesti kohti alustavaa subjektipositiota.

Reetta Hentonen: Muutos itsehavainnoinnissa masentuneen potilaan lyhytpsykoterapiassa

Kognitiivis-analyyttinen aikuisten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma 2019-2022

Julkaistu

Äitiyden roolin takana – Ulkokohtainen äitiydenkokemus varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapiassa

Vauvaa toivoneet ja raskaaksi tuloa suunnitelleet äidit voivat vauvan synnyttyä kokea ulkokohtaisuutta omassa äitiydessään. Äitiys ei olekaan äidin odottamalla tavalla nautinnollista, vauva koetaan vaativana ja oma äitiys nähdään epäonnistuneena. Ulkokohtaisessa äitiydenkokemuksessa äiti voi kokea pettymystä, häpeää ja syyllisyyttä omista tunteistaan vauvaa kohtaan tai voimakkaimmillaan kokemuksessa voidaan tunnistaa dissosiatiivisia piirteitä kokemusten lohkomisen ja omien tunteiden turruttamisen muodossa. Ulkokohtaisen äitiydenkokemuksen merkitys äidin mielelle voi olla varhaisen kiintymyssuhdetrauman torjuminen uuden kiintymyssuhteen syntyessä ja rakentuessa. Sen voidaan ajatella olevan jopa sopeutumista edistävä tai toimintakykyä ylläpitävä reaktio. Opinnäytetyössä tutkin fenomenologisesti kokemusta ulkokohtaisesta äitiydenkokemuksesta. Ulkokohtainen äitiydenkokemus näyttäytyy analyysin pohjalta äidin pettymyksenä omaan tunnevasteeseen ja syyllisyyden, esittämisen, reipastumisen sekä roolin päälle laittamisen olona. Vaikeus hyväksyä ambivalenssia ja aggressiota itsessä ja vauvassa, äitiyteen ja vauvaan liittyvät epärealistiset odotukset, vaikeus hyväksyä oma tarvitsevuus ja vaille jääminen sekä vaikeus läheisten ihmissuhteiden luomisessa tulevat esiin ulkokohtaiseen äitiydenkokemukseen liittyvinä teemoina.

Satu Lindfors: Äitiyden roolin takana – Ulkokohtainen äitiydenkokemus varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapiassa

Varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapeuttikoulutus 2017-2021