Terveen aikuisen moodin ja haavoittuvan lapsen moodin välisen yhteyden syntyminen ja vahvistuminen – tapaustutkimus yhteyden merkityksistä ja vaikutuksista

Skeematerapian painopiste on nykyään vahvasti moodityöskentelyssä. Young, Klosko ja Weishaar (2012) ovat nimenneet moodityöskentelyn vaiheiksi moodien tunnistamisen ja nimeämisen, moodien alkuperän tutkimisen ja aiemman tarpeellisuuden tunnistamisen, maladaptiivisten moodien kytkemisen ajankohtaisiin ongelmiin ja oireisiin, moodin muuttamisen tai luopumisen hyötyjen kartoittamisen, kosketuksen luomisen haavoittuvaan lapseen, vuoropuhelun moodien välillä ja moodityöskentelyn yleistymisen terapian ulkopuolelle. Opinnäytetyössä tarkasteltiin tapaustutkimuksen avulla potilaan terveen aikuisen moodin ja haavoittuvan lapsen moodin välille skeematerapeuttisen terapiaprosessin aikana syntyvää ja vahvistuvaa yhteyttä sekä yhteyden merkitystä ja vaikutusta hänen elämässään. Prosessia tarkasteltiin litteroidun aineiston avulla. Potilaan kerrontaa kuvattiin kronologisessa järjestyksessä, jotta moodien välisen yhteyden syntymisen ja vahvistumisen vaiheista syntyisi looginen, tarinanomainen prosessi. Potilas tunnisti terapian alussa itsessään terveen aikuisen ja haavoittuvan lapsen moodit, mutta ne olivat potilaan kerronnassa vielä erillisiä ja hänen oli vaikea tavoittaa omia tarpeitaan ja tunteitaan. Esteeksi näyttivät nousevan haitallisten selviytymismoodien aktivoituminen. Potilas alkoi terapian edetessä tavoittaa omaa haavoittuvuuttaan sekä löytää terveen aikuisen tapoja auttaa itseään haitallisten selviytymismoodien sijaan. Terveen aikuisen ja haavoittuvan lapsen moodien välille alkoi syntyä vuorovaikutusta ja potilaan kuvaama ”yhteyden tunne” etenkin tietyn mielikuvaharjoituksen kautta. Mielikuvaharjoituksessa potilas tavoitti ensi kertaa kokemuksellisesti terveen aikuisen moodin haavoittuvan lapsen auttajana vaikeassa tilanteessa sekä haavoittuvan lapsen luottamuksen tätä moodia kohtaan. Yhteyden merkitys ja vaikutus potilaan elämässä näkyivät monilla osa-alueilla omien tarpeiden ja tunteiden parempana huomioimisena, haitallisten selviytymismoodien vähentymisenä ja terveen aikuisen moodin mukaisen toiminnan vahvistumisena.

Henna Honkanen: Terveen aikuisen moodin ja haavoittuvan lapsen moodin välisen yhteyden syntyminen ja vahvistuminen – tapaustutkimus yhteyden merkityksistä ja vaikutuksista

Kognitiivinen aikuisten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma 2019-2022

”Mä voinkin lohduttaa tai auttaa sitä Pikku-Liisaa.” Haavoittuvan lapsen moodin tavoittaminen kognitiivisessa psykoterapiassa

Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin haavoittuvan lapsen moodin tavoittamista yhden aikuisen asiakkaan psykoterapiaprosessissa. Haavoittuvan lapsen moodi on skeematerapian käsitteistöön kuuluva termi, jolla tarkoitetaan kaikissa ihmisissä olevaa herkkää ja kipeitä tunteita kokevaa puolta. Tässä opinnäytetyössä tutkittiin, millaisin terapeuttisen työskentelyn keinoin yhteys asiakkaan haavoittuvan lapsen moodiin tavoitettiin, ja miten asiakkaan suhde haavoittuvan lapsen moodiin muuttui terapian aikana. Työn teoreettisena taustana käytettiin skeematerapeuttista viitekehystä, etenkin skeemamoodityöskentelylle ominaisia periaatteita ja työtapoja. Aineiston analyysi perustui laadulliseen sisällön analyysiin.

Tämän opinnäytetyön aineistona olleessa terapiassa haavoittuvan lapsen kanssa työskennellessä käytettiin erilaisia menetelmiä: tunnekeskeisiä, kognitiivisia, behavioraalisia sekä terapiasuhdetta itsessään. Eri menetelmiä käyttämällä asiakkaan suhde haavoittuvan lapsen moodiinsa muuttui terapian aikana vihamielisestä lämpimään.

Aiempien teorioiden mukaan haavoittuvan lapsen moodin kanssa työskennellessä tärkeimmät työskentelymenetelmät ovat terapiasuhde sekä tunnekeskeiset menetelmät. Tässä terapiaprosessissa korostui terapiasuhteen merkitys, mikä vahvistaa aiempia tutkimuksia terapiasuhteen tärkeydestä. Toisaalta tässä opinnäytetyössä nousi esiin, että kaikkia skeemamoodityöskentelyyn kuuluvia työtapoja ei ole välttämätöntä toteuttaa ainakaan aivan oppikirjan mukaan toivotun tuloksen saavuttamiseksi. Skeematerapeuttisesta viitekehyksestä käsin toivottu tulos on haavoittuvan lapsen ”paraneminen” ja asiakkaan hyväksyvämpi ja myötätuntoisempi asenne omaan haavoittuvan lapsen moodiinsa, mikä tässä terapiassa oli selvästi havaittavissa. Tässä opinnäytetyössä esiin nousseita tuloksia ei kuitenkaan voida tutkimusasetelman vuoksi yleistää suurempaan joukkoon, joten jatkotutkimukset aiheesta ovat tarpeen.

Tiina Ronkainen: ”Mä voinkin lohduttaa tai auttaa sitä Pikku-Liisaa.” Haavoittuvan lapsen moodin tavoittaminen kognitiivisessa psykoterapiassa

Kognitiivinen aikuisten yksilöpsykoterapeuttikoulutus, 2019-2022