Tarkastelen tässä opinnäytetyössä asiakkaan erillisyyden vahvistumista. Erillisyyden vahvistumista havainnoidaan Jessica Benjaminin käsitteen tekijä ja kohde avulla. Tekijä ja kohde -asetelmassa toinen on tekijä ja toinen kohde, se jolle tehdään, eikä se mahdollista sellaista vuorovaikutuksessa olemisen tapaa, jossa kaksi mieltä voi olla olemassa lähekkäin yhtä aikaa. Teoreettisena kehyksenä työssä on Benjaminin ajatus dialektisesta tunnustamisen prosessista, toisen näkökulmaan asettumisesta, jossa tekijä ja kohde -asetelma purkautuu ja kaksi mieltä luovat yhdessä kolmannen. Kolmannen tuottamassa tilassa ei ole hierarkiaa, vaan siinä tilassa koetaan toimijuutta ja vapautta tutkia ja keskustella siitä, mitä juuri tapahtui, sen sijaan että kokisin, että minua pakotetaan reagoimaan. Toisena näkökulmana on Jean Knoxin teoria toimijuuden vahvistumisesta terapiaprosessissa. Tarkastelen, miten asiakkaan pelko siitä, että hän hukkuu toiseen ihmiseen ja kadottaa itsensä, jos on lähellä toista, muuttuu. Havinnollistan terapiaistuntokatkelmien avulla asiakkaan erillisyyden haasteita seurustelusuhteessaa sekä sitä miten erillisyys ja toimijuus vahvistuvat terapian aikana yhteistyössä terapeutin kanssa.
Jaana Pirskanen
Erillisyyden tukeminen terapiaprosessissa
Integratiivinen aikuisten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma 2020-2023
Työnnä sieltä mistä liikkuu: Ongelmallisten suhteiden assimiloituminen ja lähikehityksen vyöhyke psykoterapiassa
”Työnnä sieltä mistä liikkuu” on psykoterapeuttien käyttämä, usein intuitioon viittaava ohje terapeuttiseen työskentelyyn. Opinnäytetyössäni tutkin tätä ohjetta tarkemmin assimilaatiomallin sekä lähikehityksen vyöhykkeellä työskentelyn näkökulmasta. Assimilaatiomallin ja terapeuttisen yhteistyön mallin käyttö psykoterapiatutkimuksen kontekstissa esitellään. Tapausesimerkissä pyrin selvittämään, mikä on lähikehityksen vyöhyke potilaan isä- ja äitisuhteessa sekä tapahtuuko terapiatyöskentely lähikehityksen vyöhykkeellä. Litteroidut istunnot analysoitiin assimilaatioanalyysin ja terapeuttisen yhteistyön analyysin menetelmillä. Lähikehityksen vyöhyke oli sekä isä- että äitisuhteessa APES-tasoa 2 – 3,6. Näissä teemoissa potilas-terapeutti -pari työskenteli pikemminkin lähikehityksen vyöhykkeen ylä- kuin alarajalla. Opinnäytetyön perusteella näyttää siltä, että ”työnnä sieltä mistä liikkuu” ei ole tyhjentävä tai yksiselitteinen ohje kuvaamaan muutosprosessia tukevaa työskentelyä psykoterapiassa.
Jan Nyberg: Työnnä sieltä mistä liikkuu: Ongelmallisten suhteiden assimiloituminen ja lähikehityksen vyöhyke psykoterapiassa
Kognitiivinen aikuisten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma sisältäen hypnoterapiaa 2020-2023
Muutoksen hetket KAT-lyhytpsykoterapiassa Innovative Moments -mallia soveltaen
Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan, miten kognitiivis-analyyttisen lyhytpsykoterapian aikana tapahtuneet muutokset näyttäytyvät asiakkaan puheessa. Muutoksen hetkiä analysoidaan soveltaen Innovative Moments (IM) -tutkimusmenetelmää. Lisäksi työssä vertaillaan IM-mallin ja kognitiivis-analyyttisen terapian (KAT) käsitystä muutoksesta psykoterapiassa. KAT:n osalta työssä esitellään Leimanin psykoterapeuttisen muutoksen metamalli. IM-malli painottaa ongelmallista narratiivia, kun taas KAT:n keskiössä on vastavuoroinen suhde, esimerkiksi potilaan suhde ongelmaansa.
Aineistona on 20 tapaamiskerran lyhytpsykoterapia ja tapaamisten videonauhoitukset. Nauhoitteista poimittiin kohtia, joissa asiakas puhuu tapahtuneesta muutoksesta. Nämä kohdat litteroitiin tarkempaa tarkastelua varten. Muutoksen hetket jaoteltiin viiteen eri kategoriaan IM-mallin mukaisesti.
Terapian ajalta tuli esiin useita erityyppisiä IM-hetkiä. Muutospuhe lisääntyi terapian loppua kohden, kuten on huomattu myös aiemmissa tutkimuksissa. Erityisesti terapian loppupuolella asiakkaan puheessa näyttäytyi uudelleenkäsitteellistämisen IM-hetkiä, joiden on aiemmissa tutkimuksissa todettu olevan yhteydessä terapian onnistuneisuuteen. IM menetelmänä auttoi hahmottamaan muutoksen monipuolisuutta ja syvällisyyttä lyhytpsykoterapian aikana.
Noora Jantunen: Muutoksen hetket KAT-lyhytpsykoterapiassa Innovative Moments -mallia soveltaen
Kognitiivis-analyyttinen aikuisten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma 2019-2022
Oksentamisen pelon muuttuminen psykoterapiassa assimilaatiomallin valossa
Oksentamisen pelosta tai emetofobiasta kärsivä ihminen pelkää oksentavansa tai muiden oksentavan. Oksentamisen pelko on diagnoositasolla harvinainen ilmiö, mutta oireena melko yleinen. Muiden samanaikaisten diagnoosien kuten paniikkihäiriön, sosiaalisten tilanteiden pelon, pakko-oireisen häiriön tai masennuksen esiintyminen on yleistä, mutta oksentamisen pelko voi esiintyä ainoana diagnosoitavana häiriönä. Vaikka kyseessä on hyvin rajattu fobia, saattaa oksentamisen pelko merkittävästi rajata henkilön toimintakykyä ja vaikuttaa jopa elämänvalintoihin, kuten ammatinvalintaan ja päätökseen perheen perustamisesta.
Tarkastelen tässä opinnäytetyössä, miten koulutuspotilaani suhtautuminen oksentamiseen muuttuu psykoterapiaprosessin ja kognitiivisen käyttäytymisterapeuttisen intervention aikana. Käytin muutoksen osoittamiseksi assimilaatiomallia, joka pyrkii kuvaamaan onnistuneessa psykoterapiassa tapahtuvaa psykologista muutosta ja muutoksen mittarina APES-asteikkoa (Assimilation of Problematic Experiences Scale). Aineisto koostui yhden koulutuspsykoterapian istuntojen ääninauhoista ja terapeutin muistiinpanoista. Aineistosta haettiin tarkempaan tarkasteluun kohdat, joissa esiintyi potilaan oksentamisen pelkoon liittyvää materiaalia ja näytteet analysoitiin APES-asteikolla.
Potilaan oksentamisen pelon assimilaation taso nousi terapiaprosessin aikana ja asettui hoidon lopussa tutkivan kokeilun ja voimautumisen tasojen välille.
Susanna Forsén: Oksentamisen pelon muuttuminen psykoterapiassa assimilaatiomallin valossa
Integratiivinen aikuisten ja nuorten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma 2018-2021
Ongelmallinen vihan tunne ja muutos koulutuspsykoterapiassa
Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan potilaan ongelmallista vihan tunnetta ja psykoterapiassa tapahtuvaa muutosta tämän kokemuksen suhteen Knoxin toimijuuden käsitteen, EFT:n primaari- ja sekundaaritunteiden käsitteiden ja Sternin present moment käsitteen kautta.
Terapian alussa vihan tunne oli pelottava, vieras, ei-omistettu kokemus, jonka suhteen potilaan toimijuus oli vähäinen. Kokiessaan vihaa potilas toimi Knoxin toimijuuden tasojen mukaisesti fyysisellä toimijuuden tasolla. EFT käsitteiden kautta viha kuvautui tukahdutettuna primaaritunteena. Vihan tunne ilmeni terapiasuhteessa ja opinnäytetyössä tarkastellaan yllä kuvattujen käsitteiden kautta vihan tunteen työstämistä ja terapeutin toimintaa, tarkastellen mikä terapeutin toiminnassa tuki muutosta ongelmallisen kokemuksen suhteen. Lisäksi arvioidaan muuttuiko potilaan toimijuuden kokemus suhteessa vihan tunteeseen.
Petra Laine: ”Se on kuin olisi ojassa, siellä on köysi mutta pitää itse kiivetä”. Ongelmallinen vihan tunne ja muutos koulutuspsykoterapiassa.
Integratiivisen psykoterapian koulutusohjelma, 2018–2021
Muutos psykoterapiassa asiakkaan kokemana
Läpi eri terapiasuuntausten psykoterapiatutkimuksessa on havaittu, että tietyt tekijät ovat yleisesti muutosta tuottavia ja yhteisiä eri terapiasuuntauksille (common factors). Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan tapaustutkimuksena sitä, mikä asiakkaan itsensä mielestä tuotti muutosta hänen psykoterapiassaan. Koulutusterapia koostui 28 tapaamisesta. Aineistona toimi psykoterapian jälkeen tehty haastattelu, joka toteutettiin Psychotherapy outcome interview schedule -haastattelukysymyksillä (POISE). Aineisto analysoitiin temaattisella sisällönanalyysillä.
Tuloksissa tuli selkeästi esiin asiakkaan omien ominaisuuksien vaikutus, kuten asiakkaan oma motivaatio, terapiaan sitoutuminen, työskentelyhalukkuus sekä asiakkaan oma toimijuus, minäpystyvyys ja itsereflektointi. Allianssi eli terapeutin ja asiakkaan välinen yhteistyösuhde oli toinen merkittävä muutosta tuottava tekijä. Konkreettisempina tekijöinä esille tuli ajatusmallien kyseenalaistaminen ja muokkaaminen ja terapian ulkopuoliset tekijät.
Maarit Grönroos: Muutos psykoterapiassa asiakkaan kokemana
Integratiivisen psykoterapian koulutusohjelma (nuoret ja aikuiset), 2018-2021