| Tiivistelmä – Referat – Abstract
Tarkastelen opinnäytetyössäni masentuneen asiakkaan toimijuuden muutosta analysoimalla asiakkaan asemoitumista toimijaksi hänen puhuessaan ihmissuhteistaan. Teoreettisena näkökulmana työssäni on toimijuuden viiden aspektin malli (Seilonen & Wahlström, 2021). Spesifimmin keskityn työssäni tutkimaan asiakkaan toimijuuden muutosta relationaalisuuden aspektin näkökulmasta. Relationaalisuus viittaa intersubjektiivisuuteen ja ihmisen kykyyn havaita ja ajatella itse ja muut ihmiset itsenäisinä psyykkisinä toimijoina. Analyysini pohjalta osoitan, kuinka asiakkaan toimijuus muuttui terapian aikana. Asiakas siirtyi toimijuusesityksissään objektipositiosta havaitsijaposition kautta subjektipositioon. Asiakkaan asemoituminen vahvempana relationaalisena toimijana ilmeni kuvauksissa, joissa asiakas esitti itsensä toimijana, joka ei enää uhraudu tai alistu muiden mielipiteille. Hänen intersubjektiivisessa asemoitumisessaan tapahtui muutos. Myös reflektiivisyys oman toimijuuden suhteen lisääntyi ja hän esitti itsensä intentionaalisena toimijana ihmissuhteissaan. Sami Somiska: Relationaalisen toimijuuden muutos psykoterapiaprosessissa Integratiivinen aikuisten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma 2020-2023
|
Traumaattisen synnytyskokemuksen työstäminen lyhyessä kognitiivis-analyyttisessa psykoterapiassa
Synnytys on elämänkaaressa merkityksellinen tapahtuma, johon liittyy erilaisia odotuksia, mielikuvia ja pelkoja. Suurimmalle osalle synnyttäjistä synnytyskokemus on hyvä, mutta osalle se on hallitsematon, pelottava ja haavoittava kokemus, joka voi varjostaa vauva-aikaa ja vaikuttaa synnyttäjän kokemukseen omasta vanhemmuudestaan. Huono synnytyskokemus voi altistaa traumatisoitumiselle, mutta ulkopäin ei voida sanoa, milloin traumakynnys ylittyy. Synnytyskokemuksesta voi muodostua psyykkisesti erityisen vaikea, jos se aktivoi edeltäviä traumaattisia kokemuksia.
Opinnäytetyössä tarkastellaan traumaattisen synnytyskokemuksen työstämistä lyhyessä kognitiivis-analyyttisessa psykoterapiassa tapaustutkimuksen kautta. Psykoterapeuttisen muutoksen metamallin (Leiman, 2012) näkökulmasta tarkastellaan, miten terapeuttinen muutos tapahtuu lähikehityksen vyöhykkeellä asiakkaan siirtyessä havainnoivan position avulla objektipositiosta subjektipositioon. Tarkastelussa on erityisesti asiakkaan lisääntyvä ymmärrys synnytystrauman linkittymisestä edeltäviin traumaattisiin kokemuksiin sekä yhteisessä työskentelyssä hahmottuviin, asiakkaalle tyypillisiin vastavuoroisiin asetelmiin. Tähän liittyen tarkastellaan, miten asiakkaan ilmaisussa tai toiminnassa tulee esille lisääntyneen ymmärryksen myötä vahvistunut havainnoiva positio sekä sen mahdollistamat siirtymiset objektipositiosta subjektipositioon. Näiden rinnalla sivutaan vastavuoroisten asetelmien näyttämöllistymistä terapiasuhteessa.
Aineisto osoitti, että synnytyskokemukseen muodostuvan vastavuoroisuuden ymmärtäminen edeltävien traumaattisten kokemusten sekä asiakkaalle tyypillisten vastavuoroisten asetelmien valossa vahvisti havainnoivaa positiota sekä mahdollisti orastavia ulospääsyjä ongelmallisista kokemisen tavoista. Asiakkaan tuli mahdolliseksi ymmärtää synnytyskokemustaan osana muuta kokemusjatkumoa, lähestyä siihen liittyvää ydinkipua sekä suuntautua pidempään jatkotyöskentelyyn. Kognitiivis-analyyttinen lähestymistapa näyttäytyi aineiston valossa toimivana tavoittamaan synnytyskokemuksessa keskeisiä vastavuoroisuuden ilmiöitä.
Anne Laine: Traumaattisen synnytyskokemuksen työstäminen lyhyessä kognitiivis-analyyttisessa psykoterapiassa
Kognitiivis-analyyttinen aikuisten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma 2019-2022
Kohti uudenlaista suhtautumistapaa – Muutosprosessi nuoren asiakkaan lyhytterapiassa ja terapeutin asemoituminen muutoksen tukena
|
Tässä opinnäytetyössä tarkastelen kognitiivis-analyyttisesta näkökulmasta käsin yhden koulutuspsykoterapiajakson aikana tapahtunutta muutosta myöhäisnuoruusikäisen asiakkaan suhtautumisessa ongelmalliseen kokemukseen ja itseensä, sekä muutosta tukevaa asemoitumistani ja toimintaani terapeuttina. Ongelmallisella kokemuksella tässä opinnäytetyössä viittaan koulutusterapian keskiöön nousseisiin asiakkaan kokemuksiin hänen ja vanhemman välisestä suhteesta ja vuorovaikutuksesta. Keskeisenä suhteessa vanhempaan kuvautuu erillisyyden ja erilaisuuden hyväksyminen ja tästä kumpuava suru. Muutosprosessin tarkastelussa käytän apuna Mikael Leimanin esittelemää psykoterapiaprosessin metamallia, joka kuvaa asiakkaan itsehavainnoinnin ja toimijuuden kehittymistä. Opinnäytetyössä kuvaan lyhytterapiaprosessissa tapahtuvaa siirtymää objektipositiosta havaitsijapositioon, minkä myötä asiakkaan kyky havainoida omaa suojaavaa toimintatapaansa ja tunnistaa sen seurauksia kehittyy, ja liike kohti erillisyyden ja erilaisuuden sekä siihen liittyvän surun hyväksyntää ja subjektipositiota mahdollistuu. Asemoitumisessani ja toiminnassani terapeuttina keskeisenä näyttäytyy lähdekirjallisuuden mukaisesti erityisesti tasapaino terapiasuhteessa erillisyyden sekä toisaalta yhteyden ja emotionaalisen lämmön välillä. Muina terapeutin toimintaan liittyvinä muutosta tukevina tekijöinä kuvatussa lyhytterapiaprosessissa hahmottuu muun muassa asemoituminen puolueettomana ja tuomitsemattona, jotta asiakkaan reflektoiva suhtatutuminen ja uudenlaisen suhteen luominen alkuperäiseen ongelmaan ei estyisi. Iida Vuollo: Kohti uudenlaista suhtautumistapaa – Muutosprosessi nuoren asiakkaan lyhytterapiassa ja terapeutin asemoituminen muutoksen tukena Kognitiivis-analyyttinen yksilöpsykoterapeuttikoulutus, 2019-2022 |
Itsehavainnoinnin kehittyminen pitkässä psykoterapiassa asiakkaan häpeäkokemuksen valossa
| Tiivistelmä – Referat – Abstract
Opinnäytetyössä tarkastellaan itsehavainnoinnin kehittymistä asiakkaan häpeäkokemuksen valossa kolmivuotisessa psykoterapiassa kognitiivis-analyyttisen viitekehyksen näkökulmasta. Tutkimuskysymyksenä oli kuvata, miten ongelmallinen kokemus kuvautuu vastavuoroisissa asetelmissa ja tulee näkyväksi terapiasuhteessa. Toiseksi huomion kohteena olivat terapeutin vastaukset asiakkaan ilmaisuun sekä tietyt merkittävät muutoshetket, ja se miten ne vaikuttivat asiakkaan itsehavainnoinnin kehittymiseen. Aineiston muodostivat nauhoitetut äänitallenteet, niistä kirjoitetut litteroinnit, potilaskirjaukset, terapeutin muistiinpanot sekä asiakkaan kirjoittamat kirjeet. Muutosta arvioitiin Leimanin psykoterapiaprosessin metamallin ja Stilesin assimilaatiomallin avulla. Asiakkaan ongelmallinen häpeäkokemus ei ollut ensin tietoisen itsehavainnoinnin piirissä. Vähitellen se alkoi näyttäytyä asiakkaan ilmaisussa ei-toivottuina ajatuksina ja oireina. Asiakkaan havaitsijaposition kehittyessä mahdollistuivat suojaavien toimintatapojen tarkastelu ja niiden linkittäminen asiakkaan elämäntarinaan. Kohdatuksi tulemisen kokemus alkoi vähitellen näkyä asiakkaan mielensisäisessä dialogissa uudenlaisina tapoina suhtautua itseen ja toiseen, mikä vapautti asiakkaan jäykistä varhaisista objektisuhteissa sisäistetyistä vuorovaikutusasetelmista. Se mahdollisti itsehavainnoinnin laajentumisen ja ymmärryksen lisääntymisen asiakkaan ydinkipuun, häpeään. Sen myötä mahdollistuivat toimijuuden lisääntyminen ja muutos objektipositiosta kohti subjektipositiota. Katri Wahlman-Neuvonen: Itsehavainnoinnin kehittyminen pitkässä psykoterapiassa asiakkaan häpeäkokemuksen valossa Kognitiivis-analyyttinen yksilöpsykoterapeuttikoulutusohjelma 2019-2022
|
Seksuaalinen haluttomuus lyhytpsykoterapiassa
Opinnäytetyö on tapauskuvaus yhden potilaan terapiaprosessista kognitiivis-analyyttisen 16 kerran lyhytpsykoterapiasta.
Opinnäytetyön aineistona käytettiin terapeutin muistiinpanoja sekä kahta äänitallennetta terapiaistunnolta.
Opinnäytetyön tavoitteena on tutkia kognitiivis-analyyttisen psykoterapian keinoin potilaan kokemaa seksuaalista haluttomuutta sekä tunnistaa seksuaalisen haluttomuuden oireiden ja niiden taakse katsominen ymmärrystä etsien vastavuoroisten asetelmien kautta.
Jokaisella on oma henkilökohtainen seksuaalisuus, ja sitä tulisi tarkastella silkkihansikkain herkkänä kunnioittaen potilaan lähikehityksen vyöhykettä.
Kirsi Horto: Seksuaalinen haluttomuus lyhytpsykoterapiassa
Kognitiivis- analyyttinen aikuisten yksilöterapian koulutusohjelma 2019-2022