Non existent- vem är jag, vem vill jag vara, vem borde jag vara? Om att i psykoterapin söka sin identitet i ungdomsåren

På vägen genom livet möter vi alla utmaningar som formar vår identitet och personlighet. Det är en strävan efter självförverkligande och förståelse för vår plats i världen. Ibland kan det kännas som att navigera genom en labyrint av självupptäckt och självrannsakan. Ungdomstiden anses vara en tid då avgörande psykisk förändring och utveckling måste ske. Det är en period där huvuduppgiften är att utvecklas till en självständig vuxen med ett meningsfullt liv. Ibland kan denna utveckling hindras av sammanbrott, där ungdomen kämpar med sina egna komplexa identiteter. Psykoterapeutisk hjälp kan ibland behövas för att möjliggöra en konstruktiv psykologisk förändring och utveckling för ungdomen.

I mitt slutarbete delar jag med mig av mina erfarenheter från en skolningsterapiprocess som sträckte sig över 2,5 år. Jag arbetade med en ungdom som befann sig i en återvändsgränd i sin identitetsutveckling. Genom att utforska denna ungdoms psykoterapiprocess och de utmaningar som uppstod under resans gång, avser jag att belysa de utvecklingssammanbrott som kan uppstå under ungdomens formande år. Jag använder teori om identitetsutveckling i ungdomsåren för att närma mig ämnet, särskilt den klyfta som kan uppstå mellan överjagets utveckling kopplat till idealjaget, samt eventuella brister i den inre strukturen. Genom kliniska exempel från terapisessioner strävar jag efter att konkretisera den teoretiska förståelsen och visa hur klientens identitet gradvis blev tydligare under terapiprocessens gång.

Lina Kaivos: Non existent- vem är jag, vem vill jag vara, vem borde jag vara? Om att i psykoterapin söka sin identitet i ungdomsåren

Psykodynaaminen nuorten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma 2021-2024

Miten ulkonäkö kytkeytyy sisäiseen kokemukseen itsestämme ja milloin tämä suhde voi muuttua ongelmalliseksi – Aiheen käsittelyä I feel pretty -elokuvan kautta

Opinnäytetyössäni on tarkoitus selvittää, miten ulkonäkö kytkeytyy sisäiseen kokemukseemme itsestämme ja milloin tämä suhde voi muuttua ongelmalliseksi. Käsittelen asiaa yhdysvaltalaisen I feel pretty -elokuvan päähenkilön kautta. Käsiteltävät teemat ovat narsistisuuden problematiikka ja superegon toiminta, johon sisältyvät vaativat sisäistetyt objektit sekä egoideaali.

Opinnäytetyössäni selvitän, miten varhaisen vuorovaikutuksen jäljet näkyvät myöhemmin elämässämme, toimien tietoisuutemme ulkopuolella. Jäljet lapsuudenaikaisista suhteistamme voidaan havaita eleissämme ja siinä, kuinka suhtaudumme kehoomme rakkauden ja vihan ilmaisun paikkana. Yrityksemme muuttaa kehoa puhuvat näistä varhaisista kokemuksistamme.

Käytän elokuvaa opinnäytetyössäni runkona, joka etenee päähenkilön sisäisen minäkuvan vaiheiden esiintymisiä mukaillen ja lopulta näiden eri puolien integroituessa. Kuten myös terapiaprosessissa, potilaan arvostus itseään kohtaan lisääntyy, kun hän pystyy integroimaan persoonansa eri osa-alueita itseensä, jolloin myös minäkuva muuttuu myönteisemmäksi.

Anni Kuorttinen: Miten ulkonäkö kytkeytyy sisäiseen kokemukseen itsestämme ja milloin tämä suhde voi muuttua ongelmalliseksi – Aiheen käsittelyä I feel pretty -elokuvan kautta

Psykodynaaminen nuorten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma 2021-2024

Syömishäiriöön liittyvien kehityksellisten näkökulmien pohdintoja

Tarkastelen tutkielmassani nuoruusikäisen vakavaa syömishäiriötä psykoanalyyttisen teorian näkökulmasta. Etenen kirjoitelmassani kehityksen mukaisesti alkaen varhaisesta vuorovaikutuksesta päättyen nuoruusikään. Tarkastelen niitä haasteita, joita syömishäiriönuori on mahdollisesti kohdannut ennen nuoruusikää ja tullut siltä osin psyykkisesti heikommin varustautuneena kehitysvaiheeseen, jota nimitämme paitsi toiseksi mahdollisuudeksi, mutta myös vaiheeksi, jossa oma ruumis, tunne-elämä ja suhteet muuttuvat. Näyttäytyy, että näillä nuorilla ei ole ollut riittävän hyvää äitiä kehityksensä tukena eikä oman ruumiin omistajuus ole syystä tai toisesta onnistunut. Myöskään latenssi-iässä mieli ei ole rakentunut omaksi, vaan täyttynyt enemmän älyllisillä taidoilla ja muiden miellyttämisellä. Nuoruusikään tultaessa omat ratkaisemattomat kysymykset ovat tulleet liian uhkaaviksi ja nuori on joutunut siirtämään ne pakonomaiseen syömisen ajatteluun ja kontrolliin, joilla koittaa nyt suojautua nuoruusiän kehitykseltä.

Emmi Salo: Syömishäiriöön liittyvien kehityksellisten näkökulmien pohdintoja

Psykodynaaminen nuorten yksilöpsykoterapeuttikoulutus 2019-2022

Tauon merkitys psykoterapiassa koronapandemian aikana

Tämä opinnäytetyö kuvaa potilaan reaktioita taukoon psykoterapiassa koronapandemian aikana.

Työni analyysiyksikkönä on koko potilaani hoitoprosessi. Aineistona olen käyttänyt terapiaistuntojen  muistiinpanoja, joihin olen kirjannut keskusteluvuoroja, joita peilaan teoreettiseen viitekehykseen.

Tutkimuskysymykseni ovat: Miten tauko edistää psykoterapiaa ja Miten toimia tilanteissa, joissa tauko on potilaalle hankala?

Koronapandemia toi hoitoon uuden elementin, etäterapian. Etäterapia ei ole lähiterapiaa etänä vaan terapiaa, jossa setting on erilainen, virtuaalinen. Potilaan reaktiot etäterapiaan olivat samankaltaisia
kuin taukoon. Terapiatauko tuo esiin potilaan elämän kipeitä eroon liittyviä tunteita ja antaa mahdollisuuden käsitellä niitä turvallisesti terapiassa. Tauko on ero terapeutista.

Eroahdistuksen läpityöskentely on psykodynaamisessa psykoterapiassa tärkeää. Potilaan reaktiot taukoon kuvaavat hänen edistymistään terapiassa, turvallisen sisäisen objektin muodostumista. Terapian loppumisen ajankohtaan vaikuttaa potilaan reaktiot taukoihin. Terapiatauko on myös tärkeä levähdyshetki sekä terapeutille että potilaalle. Tauon aikana asiat voivat saada uusia merkityksiä ja selkeytyä.

Terapeutin on tärkeä ilmoittaa tauosta hyvissä ajoin, jotta potilas voi valmistautua siihen rauhassa. Taukoon valmistautuminen herättää potilaan mielessä monenlaisia tunteita, jotka liittyvät hänen
elämänhistoriaansa ja terapiaan hakeutumiseen. Niiden käsitteleminen terapiassa on osa taukoon valmistautumista. Jos tauko on potilaalle hankala, voidaan tauon ajaksi sopia puhelinkontakti tai tapaaminen. Sovittu keskeytys voi olla terapeutin vapaa-aikaa vähemmän häiritsevä, kuin yllättävä keskeytys tai huoli potilaan voinnista.

Eriikka Sailo:  Tauon merkitys psykoterapiassa koronapandemian aikana. 

Psykoanalyyttinen aikuisten yksilöpsykoterapeuttikoulutus 2018-2022

 

 

 

Potilaan minäkäsityksen vahvistuminen psykoanalyyttisessa psykoterapiassa

Opinnäytetyössä perehdyin potilaan minäkäsityksen kehittymiseen psykoanalyyttisessa psykoterapiassa. Aineistona käytin kirjallisuutta, joka käsittelee psykoanalyyttisen psykoterapian vaikutusta potilaan minäkäsityksen muutoksiin sekä kuvausta koulutushoitopotilaan minäkäsityksen muutoksesta psykoterapiaprosessin päättyessä. Näiden perusteella tarkastelin, mikä psykoterapiassa tukee minäkäsityksen vahvistumista ja muutosta.

Minäkäsitys on kokonaiskäsitys kuvasta, joka meillä on itsestämme. Sen muodostumiseen vaikuttavat monet ihmissuhteet joita meillä on, tavoitteet ja päämäärät, persoonallisuutemme, temperamenttimme ja arvomme. Minäkäsityksen kehittyminen on olennainen osa psykoterapiaprosessia ja sen vahvistumiseen voidaan vaikuttaa psykoterapian keinoin.  Minäkäsitys on dynaaminen, se muuttuu ajan myötä. Itsetuntemuksen lisääntyminen auttaa tunnistamaan ja tiedostamaan syvemmin omat ajatuksemme, kokemuksemme ja toimintamme, mikä eheyttää ja vahvistaa minäkäsitystä.

Keskeisenä tutkimustuloksena voidaan pitää sitä, että minäkäsityksen vahvistumien terapiaprosessin aikana mahdollistuu toimivan, luottamuksellisen terapeuttisen yhteistyösuhteen ja terapeutin tulkintojen avulla. Tulkinta on väline, jolla pyritään tekemään tiedostamaton mielensisältö tietoiseksi. Tulkinnalla saadaan terapeuttinen prosessi liikkeelle. Terapiaprosessi tarjoaa mahdollisuuden jatkuvaan itsensä kehittämiseen niin potilaalle kuin psykoterapeutillekin. Yksittäisen potilaan tapauskuvauksen tarkastelun kautta tavoitettiin monipuolisesti minäkuvan muutos, mikä ilmeni potilaan käsityksenä itsestään ja kyvyistään ja lisääntyneenä armollisuutena itseään kohtaan.

Tarja Lounasmeri: Potilaan minäkäsityksen vahvistuminen psykoanalyyttisessa psykoterapiassa

Psykoterapeuttikoulutus, aikuisten psykoanalyyttinen yksilöpsykoterapia 2018-2022

Narsistisesti haavoittuneiden nuorten psykoterapiasta

Opinnäytetyössä käsitellään narsistisesti haavoittuneiden nuorten psykodynaamista psykoterapiaa. Ensin kuvataan nuoruusikäisten psykoterapian erityispiirteitä, jonka jälkeen kuvataan varhaista problematiikkaa narsististen häiriöiden taustalla. Narsistisen problematiikan kanssa kipuilevilla on yleensä ollut haasteita varhaisessa lapsi-vanhempi-suhteessa, mikä voi heijastua nuoruusiässä eriytymiskehityksen ja persoonallisuuden integraation pulmina. Terapian alussa nuoren on saatava rauhassa etsiä kosketusta omaan mieleensä ja sen toimintaan. Kun psyykkinen rakenne ja itsesäätelykeinot vahvistuvat nuori voi alkaa käsitellä terapiassa konfliktejaan ja saada niihin ymmärrystä. Nuoruusikäisen narsistisen potilaan hoitoa pohditaan opinnäytetyössä tapausesimerkein eri teorioihin peilaten.

Heidi Willman: Narsistisesti haavoittuneiden nuorten psykoterapiasta
Psykodynaaminen nuorten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma 2017-2020