Opinnäytetyössäni olen pyrkinyt lähestymään joiltakin osin uskonnon suhdetta uskovaisessa perheessä ja yhteisössä kasvaneen nuoren yksilöitymiseen yksilön psyykkisen rakenteen näkökulmasta. Tarkastelen erityisesti sitä tilannetta, jossa uskonnollisuus tulee nuoren kehitystä vaikeuttavaksi tekijäksi. Potilaiden yksilöllinen kokemus uskonnollisesta kasvuympäristöstä ja muut kasvuaikaan liittyvät tekijät vaikuttavat siihen, mihin käyttöön uskonto tulee heidän kehityksessään. Ratkaisut uskonnon suhteen ovat yksilöllisiä, ja niillä voi olla potilaille vahva selviytymiseen liittyvä perusta. Käsittelen aihetta nuoruusiän kehityksen ja erityisesti yksilöitymiskehityksen näkökulmasta. Kuvaan tekstissäni erilaisia psykodynaamisia teorioita uskonnon psykodynamiikasta, mutta myös vastatunteitani uskovaisen potilaan psykoterapeuttina. Opinnäytetyön loppupuolella tarkastelen nuoren omaksi itseksi rakentumista ja vapaata sisäistä liikkuvuutta luopumisen ja luovuuden kautta. Mikäli ei kykene elämään dialektisessa jännitteessä varmuuden ja epäilyksen välillä, ihminen joutuu kaventamaan psyykkistä elämäänsä, ja samalla myös uskoaan.
Marika Häggman: ”Hän, antoi mulle sävelmän” – ajatuksia uskonnosta ja nuoren yksilöitymiskehityksestä
Psykodynaaminen nuorten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma, 2019-2022