Onko valtiovarainministerin värillä väliä?

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on käyttänyt julkisuudessa useitakin talouspoliittisia puheenvuoroja. Pari viikkoa sitten hän arvosteli neljää viimeistä hallitusta (Vanhanen II, Kiviniemi, Katainen ja Stubb) mielikuvapolitiikasta. Yksi kritiikin kohteista, vuosina 2003−2010 pääministerinä toiminut ja politiikkaan paluuta tekevä Matti Vanhanen vastasi kritiikkiin ja esitti, että Sauli Niinistön yli seitsenvuotinen valtiovarainministerikausi (1996−2003) käytäisiin läpi. Jos tällainen arvio tehtäisiin, valtionvelka olisi epäilemättä yksi mielenkiinnon kohteista. Seuraavassa joitakin pikalaskelmia aiheesta. Jatka lukemista ”Onko valtiovarainministerin värillä väliä?”

Montako kurjaa, rumaa ja laihaa lehmää vielä?

Joosefin tulkinta faaron unista on tietenkin kaikkien suhdanne-ennusteiden äiti. Faaro näki unta, että Niilistä nousi ensin seitsemän kaunista ja lihavaa lehmää mutta sitten seitsemän kurjaa, rumaa ja laihaa lehmää, jotka söivät ne seitsemän kaunista ja lihavaa. Ja mikä entistä omituisempaa, laihat lehmät näyttivät yhtä laihoilta ja rumilta kuin ennenkin, vaikka ne olivat ahmineet kauniit ja lihavat sisäänsä. Uni teki faaraon levottomaksi. Onneksi vankilasta haettu Joosef pystyi tunnetulla tavalla selittämään unen: lehmät tarkoittivat hyviä ja huonoja vuosia. Tulossa olisi seitsemän yltäkylläisyyden vuotta, jona aikana faaraon olisi varauduttava niiden jälkeen tulevaan seitsemään nälkävuoteen ottamalla talteen viidennes hyvien vuosien sadosta,  Jatka lukemista ”Montako kurjaa, rumaa ja laihaa lehmää vielä?”

Borgia odotellessa

Pääministeri Alexander Stubb on tilannut Ruotsin valtionvarainministerinä viimeiset kahdeksan vuotta toimineelta Anders Borgilta raportin niistä keinoista, joilla Suomen talous käännetään uuteen nousuun. Borgin aisaparina ”Suomen talouspolitiikan lähivuosien linjauksia hahmottelevan raportin” laadinnassa toimii Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ylijohtaja Juhana Vartiainen. Kaksikolta odotetaan ehdotuksia Suomen talouden kääntämisestä nousuun. ”Läheltä ei aina välttämättä näe tarpeeksi kauas”, perusteli pääministeri Stubb raportin tilaamista Borgilta. Maantieteellisen etäisyyden lisäksi tämä pätee myös ajalliseen, joten otetaan vauhtia 1800-luvulta. Jatka lukemista ”Borgia odotellessa”

Rakenne vai suhdanne?

Struktuuri, struktuuri, struktuuri! Tuo huuto on Suomessa suuri. Mut mikä se on se struktuuri? Kas, siinäpä pulma on juuri.

Suomen talous on pulassa, mutta missä määrin vaikea tilanteemme on suhdanneluontoinen ja missä määrin ”rakenteellinen”? Tästä voidaan olla monta mieltä vaikkapa silloin, kun keskustellaan julkisen talouden suuruudesta, kuten aiemmin kirjoitin. Jatka lukemista ”Rakenne vai suhdanne?”

Tyhmännäköisestä karamellipaperista

Eurostat julkisti viime viikon torstaina syyskuun alustavat inflaatioluvut. Ne kertovat, että euroalueen kuluttajahinnat kohosivat vuoden takaisesta keskimäärin 0,3 %. Hintataso alentui viidessä euromaassa: Espanjassa, Italiassa, Kreikassa, Sloveniassa ja Slovakiassa. Lisäksi inflaatio oli nollassa Kyproksella ja Portugalissa.

Euroopan keskuspankille (EKP) säädetty päätehtävä on hintatason vakauden ylläpitäminen euroalueella. Tarkemmin sanoen tehtävä on määritelty seuraavasti: ”EKP:n neuvosto pyrkii pitämään inflaatiovauhdin hieman alle 2 prosentissa keskipitkällä aikavälillä.” On tietenkin tulkinnanvaraista, kuinka paljon ”hieman” on, mutta ei sitä sentään kokonaiseen prosenttiyksikköön voi venyttää. EKP on siis epäonnistunut päätehtävässään viimeisen vuoden aikana, kuten alla oleva kuvio kertoo.

Deflaatiovaara2

Jatka lukemista ”Tyhmännäköisestä karamellipaperista”