Helsingin yliopisto
Juha Sipilän tulevan hallituksen ohjelma − tai tätä kirjoitettaessa vielä ”neuvottelutulos strategisesta hallitusohjelmasta” − on edeltäjiään lyhyempi. Ratkaisujen Suomi-ohjelmassa on 36 sivua, kun Kataisen hallituksen ohjelmassa oli 79 sivua ja Vanhasen II hallituksen ohjelmassa 77 sivua. Mutta siinä missä Kataisen hallituksen ohjelmaan kuului 10 ja Vanhasen II hallituksen ohjelmaan 4 sivua liitteitä, on Sipilän strategisen ohjelman lisäpöytäkirjassa peräti 34 sivua joista 19 sivua leikkauslistataulukkoa. Jatka lukemista ”Tupakkia, turvetta ja hevosenlantaa”
Houkutteleva pieni pohjoinen maa
Suomi on pieni maa, jolla tuntuu olevan vaihtelevan kokoinen kansallinen itsetunto − myös mitä tulee maan taloudelliseen kyvykkyyteen. Tältä tuntuu, jos vertaa niitä menestystarinoita, joita olemme itsellemme itsestämme vuosien mittaan kertoneet, niihin shokeeraaviin rinnastuksiin, joilla nykyään itseämme ruoskimme. Vaalien alla peloteltiin Kreikan varoittavalla esimerkillä (merkintäni tästä), ja hallitusta kokoava Juha Sipilä jaksoi vielä nostaa saman uhkakuvan esiin viime tiistaina (12.5.). Jatka lukemista ”Houkutteleva pieni pohjoinen maa”
Vain laaksoa, ei kukkulaa
Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) julkisti kolmisen viikkoa sitten (14.4.) kevään taloudellisen katsauksensa. Siinä se esittää arvionsa myös Suomen talouden kasvunäkymistä. IMF ennustaa Suomelle kuluvalle vuodelle 0,8 prosentin talouskasvua eli hieman enemmän kuin se 0,5 prosenttia, jonka valtiovarainministeriö (VM) esitti tämän kuun alussa katsauksessaan. IMF:n arvioi edelleen Suomen tuotantokuilun suuremmaksi kuin VM. IMF:n mukaan se on 3,2 % tänä vuonna ja 2,6 % ensi vuonna, kun VM:n vastaava luvut ovat 2,8 % ja 1,6 %. Toisin sanoen IMF arvioi Suomen talouden olevan VM:n laskelmia syvemmällä suhdannekuopassa. IMF:n lukuihin luottavan on entistä vaikeampi perustella finanssipolitiikan kiristystä tänä ja ensi vuonna. Jatka lukemista ”Vain laaksoa, ei kukkulaa”
Elvytys, ennusteet ja epävarmuus
Finanssipolitiikka olisi yksinkertaista puuhaa, ellei siinä olisi kolmea pulmaa: suunta, mitoitus ja ajoitus. Tämä on nähty myös viimeaikaisessa talouspoliitisessa keskustelussa, jonka vilkastumisesta kiitos kuluu Aalto-yliopiston taloustieteen professorille Pertti Haaparannalle. Helsingin Sanomille antamassaan haastattelussa (22.3.) hän moitti leikkauslistoihin keskittynyttä talouspuhetta epä-älylliseksi. Omaa elvytysmyönteistä kantaansa Haaparanta on perustellut laajasti blogikirjoituksissaan sekä Talous ja yhteiskunta -lehdessä julkaistussa artikkelissa. Leikkauspolitiikan puolustajat ovat korostaneet Suomen talousongelmien rakenteellista luonnetta, johon suhdannepolitiikka ei auta. Asiaa monimutkaistaa se, että näkemys tämän hetken ja lähivuosien suhdannetilanteesta nojaa arvioon ”tuotantokuilusta” eli siitä, kuinka kaukana bruttokansantuote (bkt) on potentiaalisesta kokonaistuotannosta. Tämä puolestaan riippuu sekä potentiaalisen bkt:n laskelmista että tulevasta talouskasvusta, jonka arvio tuntuu muuttuvan ennuste ennusteelta. Samalla muuttuu siis arvio tuotantokuilusta eli käsitys Suomen talouden suhdannekuvasta. Jatka lukemista ”Elvytys, ennusteet ja epävarmuus”
Ensimmäisenä kiellettiin hevosten vienti
Suomi viettää vajaan kolmen vuoden päästä itsenäistymisensä satavuotisjuhlaa. Juhlavuoden valtuuskunnan puheenjohtaja, pääministeri Alexander Stubb on kutsunut ”erilaiset tahot ennakkoluulottomasti mukaan Suomen satavuotisjuhlavuoden toteuttamiseen” ja tekemään ”juhlavuodesta uudenlainen, raikas ja ajassa kiinni oleva.” Tähän kutsuun vastaan osaltani tarkastelemalla tällä foorumilla itsenäistymisen taloushistoriaa. Ajassa on tarkoitus olla kiinni mutta sadan vuoden takaisessa. Mitään raikkaustaetta en uskalla näille epäsäännöllisesti ilmestyville merkinnöille antaa. Jatka lukemista ”Ensimmäisenä kiellettiin hevosten vienti”
Talousennusteiden kauheuskilpailu jatkuu
Suomen Pankki julkaisi viime viikolla talousennusteensa ja arvionsa pitkän aikavälin kasvunäkymistä. Ne korutont’ on kertomaa! Pankin näkemys Suomen talouden tulevaisuudennäkymistä on synkistynyt. Bruttokansantuotteen arvioidaan supistuvan sekä tänä että ensi vuonna. Vasta vuonna 2016 talous kasvaisi mutta vain prosentin verran, mikä myös on pankin ennuste Suomen talouden kasvuvauhdiksi seuraavan 25 vuoden aikana. Vielä kaksi vuotta sitten pankki arvioi pitkän aikavälin kasvuvauhdin olevan 1,5 prosenttia vuodessa. Jatka lukemista ”Talousennusteiden kauheuskilpailu jatkuu”
Aava nukkuu jo Suomen pampa
Onko Suomi Argentiinan tiellä, kysyy elinkeinoministeri Jan Vapaavuori provosoiden. Suomen talous ”on surkeassa jamassa”, hän kirjoittaa ja kertoo historiasta löytyvän ”aikansa huippusuorittajia, jotka hukkaavat elinvoimansa, näivettyvät ja putoavat kärjestä keskikastiin”. Argentiinalle kuulemma ”kävi näin aikoinaan”. Vapaavuorelle sen sijaan on käynyt vähän kuin Saukille, joka kirjoitti Olavi Virran vuonna 1956 tulkitsemaan Tango Desireehen ikimuistoisen lauseen: ”Aava nukkuu jo Argentiinan pusta.” Suomen nykyiset talousongelmat näet ovat likimain yhtä kaukana Argentiinan taloushistorian kokemuksista kuin Unkarin pusta on Argentiinan pampasta. Jatka lukemista ”Aava nukkuu jo Suomen pampa”
Onko valtiovarainministerin värillä väliä?
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on käyttänyt julkisuudessa useitakin talouspoliittisia puheenvuoroja. Pari viikkoa sitten hän arvosteli neljää viimeistä hallitusta (Vanhanen II, Kiviniemi, Katainen ja Stubb) mielikuvapolitiikasta. Yksi kritiikin kohteista, vuosina 2003−2010 pääministerinä toiminut ja politiikkaan paluuta tekevä Matti Vanhanen vastasi kritiikkiin ja esitti, että Sauli Niinistön yli seitsenvuotinen valtiovarainministerikausi (1996−2003) käytäisiin läpi. Jos tällainen arvio tehtäisiin, valtionvelka olisi epäilemättä yksi mielenkiinnon kohteista. Seuraavassa joitakin pikalaskelmia aiheesta. Jatka lukemista ”Onko valtiovarainministerin värillä väliä?”
Montako kurjaa, rumaa ja laihaa lehmää vielä?
Joosefin tulkinta faaron unista on tietenkin kaikkien suhdanne-ennusteiden äiti. Faaro näki unta, että Niilistä nousi ensin seitsemän kaunista ja lihavaa lehmää mutta sitten seitsemän kurjaa, rumaa ja laihaa lehmää, jotka söivät ne seitsemän kaunista ja lihavaa. Ja mikä entistä omituisempaa, laihat lehmät näyttivät yhtä laihoilta ja rumilta kuin ennenkin, vaikka ne olivat ahmineet kauniit ja lihavat sisäänsä. Uni teki faaraon levottomaksi. Onneksi vankilasta haettu Joosef pystyi tunnetulla tavalla selittämään unen: lehmät tarkoittivat hyviä ja huonoja vuosia. Tulossa olisi seitsemän yltäkylläisyyden vuotta, jona aikana faaraon olisi varauduttava niiden jälkeen tulevaan seitsemään nälkävuoteen ottamalla talteen viidennes hyvien vuosien sadosta, Jatka lukemista ”Montako kurjaa, rumaa ja laihaa lehmää vielä?”
Borgia odotellessa
Pääministeri Alexander Stubb on tilannut Ruotsin valtionvarainministerinä viimeiset kahdeksan vuotta toimineelta Anders Borgilta raportin niistä keinoista, joilla Suomen talous käännetään uuteen nousuun. Borgin aisaparina ”Suomen talouspolitiikan lähivuosien linjauksia hahmottelevan raportin” laadinnassa toimii Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ylijohtaja Juhana Vartiainen. Kaksikolta odotetaan ehdotuksia Suomen talouden kääntämisestä nousuun. ”Läheltä ei aina välttämättä näe tarpeeksi kauas”, perusteli pääministeri Stubb raportin tilaamista Borgilta. Maantieteellisen etäisyyden lisäksi tämä pätee myös ajalliseen, joten otetaan vauhtia 1800-luvulta. Jatka lukemista ”Borgia odotellessa”