Helsingin yliopisto
Verkossa on paljon enemmän avoimia kirjoja kuin arvaatkaan – ne on vain löydettävä. Myös Helsingin yliopiston julkaisuarkistossa Heldassa on yhä kattavampi open access -kirjojen valikoima. Tässä blogitekstissä kerrotaan Helda Open Books -kokoelman teosten löydettävyydestä ja näkyvyydestä, miten niitä edistetään ja mitä jokainen kirjoittaja voi tehdä oman teoksensa näkyvyyden parantamiseksi.
On hienoa, että monografia on julkaistu avoimena! Tällä tavoin sitä voi lukea lähes kuka tahansa, missä tahansa, milloin tahansa! Julkaisijan näkökulmasta on kuitenkin myös olennaista, että teos on myös helposti löydettävissä. Verkon viidakkoon hukkuu helposti tuleva klassikkokin. Tässä blogitekstissä kerromme Helda Open Books-teosten eteen tehtävästä näkyvyystyöstä ja näkyvyyden seuraamisesta, jota voi tehdä kirjaston lisensoimilla välineillä myös kirjan tekijä tai kuka tahansa.
Heldan kautta teokset nousevat esiin Google-hakutuloksissa
Avoin monografiapalvelu Helda Open Books (HOB) on osa Helsingin yliopiston avointa julkaisuarkisto Heldaa ja tätä kautta sillä on pullat hyvin uunissa: Heldan kehitystyöhön on panostettu ja sen sisällön saavutettavuus hakukoneilla on erinomainen. Melkeinpä mikä tahansa Heldassa sijaitseva kohde tulee esimerkiksi Googlen hakutuloksissa kärkipäähän. Viime vuosien kehitystyönä Heldaan on myös lisätty some-linkit jakamisen helpottamiseksi sekä altmetriikka-työkalut, joiden avulla voidaan seurata tieteellisten julkaisujen näkyvyyttä eri verkkopalveluissa. Toimivan altmetriikka-seurannan perusvaatimus on pysyvä DOI-tunniste, joka löytyy kaikista Helda Open Books -teoksista. Tunnisteiden avulla Helda Open Books -kirjakokoelman kirjoja on helppo seurata. Myös Creative Commons-lisenssi (useimpien kirjojen kohdalla CC BY, mutta myös muita CC-lisenssejä voi valita) lisää kirjan näkyvyyttä.
On toki selvää, että kirjastolla on vain rajatut mahdollisuudet markkinoida kirjoja, ja siten joudumme luottamaan pitkälti tekijöiden verkostoihin ja ns. viidakkorumpuun. Kirjasto tiedottaa jokaisesta uudesta HOB-kirjasta Flamman Virtasessa sekä kirjaston Twitter-tilin kautta, mutta varsinaista mainontaa emme voi tehdä resurssien rajallisuuden vuoksi. On luotettava siihen, että korkeatasoinen, jo 144 kirjaa käsittävä avoin kokoelma löytää lukijansa tavalla tai toisella.
Toimivan altmetriikka-seurannan perusvaatimus on pysyvä DOI-tunniste, joka löytyy kaikista Helda Open Books -teoksista.
Näkyvyyttä latausten ja somehuomion muodossa
Koska HOB-kokoelmassa on hyvin monenlaisia kirjoja tieteenalan klassikoista artikkelikokoelmiin, on selvää, että toiset kirjat ovat suositumpia kuin toiset. Tätä asiaa voidaan tarkastella kahdella eri tavalla; latauslukujen ja julkaisujen verkkonäkyvyyttä mittaavan altmetriikan avulla. Esittelemme seuraavassa muutaman esimerkin, joista näkyy hyvin, että näillä kahdella tarkastelutavalla ei ole aina juurikaan tekemistä keskenään.
Ensimmäinen esimerkkimme on yksi ensimmäisistä HOB-kirjoista, Kimmo Vehkalahden Kyselytutkimuksen mittarit ja menetelmät (2019). Suositun kurssikirjan latauslukumäärä on huikea, 21143 kappaletta. Kun sitten tarkastelee saman kirjan somenäkyvyyttä altmetrisillä välineillä, eli kirjaston kautta ilmaiseksi käytettävillä Almetrics Explorerilla ja PlumX:llä, tilanne näyttää toisenlaiselta. Kirjasta on twiitannut neljä henkilöä. Elsevierin viitteidenhallintajärjestelmä Mendeleyn lukijoita on kuitenkin 39 kappaletta. Esimerkistä näkyy se, että Helda Open Books -palvelun alkuaikoina tiedotuspuoli oli vasta ottamassa muotoaan, ja myös tekijä markkinoi julkaisuaan muun kuin sosiaalisen median kautta. Joka tapauksessa huima levinneisyys!
Toinen esimerkkimme kuvaa vastakkaista tapausta, jossa somenäkyvyys on ollut runsasta, mutta latausluvut ovat jääneet hieman vaatimattomiksi. Esimerkkikirjamme on Elizabeth Petersonin toimittama teos Making Sense of Bad English: An Introduction to Language Attitudes and Ideologies (2019, Routledge), joka avattiin kertaluonteisessa Monografiat avoimeksi -projektissa (ks. intranet-linkki projektista). Rinnakkaistallenteena Helda Open Booksiin tallennettu teos on kerännyt huimat 159 mainintaa Altmetrics Explorerissa, mutta latausmäärä on tuohon nähden Heldassa vaatimaton, 188. Tässä on huomioitava, että kirja on avoimesti saatavilla myös alkuperäisen julkaisijan eli Routledgen sivulla, ja teoksen DOI-tunnus – johon twiiteissä viitataan – vie kustantajan omille verkkosivuille HOBin sijaan. Teos avattiin Heldassa noin puoli vuotta alkuperäisen ilmestyspäivän jälkeen.
Katsotaanpa hieman tarkemmin huiman somesuosion yksityiskohtia. Twiittaajia on peräti 204 kappaletta, joista suuri osa koostuu kirjan toimittajan twiitin retwiiteistä tai muiden kirjan tekijöiden twiiteistä. Tämä on erinomainen esimerkki siitä, miten tutkijan sometoiminta ja hyvin muotoiltu yksittäinen twiitti voi verkostoja hyödyntämällä saattaa tiedon uudesta teoksesta tehokkaasti ympäri maailmaa. Samalla se osoittaa, miten somenäkyvyys ohjautuu helposti yksittäisen twiitin perusteella eikä Twitter-pöhinä välttämättä näy suoraan latausluvuissa. Myös PlumX-tiedot kertovat hyvästä näkyvyydestä: teos on linkattu 238 Worldcat-kirjastoon ja Mendeley-lukijoiden määrä on kasvusuunnassa.
Valikoiman täydentää kolmas esimerkki, Helda Open Books -alkuperäisjulkaisuna julkaistu Krister Talvisen Added value: researcher’s guide to impact and winning proposals (2020), on käytännön opas tutkimuksen näkyvyyden lisäämiseen ja parempien apurahahakemusten kirjoittamiseen. Kirjalla on paljon potentiaalia, sillä vastaavanlaisia kirjoja ei juuri ole, ja kirjoittajalla on paljon kokemusta aiheesta Helsingin yliopiston tutkijapalvelujen entisenä asiantuntijana. Latauksia onkin kertynyt jo rapeat 4086 kappaletta ja myös Altmetrics Explorer näyttää asiallisen impaktilukeman: 20. Twiittaajia on 25 ja Mendeleyssä lukijoita on 14. Twiiteistä voi päätellä, että kirja on löytänyt hyvin kohdeyleisönsä, joka on tavallista monipuolisempi: suuri yleisö 79%, tieteilijät 3%, tiedeviestintä 8%. Mendeley-lukijoissa on myös paljon erityisesti yhteiskuntatieteiden opiskelijoita. Added Value on hyvä esimerkki kirjasta, jossa somenäkyvyys on tukenut kirjan löydettävyyttä ja jossa altmetriikkalukemat ja latausluvut ovat hyvin suhteessa toisiinsa.
Muutamia huomioita näkyvyydestä
Edellä sanotusta onkin jo käynyt hyvin ilmi, että latausluvuilla ja somenäkyvyydellä voi olla varsin vähän tekemistä keskenään. Onnistunut somekampanja nasevalla tweetillä ja kirjoittajien verkostoja hyödyntämällä edistää kirjan näkyvyyttä ja useimmiten toimiikin, mutta ei aina. Suurta yleisöä kiinnostava aihe tai teoksen hyödyntäminen opetuksessa tehoaa lähes aina ja suuri osa ladatuimmista kirjoista onkin ollut kurssikirjoja. Toisaalta jotakin ajankohtaista ja puhuttelevaa aihetta käsittelevä artikkelikokoelma voi myös saavuttaa hyvän menekin, jos kirjoittajat puffaavat teosta aktiivisesti somessa ja muiden kanavien kautta. Hyvin laadittu twiitti rohkaisee sen jakamiseen, mikä on näkynyt useammankin HOB-kirjan kohdalla.
Helda Open Booksissa on otettu käyttöön myös mahdollisuus julkaista artikkelikokoelmien luvut erikseen (esimerkkinä vaikkapa tämä teos), jolloin jokainen luku saa oman pysyvän tunnisteensa. Tällöin kirjoittajat voivat tehokkaammin markkinoida omaa artikkeliaan ja myös altmetrisesti voidaan eri lukujen näkyvyyttä vertailla toisiinsa. Tässä katsauksessa ei kuitenkaan näitä ole otettu huomioon, sillä tämä somepotentiaali on vielä toistaiseksi jäänyt pääosin hyödyntämättä.
Viisi kuumaa vinkkiä HOB-kirjoittajalle
Lopuksi voisimme antaa vielä viisi vinkkiä HOB-kirjan kirjoittajalle oman monografian tai artikkelin näkyvyyden maksimointiin Twitterissä tai muualla somessa (esimerkiksi Facebook, Linked In, Academia.edu, Research Gate).
- Valitse kirjallesi avoin lisenssi, joka mahdollistaa mahdollisimman laajan näkyvyyden. Helda Open Books -suositus on CC BY, jonka perusteella kirjaa saa jakaa vapaasti myös yllä mainituissa kaupallisissa somepalveluissa – myös muita lisenssejä voi valita.
- Käytä jakaessa aina pysyvää tunnistetta (DOI), joka toimii pysyvänä linkkinä teokseen ja jonka perusteella altmetriikkaohjelmat toimivat.
- Käytä aikaa ja vaivaa jakolinkin oheistekstin muotoilemiseen. Hyvin muotoiltu naseva twiitti lähtee helposti leviämään esimerkiksi retwiitteinä.
- Toistoa tarvitaan. Twitterissä yksi linkki hukkuu helposti. Twiittaa vaikka kerran viikossa sama twiitti jonkun aikaa.
- Tutustu Helsingin yliopiston lisensoimaan Kudos-palveluun, jossa teos/artikkeli esitellään kansantajuisesti ja esittelyn voi jakaa kerralla eri somepalveluihin. Ohjelman avulla voi seurata näkyvyyden lisääntymistä mm. Altmetrics Explorerin avulla.