Avoin julkaiseminen ja kirjojen levinneisyys – mitä Helsinki University Pressin kartat kertovat?

Julkaistu kirjoittanut Anna-Mari Vesterinen

Mitä avoimesti julkaistujen kirjojen levinneisyyskartat kertovat? Käsittelen aihetta Helsinki University Pressin (HUP) vuosien 2020–2022 latausten perusteella tehdyn kartan kautta. Vuoden 2022 loppuun mennessä HUPin kirjoja oli ladattu yli 100 000 kertaa, ja vähän yli puolet näistä latauksista tuli OAPEN- ja JSTOR-alustojen kautta. Koostimme näiltä alustoilta saatujen tietojen pohjalta kartan. Analysoin tässä blogitekstissä, mitkä tekijät vaikuttavat HUPin julkaisujen levinneisyyteen.

Teksti: Anna-Mari Vesterinen (Helsinki University Press)

Saatavuus ei riitä – löydettävyys keskeistä avoimessa julkaisemisessa

Jo vuonna 2014 Maailmanpankki (World Bank) julkaisi raportin, jossa kerrottiin, että 87 prosenttiin sen julkaisemista raporteista (Policy Report) ei ollut viitattu kertaakaan. Maailmanpankki on merkittävä tutkimusinstituutti, jolla on mittavat resurssit ja roppakaupalla uskottavuutta. Silti sen avoimesti saatavilla olevan julkaisusarjan raporteista lähes kolmasosaa ei ollut ikinä ladattu, ja vain 13 prosenttia raporteista oli ladattu yli 250 kertaa. Neljäkymmentä prosenttia raporteista jäi alle 100 latauksen. The Washington Postin artikkelin (maksumuurin takana) myötä tapauksesta on kuitenkin tullut surullisenkuuluisa esimerkki siitä, ettei avoin saatavuus tarkoita automaattisesti laajoja lukijakuntia – edes aikana, jolloin avoimia julkaisuja oli todennäköisesti vähemmän saatavilla kuin nykyään (ks. esim. Wordsrated 2023).

Kartat kertovat

Yli puolet Helsinki University Pressin (HUP) kirjojen vuosina 2020–2022 saamista latauksista tuli OAPEN– ja JSTOR-alustojen kautta. Lähes puolet latauksista tuli muiden alustojen kautta, kuten HUPin nettisivuilta, Google books -sivustolta tai esimerkiksi julkaisuarkisto Heldan kautta. Emme ole saaneet näistä lähteistä tarkempaa dataa maista tai alueista, joilta latauksia on tullut. Tulevaisuudessa HUPin nettisivujen latauksista on myös mahdollista saada tämän tyyppistä tietoa. Blogin liitteenä oleva kartta (Kuva 1) antaa siis vain osviittaa siitä, miten paljon kirjoja on ladattu Suomen ulkopuolella. Latausten määrä on joka tapauksessa merkittävä, ja printtikirjoihin verrattuna julkaisumme saavat lajaa globaalia näkyvyyttä.

Julkaisimme vuosien 2021 ja 2020 vuosiraporteissamme karttoja, jotka osoittivat missä kaikkialla kirjojamme on ladattu. Myös näiden karttojen luvut pohjautuvat OAPENista ja JSTORista saatuun dataan, eivätkä ne siis sisältäneet tietoa kaikista latauksista. Latauskarttojen avulla kykenimme kuitenkin havainnollistamaan, että julkaisumme ovat saatavilla maailmanlaajuisesti. Globaali löydettävyys on avoimen julkaisemisen keskeinen tavoite, jolla pyritään tiedon tasa-arvoistamiseen. Se on olennainen asia myös HUPin missiossa. Nämä kartat kertoivat, missä kirjoja on ladattu, mutta eivät sitä, millaisia latausmääriä yksittäisistä maista on tullut.

Halusimme vuoden 2022 vuosiraportissa koota yhteen kustantamon vuosien 2020–2022 aikana tulleita latauksia ja tarkastella niitä alueittain. Otimme laskuissa huomioon myös sellaiset maat, joista on tullut vain muutamia latauksia, mutta laatimallamme kartalla yksittäisten maiden rooli ei korostu.

Kuten kartta osoittaa, kirjoja on ladattu ylivoimaisesti eniten Euroopassa ja Keski-Aasiassa, joka on myös alueena laaja. Tältä alueelta yksi suurimmista latausmääristä tulee Isosta-Britanniasta (5500 latausta), ja toiseksi eniten kirjoja ladattiin Saksassa (yli 3500 latausta). Seuraavaksi suurin latausmäärä on Pohjois-Amerikan alueelta (lähes 20 000 latausta), joista merkittävä osa, yli 16 500 latausta on tullut Yhdysvalloista. Etelä-Aasiassa kirjoja on ladattu yli 4300 kertaa ja pääosa latauksista, yli 3500, on tullut Intiasta. Itä-Aasiasta ja Australiasta latauksia on kertynyt yli 10 000, joista yli puolet on tullut kolmesta maasta: Kiinasta (2454 latausta), Indonesiasta (1443 latausta) ja Filippiineiltä (1386 latausta). Etelä-Amerikasta ja Karibian saarilta kirjoja on ladattu noin 2250 kertaa, samaten kuin Saharan eteläpuolisesta Afrikasta. Näiden alueiden suurimmat latausmäärät tulivat Meksikosta ja Etelä-Afrikasta, joissa molemmissa HUPin kirjoja on ladattu yli 600 kertaa.

Latauskarttojen avulla voidaan havainnollistaa yhtäältä missä kaikkialla avoimesti julkaistuja kirjoja on saatavilla ja toisaalta millaisia latausmääriä eri alueilta kertyy. Koska metriikkadatan analysoiminen vaatii eri tiedon keräämistä eri alustoilta ja niiden yhdistelyä, karttatietoja on haastavampaa tehdä yksittäisten julkaisujen tasolla.

Kartta näyttää, että suurin osa kirjojen latauksista on tullut globaalista pohjoisesta, mutta latauksia on tehty merkittävissä määrin myös globaalissa etelässä. Metriikkaraporttimme myös näyttää, että HUPin kirjojen latausmäärä on kasvanut globaalissa etelässä vuosi vuodelta.

Kuva 1. Kartta maista, joista HUPin kirjoja on ladattu vuosina 2020–2022. Datalähteet: JSTOR ja OAPEN. Latauksia 193 maasta ja territoriosta. Kartan jaottelu perustuu Maailmanpankin alueelliseen jaotteluun.

Vertaisarviointi laadun takeena ja levinneisyyden edellytyksenä

Keskeisin tekijä HUPin julkaisujen levinneisyyteen löytyy niiden sisällöistä; HUP julkaisee korkealaatuista vertaisarvioitua tutkimuskirjallisuutta kansainvälisille lukijakunnille. Pyrimme jo kirjaehdotusvaiheessa selvittämään, että tulevassa julkaisussa on otettu huomioon kansainvälinen tutkijakunta. Käytämme vertaisarvioitsijoina Suomen ulkopuolella työskenteleviä asiantuntijoita, jotka edustavat kattavasti omaa tutkimusalaansa. Vertaisarvioinnin avulla selvitämme, onko julkaisu tieteellisesti korkealla tasolla ja tuoko se tutkimusalalle jotain uutta ja kiinnostavaa. Pyrimme varmistamaan, että kirjamme herättävät kiinnostusta myös Suomen ulkopuolella. Sillä, että julkaisut ovat suunnattu kansainväliselle tiedeyhteisölle, on suuri merkitys niiden levinneisyydelle. Ei ole itsestään selvää, että englanninkielinen julkaisu kiinnostaisi automaattisesti lukijoita myös kotimaan ulkopuolella. Tästä syystä jo käsikirjoitusta suunniteltaessa tulisi huomioida kenelle tutkimus on suunnattu ja pohtia, miten tutkimusjulkaisu voisi parhaiten palvella kotimaan ulkopuolella olevia yleisöjä.

Laadukas ja kansainväliset kriteerit täyttävä vertaisarviointiprosessi (ks. esim. Committee on Publication Ethics, COPE) on myös usein edellytyksenä sille, että tiedekustantamon kirjat hyväksytään merkittäviin digitaalisiin kirjastoihin ja arkistoihin. Mitä laajemmin kustantamon julkaisut ovat saatavilla eri kanavien kautta, sitä helpommin ne myös löydetään. HUPin kirjat löytyvät keskeisistä online-kirjastoista OAPEN ja Directory of Open Access Books (DOAB), mutta ne ovat saatavilla myös muilla tutkimusjulkaisuja sisältävillä alustoilla, kuten JSTOR, ScienceOpen sekä EBSCO Host. Kustantamon kirjat ladataan näille alustoille viipymättä julkaisemisen jälkeen – toisin sanoen kirjamme ovat alusta lähtien saatavilla myös maailmanlaajuisesti.

Mitä laajemmin kustantamon julkaisut ovat saatavilla eri kanavien kautta, sitä helpommin ne myös löydetään.

Julkaisujen laaja saatavuus tuo niille näkyvyyttä myös tieteellisissä kirjastoissa. Tämä on tärkeää, sillä monet tutkijat hakevat tietoa kirjastojen hakukoneilta. Yhteistyö Helsingin yliopiston kirjaston kanssa on eduksi HUPille, sillä pystymme keskustelemaan kirjojemme löydettävyydestä kirjaston asiantuntijoiden kanssa ja lisäämään sitä kautta kirjojen näkyvyyttä. Lisäksi julkaisumme löytyvät keskeisistä kansainvälisistä kirjastotietokannoista, kuten WorldCat, jonka kautta kirjamme päätyvät muun muassa monien eurooppalaisten ja yhdysvaltalaisten tieteellisten kirjastojen tietokantoihin.

Löydettävyys kasvaa markkinoinnin myötä

Julkaisemisen jälkeen HUPin kirjat lähetetään eri arkistoihin ja tietokantoihin, mutta sen lisäksi kirjoja markkinoidaan monin eri tavoin. HUP kertoo julkaisuista sometileillään (Bluesky: @helsinkiupress.bsky.social; Twitter: @HelsinkiUPress; meidät löytää myös Facebookista ja LinkedInistä) ja ottaa yhteyttä julkaisun kannalta keskeisiin kotimaisiin ja kansainvälisiin tieteellisiin lehtiin. Kirja-arvio lisää julkaisun näkyvyyttä juuri sille sopivan kohdeyleisön keskuudessa. Hyvin kirjoitettu arvio antaa lukijalle käsityksen julkaisusta ja siitä, onko sen lukemisesta hyötyä. Parhaimmillaan arvio toimii lukusuosituksena ja sitoo kirjan osaksi muuta keskeistä kirjallisuutta. Tekijöille arvio on tärkeä tapa saada palautetta, siitäkin huolimatta, että se saattaa ilmestyä jopa muutama vuosi julkaisemisen jälkeen. Avoimelle kirjalle arvio tuo usein mukavasti lisänostetta ja uusia lukijoita.

Julkaisujen lähettäminen kansainvälisiin kirjapalkintosarjoihin on myös merkittävä osa HUPin markkinointityötä. Suurin osa eri tieteenalojen kansainvälisistä kirjapalkintosarjoista hyväksyy sarjoihinsa ainoastaan monografiat, usein maksimissaan kahden henkilön kirjoittamana. Monet palkintosarjat myös rajoittavat kustantamoiden nimittämispäätöksiä ja osassa sarjoista kustantamon nimittämien kirjojen määrä on rajattu yhteen. Kirjapalkinto tai kunniamaininta tuo kirjantekijälle runsaasti positiivista huomiota ja näkyy usein myös latausmäärien nousuna. Kun Marjaana Jauholan Pro et Contra -sarjan kautta julkaisema Scraps of Hope in Banda Aceh (2020) sai International Political Science Association, Institute for Political Studies Best Book Award -kunniamaininnan, kirjan latausmäärät nousivat merkittävästi. Myös Mari Toivasen The Kobane Generation -teoksen (2021) vuonna 2022 saama Alixa Naff Prize in Migration Studies lisäsi kiinnostusta julkaisuun ja vaikutti positiivisesti latausmääriin.

Lue lisää:

Lähteet:

Anna-Mari Vesterinen työskentelee toimitus- ja viestintäpäällikkönä Helsinki University Pressissä.