Digitaalisista tutkimuspalveluista ja avoimesta tieteestä / About digital research services and open science
CSC – IT Center for Science provides data management services and tools for computing, storing as well as opening and sharing data. As the amount of data is increasing all the time, it is important that services support the workflows and enable easy data handling.
Jatka lukemista ”Data management services from CSC are at your fingertips”
Avoimen julkaisemisen rahoitusta on Helsingin yliopistossa keskitetty kirjastoon, joka tarjoaa tutkijoille kaksi tapaa saada tukea kirjoittajamaksuihin. Tukea voi saada joko kirjaston sopimien lehtitilausten kautta tai suoraan keskitetystä APC-rahoituksesta. Nämä ovat kaksi pääväylää, joiden lisäksi yksittäiset tiedekunnat voivat tarjota tukea.
Jatka lukemista ”Millaista tukea Helsingin yliopisto tarjoaa kirjoittajamaksuissa?”
Aineistonhallintasuunnitelmissa (data management plan, DMP) eniten ongelmia tutkijoille tuottavat eettiset ja lainsäädännölliset teemat, kuten yksityisyyden suojaan, datan omistajuuteen ja käyttöoikeuksiin liittyvät kysymykset. Tässä blogiartikkelissa aihetta käsitellään konkreettisten suunnitelmien kautta, tavanomaisia kompastuskohtia ja hyviä käytäntöjä esiin nostaen. Eettisiin ja juridisiin kysymyksiin liittyvät DMP:n kohdat kytkeytyvät kiinteästi suunnitelman muihin osiin ja tavoitteeseen tutkimusdatan avaamiseksi tai uudelleen käytettäväksi.
Jatka lukemista ”Konkretia ja käytännön ratkaisut valttia datanhallinnan suunnittelussa”
Open Research Europe (ORE) on uusi avoin julkaisualusta, joka on tarkoitettu EU-hankkeisiin pohjautuville julkaisuille kaikilla tieteenaloilla. ORE käyttää avointa vertaisarviointia, joka tuo tutkimuksen laadunarvioinnin korostuneesti tutkijayhteisön omiin käsiin. Vertaisarviot ovat julkisesti kenen tahansa arvioitavana ja ne noteerataan OREssa myös tieteellisen työn tuotoksiksi, joihin voi viitata julkaisujen tapaan. Tässä artikkelissa Wienin yliopiston apulaisprofessori ja OREn tieteellisen tukiryhmän jäsen Toma Susi vastaa kysymyksiin avoimen vertaisarvioinnin käytännön toteutuksesta.
Avoimen tieteen kehitykseen on liittynyt lukuisia eri vaiheita ja käännekohtia. Helsingin yliopistossa moni alkuaikojen kampuskohtaisista avoimen tieteen palveluista on muovautunut ja vakiintunut vuosien saatossa merkittäviksi, koko yliopiston kattaviksi palveluiksi. Vähitellen mukaan on tullut myös kokonaan uusia palveluita. Myös avoimeen tieteeseen kohdistuvat asenteet ja toimintatavat ovat käyneet läpi muutoksia, ja pääosin kehitys on ollut myönteistä. Kirjastossa pitkän työuran tehnyt kehityspäällikkö Kimmo Koskinen kertoo tässä artikkelissa omista kokemuksistaan avoimen tieteen parissa 1990-luvulta alkaen.
If you could choose one way to advance opening data (regardless of costs), what would it be? Francesca Morello would choose data stewards as part of every research group: ”Data steward, as an expert professional, would be capable to support researchers’ choices on daily bases and could help them promote the optimal reuse of their data: both positive results but also negative findings.” Morello is one of the speakers at the webinar event ”What it takes: Open your research data” that takes place on 25 March 2021.
After Laji.fi portal was opened in 2015, it has become a weekly tool for biologist and journalist Jouni Tikkanen as he searches for basic information on the Finnish species. Tikkanen hopes that also Finnish National Forest Inventory (VMI) data will also be opened up, as it would offer great opportunities for non-researchers as well: ”With that data as a groundwork I could build both magazine articles, podcast series and books.”
Jatka lukemista ”Open data in regular use as part of work – interview with Jouni Tikkanen”
”The greatest benefit [of open data] is that we do not know. We don’t know where, how and when the data will be used once they has been opened. That said, certain safeguards need to be in place for datasets containing sensitive information. But it does not change the idea; when these datasets are made available, as openly as possible, there is a lot of potential for future use”, says Tuomas Alaterä, Senior Specialist at the Finnish Social Science Data Archive (Tietoarkisto), who has extensive work experience in the areas of digital preservation, open data and data services to support research.
Kirjoittajamaksu (article processing charge, APC) on avoimen julkaisemisen hinta, jonka suuruus vaihtelee kustantajasta ja lehdestä riippuen. Kirjoittajamaksulla rahoitetaan avointa julkaisemista. Suurin osa open access -lehdistä ei kuitenkaan peri kirjoittajamaksua. Artikkelikohtaiset kirjoittajamaksut ovat Think Open -blogin uuden viisiosaisen kirjoitussarjan aiheena, ja avausosassa pureudutaan peruskäsitteisiin.
”I think open research data promotes honesty and transparency in science. Once a data set is well described, citable and available on clear terms, it is easy to discover and to reuse, and studies done on the data set are easier to replicate and to improve on”, says Mietta Lennes, Project Planning Officer for FIN-CLARIN consortium, which coordinates the Language Bank of Finland (Kielipankki). Lennes is one of the speakers at the webinar event ”What it takes: Open your research data” that takes place on 25 March 2021.
Helsingin yliopisto