Digitaalisista tutkimuspalveluista ja avoimesta tieteestä / About digital research services and open science
There are several reasons and benefits to open data for both researchers as well as for society. However, when the demand for opening data has grown rapidly, researchers might feel left alone with the problems, that is, how, where and what to open. This article describes the obstacles and opportunities for opening data – including the beautiful example of the the Carte du Ciel project.
Jatka lukemista ”The beauty of the unknown – why open your research data?”
University of Helsinki Data Support, a network of experts ranging from library staff to lawyers, helps researchers all year long via a service address datasupport@helsinki.fi. To be able to develop services, Data Support investigated what are the most frequently asked topics in the service email by researchers. Along with data management plan commenting service, most questions asked by the researchers handled sensitive data management as well as storing solutions.
Karoliinisen instituutin kirjaston johtaja Annikki Roos oli vauhdittamassa Helsingin yliopiston datatukipalveluiden kehitystä 2010-luvun alussa. Roosin mukaan keskitetyt palvelut ovat vahvuus, josta Ruotsissa voitaisiin ottaa oppia. Avoimen tieteen laajassa kokonaisuudessa tutkimusdatalla on Roosin mukaan avainasema: ”Se helpottaa tutkimuksen toistettavuutta, tutkimusprosessin läpinäkyvyys lisääntyy ja laatu paranee. Tutkimusyhteisö säästää resursseja kun aiemmin tuotettu tai kerätty data saadaan esille ja jopa uusiokäyttöön.”
The most important repository of mathematical and physical sciences already contains 1.6 million e-prints. arXiv provides a platform for sharing e-prints openly for peer review. Over the years arXiv has grown into a giant, encouraging the birth of similar repositories in other scientific fields. This has been a challenge for arXiv maintenance, both in the technical and administrative sense. In this article, bibliometrics expert Eva Isaksson describes arXiv history, development and challenges.
Jatka lukemista ”Challenges of becoming too popular – arXiv growth requires updating maintenance”
Matematiikan ja sen lähitieteiden merkittävin repositorio arXiv sisältää jo yli 1,6 miljoonaa artikkeleiden e-printtiä. ArXiv toimii alustana, jossa e-printit ovat avoimesti muiden tutkijoiden arvioitavana, ja joista osa julkaistaan paranneltuina versioina lehdissä. ArXiv on kasvanut vuosien mittaan jättiläiseksi, joka on viime vuosina synnyttänyt samalla periaatteella toimivia palveluita myös muille tieteenaloille. Kasvu on asettanut myös omat haasteensa arXivin ylläpidolle, sekä teknisessä että hallinnollisessa mielessä. Tässä artikkelissa bibliometriikan asiantuntija Eva Isaksson taustoittaa arXivin syntyhistoriaa, kehitystä ja nykypäivän haasteita.
Helsingin yliopiston Datatuen juuret johtavat kymmenen vuoden päähän, kun Viikin kampuskirjastossa käynnisteltiin tutkijoiden ja kirjaston asiantuntijoiden yhteistä Solmu-hanketta. Tutkimusdatalla ja datanhallinnalla oli hankkeessa keskeinen rooli, ja näkemys datapalveluiden tarpeellisuudesta vahvistui. Kohta kuvaan tulivat myös muut yliopistopalvelut, erityisesti tietotekniikkakeskus, ja nykymuotoinen Datatuki-verkosto alkoi syntyä. Tässä blogiartikkelissa Datatuen historiaan eri tavoin osallistuneet henkilöt kertovat näkemyksiään datatukipalveluiden vaiheista. Lopuksi luodaan silmäys myös tulevaisuuteen, Datatukeen vuonna 2029 ja valitaan Datatuen tunnusbiisi.
Jatka lukemista ”Datatuki juhlii – kymmenen kysymystä kymmenvuotiaalle tienraivaajalle”
Helsingin yliopiston Mildred-hankkeen tavoitteena oli tarjota tutkijoille korkeatasoinen tutkimusdatainfrastruktuuri ja edistää avointa tiedettä. Mitä saatiin aikaan ja mitä opittiin? Hankkeen osaprojektien vetäjät kertovat.
At the beginning of 2019, University of Helsinki (UH) Data Support together with the Faculty of Medicine conducted a survey of the faculty Principal Investigators about where data is stored during a project and where it is made available after the project. Almost 50 Principal Investigators participated in the survey. More than half of the researchers were affiliated only to University of Helsinki and around a quarter were affiliated both to the University and HUS.
Lääketieteellinen tiedekunta (LTDK) ja Helsingin yliopiston Datatuki teki alkuvuonna 2019 LTDK:n vastuullisille tutkijoille kyselyn, jossa selvitettiin aineistojen säilytysratkaisuja tutkimusprojektin aikana ja aineistojen julkaisupaikkoja projektin jälkeen. Kyselyyn vastasi lähes 50 vastuullista tutkijaa, joista yli puolet oli yliopiston puolelta ja noin neljäsosa sekä HUS:n että yliopiston palveluksessa.
Jatka lukemista ”Missä lääketieteen alan tutkija säilyttää ja julkaisee aineistonsa?”
Koko päivän kestävässä OpenAIRE-tapahtumassa Helsingissä etsittiin erilaisia tapoja tehdä avoimesta tieteestä – sen linjauksista, palveluista ja muusta – helpommin lähestyttävää. Tutkijan näkökulma ja tutkijan työn tukeminen nousivat päivän pääteemoiksi. Tässä blogiartikkelissa luodaan tiivis katsaus tapahtuman pääsisältöihin.
Helsingin yliopisto