Tiistaina 15.10.2013 eli reilun kuukauden päästä Helsingissä järjestetään tämän syksyn suurin kotimainen Open Access -tapahtuma. FinnOA:n, Kansalliskirjaston ja Helsingin yliopiston kirjaston järjestämä Nordic Perspectives on Open Access and Open Science -seminaari (ks. ohjelma) on englanninkielinen, ja sitä on mahdollista seurata joko paikan päällä Helsingin yliopiston päärakennuksen pienessä juhlasalissa tai etäyhteyden kautta. Seminaari on ilmainen, mutta osallistujien pitää rekisteröityä viimeistään keskiviikkona 9.10..
Author Archives: Jyrki Ilva
Open Repositories 2013: DSpace- ja Fedora-uutisia (3/3)
Varsinaisen konferenssin lisäksi Open Repositoriesin ohjelmaan ovat perinteisesti kuuluneet keskeisten julkaisuarkisto-ohjelmistojen käyttäjäryhmät, jotka ovat formaatiltaan varsin samanlaisia itse pääkonferenssin kanssa. Näitä keskeisiä ohjelmistoja ovat olleet yhtä lailla perinteisesti DSpace, Fedora ja EPrints; nähtäväksi jää muuttuuko tämä kolmijako jossain vaiheessa uusien ohjelmistojen myötä tai markkinatilanteen muuttuessa. Continue reading
Open Repositories 2013: Julkaisuarkistojen tulevaisuus (2/3)
Osallistuin tällä kertaa vain yhteen maanantaina järjestetyn esikonfenssin workshopiin, jonka aiheena oli vaatimattomasti julkaisuarkistojen tulevaisuus. JISC:in vetämän workshopin taustamateriaalina oli useita johtavan Open Access -maan Iso-Britannian esimerkkitapauksia, ja me jakauduimme pöytäkuntiin, jotka saivat tehtäväkseen pohtia tulevaisuuden näkymiä.
Open Repositories 2013: Yleistä konferenssista (1/3)
Tämän vuoden Open Repositories -konferenssi järjestettiin kuukausi sitten Charlottetownissa Prince Edward Islandilla. Tämä Kanadan itärannikolla sijaitseva saari tunnetaan Suomessa varmasti parhaiten Lucy Maud Montgomeryn klassisista tyttökirjoista, joiden sankarit olivat myös Charlottetownissa esillä joka puolella. Tämä asukasluvultaan kutakuinkin Järvenpään kokoinen pikkukaupunki tarjosi aurinkoiset ja leppoisat puitteet kahdeksatta kertaa järjestetylle julkaisuarkistoalan ihmisten kokoontumiselle.
Kenen joukoissa seisot?
Uutinen tutkijoille suunnatun, viitteidenhallintaan tarkoitetun sosiaalisen verkkopalvelun Mendeleyn myymisestä maailman suurimmalle tieteelliselle kustantajalle Elsevierille ei tullut yllätyksenä, sillä siitä oli huhuiltu jo pari kuukautta. Vaikka Mendeleyn kehittänyt tiimi ja Elsevier molemmat hehkuttavat fuusion tarjoamia mahdollisuuksia ja vakuuttavat toiminnan jatkuvan ennallaan ja vähintään yhtä avoimena kuin tähänkin asti, uutinen on herättänyt myös voimakkaita vastareaktioita. Useat näkyvätkin henkilöt (mm. Peter Suber) ovat jo ilmoittaneet poistavansa Mendeley-tilinsä vastalauseena tapahtuneelle.
Kansalliskirjallisuutta
Doria-palveluun vähin äänin jo kuukausi sitten avattu Kirjallisuuspankki-kokoelma sisältää laajan valikoiman Kansalliskirjaston digitoimaa tekijänoikeudesta vapaata kotimaista kaunokirjallisuutta 1800-luvulta ja 1900-luvun alusta.
Mukana on runsaasti enemmän tai vähemmän klassisia teoksia aikakauden keskeisiltä kirjailijoilta, J.L.Runebergistä ja Aleksis Kivestä Minna Canthin ja Arvid Järnefeltin kautta aina Edith Södergraniin ja Saima Harmajaan asti. Unohtamatta tietysti Juhani Ahoa ja Eino Leinoa ja monia monia muita.
Kuten kokoelman nimestäkin ehkä voi päätellä, digitoidut kirjat liittyvät muutaman vuoden ajan valmisteilla olleeseen Kirjallisuuspankki-hankkeeseen, jonka lähtölaukaus oli professori Jyrki Nummen vuonna 2008 laatima selvitys. Hanke on saanut rahoitusta mm. Koneen säätiöltä.
Kirjallisuuspankki-hankkeen päämäärien kannalta digitoitujen julkaisujen saaminen pdf-muodossa verkkoon on vain välitavoite; hankkeessa pyritään kehittämään laajempaa kansainvälisten esikuvien mukaista palvelukokonaisuutta, joka hyödyttäisi sekä tutkimusta, opetusta että suurta yleisöä.
Mutta jo nyt, antoisia lukuhetkiä, toivottaa Kansalliskirjasto!
Jukuri julkaistu
MTT:n uusi DSpace-pohjainen julkaisurekisteri Jukuri (http://jukuri.mtt.fi) avattiin pääsiäisen alla julkiseen käyttöön. Jukuriin on importoitu myös MTT:n vanhan Trip-pohjaisen julkaisurekisterin sisältämät tiedot, eli mukana on runsaasti takautuvaa aineistoa. Alkuvaiheessa palvelu sisältääkin pääasiassa julkaisujen kuvailutietoja, mutta mukaan on vähitellen tulossa enemmän myös kokotekstimuotoisia julkaisuja.
Jukuri on kuudes Kansalliskirjaston ylläpitämä julkisessa käytössä oleva DSpace-instanssi; ne muut ovat Doria, Theseus, Julkari, Tampub ja Fragmenta membranea. Seitsemäskin julkinen instanssi kuuluu olevan tulossa varsin pian…
Luettavaa tieteellisen julkaisemisen murroksesta
Arvovaltaisen Nature-lehden juuri ilmestynyt kompakti erikoisnumero käsittelee varsin monipuolisesti tieteellisen julkaisemisen murrosvaihetta, jonka keskellä juuri elämme:
http://www.nature.com/news/specials/scipublishing/index.html
Open access -julkaisemista, avointa tutkimusdataa ja muitakin ajankohtaisia ilmiöitä käsittelevä kansainvälinen keskustelu on ollut viime aikoina tavattoman vilkasta, ja sen seuraaminen käy jo työstä. Naturen kokoamat artikkelit näyttäisivät kuitenkin antavan aika hyvän tilannekuvan siitä, missä tällä hetkellä oikein mennään.
Haussa tietojärjestelmäasiantuntija
Kansalliskirjastossa on jälleen haussa määräaikainen tietojärjestelmäasiantuntijan tehtävä, tällä kertaa ajalle 1.2.2013 – 28.2.2014.
Tehtävä liittyy OKM:n rahoittamaan kotimaisten tieteellisten artikkelien metatietovaranto -hankkeeseen. Hankkeessa nykyisen Arto-tietokannan pohjalta rakennetaan kotimaista artikkelidataa sisältävä tietovaranto, jonka tuotantoon osallistuvat sekä kirjastot että tieteellisten kustantajien verkosto. Tietovaranto on avointa dataa, jota voidaan rajapintojen kautta hyödyntää eri tarkoituksiin.
Tietojärjestelmäasiantuntija kehittää ja ylläpitää julkaisutietojen tallennukseen, hallintaan ja välittämiseen käytettävää tietojärjestelmää sekä siihen liittyviä teknisiä rajapintoja.
Täydellinen hakuilmoitus on luettavissa osoitteessa http://www.helsinki.fi/rekrytointi/index.html?id=62217. Hakuaika päättyy tiistaina 22.1.2013.
Rinnakkaistallentaminen etenee yliopistoissa – hitaasti, mutta kuitenkin
Tähän mennessä kolme suomalaista yliopistoa on tehnyt päätöksen yliopiston henkilökunnan julkaisemia tieteellisiä artikkeleita koskevasta tallennusvelvoitteesta. Helsingin yliopiston mandaatin sanamuoto on periaatteessa tiukin, Jyväskylän ja Tampereen yliopiston osalta taas voidaan puhua ennemminkin kehotuksesta. Helsingin yliopiston mandaatti on nyt ollut voimassa kolme vuotta, Jyväskylän ja Tampereen kaksi. Yliopistojen lisäksi vastaava päätös on tehty myös ammattikorkeakouluissa.
Vuosipäivän juhlistamiseksi kävin pikaisella kierroksella näiden kolmen edelläkävijäyliopiston julkaisuarkistoissa (Helda, Jyx ja Tampub) ja kokosin pienen tilaston siitä, miten paljon kolmen viime vuoden aikana julkaistuja artikkeleita kussakin yliopistossa on rinnakkaistallennettu. Continue reading