Scientific American -lehden tietojen mukaan BioMed Central on siirtymässä Springer-kustannusyhtiön omistukseen. BioMed Central on tunnetuin ja laajin open access -lehtiin erikoistunut kaupallinen kustantaja, ja kaupan myötä tiedekustantamisen perinteisiin jättiläisiin kuuluvasta Springeristä tulee siis – ironista kyllä – maailman merkittävin open access -kustantaja.
Category Archives: Tieteellinen julkaiseminen
OAI-ORE: webin tähtikartta
[Lisäys 21.10.2008: OAI-ORE 1.0 on ilmestynyt, ks. lehdistötiedote.]
Nordbibin rahoittama pohjoismainen projekti, jossa Kansalliskirjastokin on mukana, järjesti 22.-23.9. Tukholmassa seminaarin OAI-ORE:sta. Ensimmäisenä päivänä saimme johdatuksen ORE:en, paikalla olivat idean isät Herbert van de Sompel ja Carl Lagoze. Toisena päivänä ohjelmassa oli pienemmän porukan työpaja, jossa mietittiin ORE:n käytännön sovelluksia. Intensiivisen rupeaman jälkeen OAI-ORE:n dokumentaatiota alkaa vähitellen ymmärtää, kylmiltään aivot eivät oikein suostuneet ottamaan sitä vastaan.
Valtamedian huomio ja tieteelliset julkaisut
Oula Silvennoisen viikko sitten Helsingin yliopistossa tarkastettu Suomen ja Skandinavian historian väitöskirja “Salaiset aseveljet : Suomen ja Saksan turvallisuuspoliisiyhteistyö 1933-1944” on saanut runsaasti ilmeisen ansaittua huomiota lukuisissa tiedotusvälineissä. Väitöskirja on ilmestynyt ihan perinteiseen tapaan painettuna versiona Otavan kustantamana, ja voi olettaa, että sitä myydään isänpäivän ja joulun välille ajoittuvan kirjamarkkinoiden sesonkiajan lähestyessä hyvinkin mukavia määriä.
Kyseessä ei siis ole verkkojulkaisu, mutta E-thesis-palvelussa on kuitenkin julkaistu tavanomaiseen tapaan väitöskirjan suomen- ja englanninkieliset tiivistelmät. Miten kirjan saama poikkeuksellisen laaja huomio näkyy E-thesiksen julkaisemien tiivistelmien kävijämäärissä?
Helsingin yliopisto tiennäyttäjänä: rinnakkaisjulkaisemisesta tutkijan velvollisuus
Helsingin yliopiston rehtori Ilkka Niiniluoto allekirjoitti viime viikolla päätöksen koko yliopiston henkilökuntaa koskevasta tallennusvelvoitteesta. Kaikki 1.1.2010 jälkeen koti- ja ulkomaisissa tieteellisissä julkaisuissa ilmestyneet artikkelit pitää päätöksen mukaan tallentaa yliopiston omaan avoimeen julkaisuarkistoon.
Uusi aika alkaa
Vaikka päätös on johdonmukaista jatkoa yliopiston ja suomalaisen tiedemaailman päättäjien aiemmille linjauksille (mm. Berliinin julistuksen allekirjoittaminen), se merkitsee samalla radikaalia uutta avausta kotimaisen tiedejulkaisemisen kentässä. Kirjoitin itsekin rinnakkaisjulkaisemisen tilanteesta varsin pessimistisesti vajaa vuosi sitten (ks. Rinnakkaisjulkaisemisen vaikea alkutaival), mutta Helsingin yliopiston päätöksen jälkeen maailma näyttää taas aika toisenlaiselta. Continue reading
Harvard päätti OA-tallennusmandaatista
Yksi Harvardin yliopiston tiedekunnista (Faculty of Arts and Sciences) on eilen pidetyssä äänestyksessä päättänyt edellyttää henkilökunnaltaan tutkimusjulkaisujen tallentamista avoimeen julkaisuarkistoon.
Erityisen merkittävää nyt hyväksytyssä ehdotuksessa on se, että tallennuksesta on tarkoitus tehdä normi. Vaikka yksittäinen tutkija voi edelleen hakea kirjallisesti vapautusta julkaisunsa tallennusvelvollisuudesta, oletuksena on se, että yliopisto saa oikeudet kaikkien henkilökunnan tuottamien tutkimusjulkaisujen tallentamiseen omaan arkistoonsa. Continue reading
Tapaus JSTOR – käytännön opetuksia digitointiprojektien hallinnoijille
Roger C. Schonfeldin kirjoittama “JSTOR. A History” on ilmestynyt jo vuonna 2003, mutta törmäsin siihen vasta viime vuoden puolella. Nimensä mukaisesti kirja on amerikkalaisen, satojen tieteellisten lehtien vanhat vuosikerrat digitoineen JSTOR-palvelun (http://www.jstor.org) historia. Kirja on suositeltavaa luettavaa kaikille digitointiprojekteista ja verkkoaineistojen lisensioinnista kiinnostuneille.
Verkkoaikakauden historiaa
Verkkoaikakauden ilmiöistä saati niiden historiasta on toistaiseksi kirjoitettu olemattoman vähän vakavasti otettavia tutkimuksia. Tässä sellainen kuitenkin on. Aiheeltaan Schonfeldin kirja on tavattoman mielenkiintoinen, sillä JSTOR on Suomessakin laajassa käytössä, ja digitaalisten aineistojen julkaisemisen pioneerina se on toiminut esikuvana monille muille palveluille (ks. myös oma vanha juttuni). Monet kirjassa käsitellyistä teemoista ovat sellaisia, joihin törmää väistämättä kaikissa vastaavissa projekteissa. Continue reading
Hyvin menee, mutta paremminkin voisi
Olen tavaillut kielialueelle tyypillisen kevyeen tapaan nimettyä raporttia “Der Wettbewerb der Nationen – oder wie weit die österreichische Forschung von der Weltspitze entfernt ist : Eine Analyse der internationalen Wettbewerbsfähigkeit wissenschaftlicher Forschung Österreichs in den Natur- und Sozialwissenschaften” (PDF). Sen on julkaissut FWF (Fonds zur Förderung der wissenschaftlichen Forschung), eli Suomen akatemiaa vastaava laitos.
Raportissa on käytetty hyväksy ISI Web of Sciencesta kerättyä dataa ja verrattu eri maiden tutkijoiden sitaatioindeksejä suhteutettuna toisaalta maiden väkilukuun, toisaalta niiden bruttokansantuotteeseen. Raportti rajoittuu luonnollisesti luonnon- ja yhteiskuntatieteisiin, joiden osalta ISI:n kattavuus on hyvä.
Raportti on oikeastaan laadittu Itävallan itsearviointia varten, mutta joitakin tietoja Suomenkin sijoittumisesta siitä irtoaa. Sekä väkilukuun että bruttokansantuotteeseen suhteutettuna neljän kärki on sama: suhteutetusti eniten viittauksia saavat tutkijat tulevat Sveitsistä, Ruotsista, Tanskasta ja Suomesta.
Tieteenaloista Suomi on kärkiviisikossa (jommassa kummassa tai kummassakin vertailussa) maataloustieteissä, kliinisessä lääketieteessä, ympäristötieteessä ja ekologiassa, materiaalitieteessä, neuro- ja käyttätytymistieteissä sekä fysiikassa.
Henkitieteiden osalta raportti toteaa: “Kleinere Zitationsanalysen mit dem Arts- and Humanities Citation Index (AHCI) von ISI sowie mit SCOPUS vermuten, dass auch hier die skandinavischen Ländern, die Niederlande und Israel zu den Top-Nationen gezählt werden können, und dass auch hier der Abstand Österreichs zu den Top-Nationen nicht unerheblich ist.” Arvailtavaksi jää, onko Suomi laskettu Skandinavian maihin vaiko ei.
Kaiken kaikkiaan laskelmat ovat tietenkin ilahduttavia, mutta jälleen kerran näyttäisi olevan syytä katsoa, mitä Pohjanlahden takana tehdään vielä paremmin.
Plagioituja opinnäytteitä
Tieteellisten aineistojen avointa verkkojulkaisemista vastustetaan usein viittamalla sähköisten aineistojen plagioinnista aiheutuviin ongelmiin. Plagiointi ei kuitenkaan ole akateemisissakaan ympyröissä mikään Internetin mukanaan tuoma uusi ilmiö, vaan siitä löytyy esimerkkejä myös puolentoista vuosisadan takaa. Continue reading
Open Access tappolistalla
New Scientistin toimittaja Jim Giles kirjoittaa blogissaan, että Yhdysvaltain kustannusalan kattojärjestö, Association of American Publishers, on ryhtymässä vastatoimiin avoimen saatavuuden periaatteen leviämistä vastaan. Gilesille on vuodettu muistio, jossa hahmotellaan kustantajien strategiaa. Continue reading
Elektronisen julkaisemisen haasteita kustantajien silmin
FinELib järjesti viime perjantaina tieteellisten aineistojen elektronista julkaisemista käsittelevän englanninkielisen seminaarin, jonka otsikko oli “Electronic Publishing – Towards New Concepts“. Seminaari keräsi Kansallismuseon luentosaliin runsaan joukon informaatioalan ammattilaisia. Continue reading