Sateisen lauantaipäivän ratoksi olen väsäillyt Kirjastovirran – RSS-syötteen, jossa listataan useiden suomalaisten kirjastoaiheisten tai kirjastoalaa sivuavien blogien merkinnät yhdessä.
Syötteen osoite on http://tinyurl.com/kirjastovirta. Continue reading
Tuoreen uutisen mukaan Oxfordin yliopisto on keskeyttänyt VTLS:n Virtua-kirjastojärjestelmän käyttöönottoprojektin, joka oli ollut työn alla jo usean vuoden ajan. Perusteluna mainitaan se, että tällaisen modernin ohjelmiston sovittaminen yli sadasta kirjastosta koostuvaan ympäristöön oli osoittautunut odotettua vaikeammaksi. Oxfordin yliopiston kirjaston johtajan Sarah Thomasin mukaan kirjastojen täytyy yksinkertaistaa ja yhdenmukaistaa toimintaansa ennen kuin ohjelmiston käyttöönotto on ylipäänsä mahdollista.
Tämä on tietysti noloa, vaikka toisaalta täytyy nostaa Oxfordille hattua siitä, että tällaisista ongelmista ollaan valmiita kertomaan julkisesti. Jäin kuitenkin pohtimaan sitä, miten Oxfordin kaltaisessa huippuyliopistojen kirkkaimpaan kärkeen kuuluvassa organisaatiossa voi olla noinkin hajanainen kirjastolaitos. Esim. Helsingin yliopistossa kirjastojen toimintaa on keskitetty ja tehostettu viimeisten kymmenen vuoden aikana aivan toisenlaista tahtia.
Harvardin yliopiston kirjaston johtaja, tunnettu 1700-luvun tutkija Robert Darnton kirjoittaa The New York Review of Books -lehden kesäkuun numerossa tutkimuskirjastojen tulevaisuudesta ja massadigitoinnista.
Darntonin oma kirjasto on yksi ensimmäisistä Googlen yhteistyökumppaneista, ja hän tunnustautuukin Google-intoilijaksi. Äkkiseltään voisi kuitenkin ajatella, että yhteistyöllä on myös kääntöpuolensa: Eikö se, että kaikki kirjat ovat löydettävissä digitoituna Googlesta, tee tutkimuskirjastoista tarpeettomia? Tilanne on täysin päinvastainen, vakuuttaa Darnton. Google tekee tutkimuskirjastoista jatkossa entistä tarpeellisimpia.
Helsingin yliopiston rehtori Ilkka Niiniluoto allekirjoitti viime viikolla päätöksen koko yliopiston henkilökuntaa koskevasta tallennusvelvoitteesta. Kaikki 1.1.2010 jälkeen koti- ja ulkomaisissa tieteellisissä julkaisuissa ilmestyneet artikkelit pitää päätöksen mukaan tallentaa yliopiston omaan avoimeen julkaisuarkistoon.
Vaikka päätös on johdonmukaista jatkoa yliopiston ja suomalaisen tiedemaailman päättäjien aiemmille linjauksille (mm. Berliinin julistuksen allekirjoittaminen), se merkitsee samalla radikaalia uutta avausta kotimaisen tiedejulkaisemisen kentässä. Kirjoitin itsekin rinnakkaisjulkaisemisen tilanteesta varsin pessimistisesti vajaa vuosi sitten (ks. Rinnakkaisjulkaisemisen vaikea alkutaival), mutta Helsingin yliopiston päätöksen jälkeen maailma näyttää taas aika toisenlaiselta. Continue reading
Microsoft ilmoitti viikko sitten lopettavansa kirjadigitointiprojektinsa ja siihen liittyneen hakupalvelun (Live Book Search), koska se ei enää näe projektin tarjoavan riittäviä bisnesmahdollisuuksia. Samalla loppui myös Microsoftin Live Search Academic, joka oli tarkoitettu vastaukseksi Google Scholarille. Molemmat hakupalvelut ovat jo poistuneet käytöstä. Continue reading
Tietolinja-lehden numero 1/2008 on nyt saatavilla. Kuten Laila Heinemann toteaa pääkirjoituksessaan, lehden artikkelit painottuvat tällä kertaa tulevaisuuteen liittyviin kysymyksiin.
Lehden artikkeleissa Juha Hakala esittelee Kansalliskirjaston paljon huomiota saaneen tietohallintostrategian tavoitteita, Laila Heinemann tutustuu Google-sukupolven tiedonhakutottumuksiin, Elina Late vertailee MetaLibin ja Google Scholarin käytettävyyttä, Jyrki Ilva kirjoittaa suomalaisten julkaisuarkistojen tilanteesta ja Karo Salminen vierailee Open Repositories 2008 -konferenssissa Southamptonissa.
Lehti on luettavissa osoitteessa
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe200804301285
Kansalliskirjasto-lehden numero 1/2008 ilmestyi itse asiassa jo jokin aika sitten, mutta mainostetaanpa sitä saman tien. Numeron teemana on digitaalinen kirjasto, johon liittyviä kysymyksiä käsitellään sekä digitoinnin näkökulmasta että pitkäaikaissäilytyksen ja tiedonhakujärjestelmien kannalta.
Lehden lukuisista kiinnostavista artikkeleista mainittakoon tässä yhteydessä vain muutamia: Kristiina Hormia-Poutanen ja Arja Tuuliniemi esittelevät visioita digitaalisen kirjaston infrastruktuuriksi, Ari Rouvari hahmottelee kirjastojen tietojärjestelmien uutta arkkitehtuuria, Esa-Pekka Keskitalo valottaa digitaalisten aineistojen pitkäaikaissäilytyksen haasteita ja Leena Jansson kirjoittaa digitoitujen aineistojen merkityksestä humanistitutkijoille.
Numero löytyy tällä kertaa verkosta yhtenä kokonaisena pdf-tiedostona (12 megatavua):
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/kklehti/12008.html
Viime vuosikymmenen maineikkaimpiin internet-brändeihin kuulunut Netscape siirtyy historiaan. Netscapen selainohjelmiston kehittäminen on jo lopetettu, ja sille tarjottu tuki päättyy helmikuun lopussa. Selaimen muistoksi on avattu arkistosivu, jolta löytyy selaimen nostalgisia vanhoja versioita ja ohjelmiston nykyisen omistajan AOL:n lyhyt tiedonanto, jossa kerrotaan päätöksen taustoista. Netscapen arkistosivu suosittelee viimeisillekin Netscape-käyttäjille siirtymistä Flockin, Firefoxin ja Thunderbirdin käyttäjiksi. Miten tässä oikein näin kävi? Continue reading
Lapsiporno.info -sivuston kömpelöiden sensurointiyritysten ja taiteilija Ulla Karttusen teoksen takavarikosta syntyneeseen keskusteluun on nyt liittynyt viestintäministeri Suvi Lindén, joka lausuu Helsingin Sanomien (HS 20.2.2008) mukaan seuraavaa: “Missään tapauksessa en voi hyväksyä sitä, että lapsipornon levittämisestä keskustellaan ikään kuin sananvapauden testaamisena.” (Lindenin tiedotetta, johon uutinen perustuu, ei ollut viestintäministeriön sivuilla saatavissa, ei myöskään Lindenin omilla www-sivuilla.)
Ikävä kyllä ministeri Lindén ei voisi olla täydellisemmin hakoteillä.
Suomalainen semanttisen webin ontologiahanke FinnONTO (2003-2007) loppui suureen päätösseminaariin 25.1.2008 – ja heti seuraavalla viikolla oli sen jatkohankkeen Semantic Web 2.0 (2008-2010) aloituskokous.
FinnONTO oli suurin TEKESin koskaan rahoittama hanke ja jatkohankkeesta tulee vieläkin suurempi. Partnereita siinä on kaikkiaan 39 ja ne edustavat hyvin erilaisia tahoja muistiorganisaatioista ja tutkimuslaitoksista yritysmaailmaan. Kansalliskirjasto on ollut mukana vuodesta 2004 ennen muuta tukemassa Yleisen suomalaisen ontologian YSOn ja keskitetyn ontologiapalvelimen ONKIn kehittämistä. Nämä ovat hankkeen keskeisimpiä palveluita, joita ilman semanttisia portaalisovelluksiakaan ei olisi voitu rakentaa.
Siis mikä ihmeen ontologia…?
Karkeasti yleistäen ontologia on seuraavan polven asiasanasto, jonka avulla pystytään selittämään koneelle myös käsitteiden välisiä suhteita. Continue reading
Nähtävästi ensi kertaa on suomalainen nettisivusto joutunut virallisen sensuurin kohteeksi.
Keskusrikospoliisi on lisännyt lapsiporno.info -nimisen sivuston luetteloon “lapsipornosivustoista”, koska “sivustolla on toimivia linkkejä lapsipornosivutoille (sic), joita ylläpidetään ulkomailla ja joille pääsy voidaan siis lain mukaan estää.” (http://www.je.org/id/internet/sensuuri/1202862557908564.html). Laki, johon viitataan, on Laki lapsipornografian levittämisen estotoimista (1.12.2006/1068)
Nimestään huolimatta sivusto ei suinkaan sisällä lapsipornoa vaan kritisoi nettisensuuria. Tämän voi helposti tarkistaa itse käymällä kyseisellä sivulla, jotka on peilattu muun muassa osoitteessa http://www.cs.helsinki.fi/u/mjrauhal/lapsiporno.info/.
Itse asiassa esto tepsii alkuperäiseenkään sivustoon varsin satunnaisesti. Esimerkiksi Helsingin yliopiston verkosta sivuille kyllä pääsee tätä kirjoitettaessa. Continue reading