Elektra-palveluun on liittynyt mukaan kaksi uutta lehteä, Naistutkimus – Kvinnoforskning ja Tiede & edistys. Näiden kovasti odotettujen lehtien digitaaliset artikkelit on luetteloitu Arto-tietokantaan alkuvuoden aikana, ja perjantaina tehdyn päivitysajon tuloksena ne ovat nyt selattavissa myös Elektran Doria-käyttöliittymässä:
Viime vuonna toteutetun Kansalliskirjaston kansainvälisen arvioinnin raportti luovutettiin opetus- ja kulttuuriministeriölle torstaina (ks. Kansalliskirjaston verkkosivujen uutinen). Arviointipaneelin raportti suosituksineen on luettavissa OKM:n sivuilla:
International Evaluation of the National Library of Finland. Report of the evaluation panel. (Reports of the Ministry of Education and Culture, Finland 2011:14)
http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2011/national_library.html?lang=en
Toisin kuin kuukausi sitten uutisoidun OKM:n virastoselvityksen selvitysmiehet, arviointipaneeli suosittelee Kansalliskirjaston säilyttämistä Helsingin yliopiston osana, kuitenkin niin että sen itsenäisyyttä vahvistetaan joiltakin osin. Vaikka kirjaston nykyiseen asemaan yliopiston erillislaitoksena liittyy jännitteitä, arviointipaneeli pitää niitä normaalina ilmiönä, jonka kanssa pystytään elämään. Kansalliskirjaston erottaminen yliopistosta 370 vuoden yhteiselon jälkeen aiheuttaisi sen sijaan hankalia oikeudellisia, taloudellisia ja käytännöllisiä ongelmia.
Jälleen on haettavana mielenkiintoinen keikkahomma Kansalliskirjastossa. Kansallinen yhteisluettelo -hankkeeseen haetaan tietojärjestelmäasiantuntijaa suunnitelemaan ja toteuttamaan yleisten kirjastojen tietokantojen liittämistä yhteisluetteloon. Tehtävä edellyttää FINMARC- ja MARC 21 -formaattiosaamista sekä erityisesti yleisten kirjastojen tietokantojen sisältöjen ja yleisissä kirjastoissa käytössä olevien kirjastojärjestelmien teknistä tuntemusta
Tehtävä on määräaikainen vuoden 2012 loppuun. Jos kaipaat vaihtelua ja uusia näköaloja, harkitse vaikka virkavapaata omista tehtävistäsi.
Hakuilmoitus löytyy osoitteesta http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/organisaatio/avoimettyopaikat.html.
Opetus- ja kulttuuriministeriön virastokentän uudistamisesta on saatu selvittäjien esitys.
Esitykset koskevat koko OKM:n hallinnonalaa, mutta Kansalliskirjaston kannalta mielenkiintoisin on esitys, että “Kansalliskirjasto erotettaisiin Helsingin yliopistosta julkisoikeudelliseksi laitokseksi ja Varastokirjasto yhdistettäisiin osaksi Kansalliskirjastoa”.
Selvitys on luettavissa sivulla http://www.minedu.fi/OPM/Ministerioe_ja_hallinnonala/hallinnonala/virastot_laitokset_ja_yhtioet/virastoselvitys.html
Esitys antaa aihetta monenlaisiin pohdintoihin, joita varmasti tässäkin blogissa tullaan näkemään.
Mitä ovat e-vapaakappaleet eli elektroniset vapaakappaleet? Mitä Kansalliskirjaston haaviin tarttuu ja mitä ei? Tällä kertaa kirjoitan verkkojulkaisujen keräämisestä, jatkoa seuraa mm. niiden käyttömahdollisuuksista.
Kansalliskirjaston tehtävänä on ollut kerätä “elektronisia vapaakappaleita” vuodesta 2008 alkaen. Toimintaa säätelee laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä (1422/2007).Lain tarkoituksena on “Suomessa yleisön saataville saatettujen kansallisen kulttuurin aineistojen säilyttäminen tuleville sukupolville ja saattaminen tutkijoiden ja muiden tarvitsijoiden käyttöön.” Laki säätelee paitsi Kansalliskirjaston vapaakappaleiden keruuta myös Kansallisen audiovisuaalisen arkiston toimintaa elokuvien sekä radio- ja tv-aineiston säilyttämisessä. Continue reading
Tutkimuksen tietoaineistot -selvityshanke on jättänyt loppuraporttinsa. Raportissa esitetään tavoitteena, että julkisen rahoituksen tuella syntyneet tietoaineistot ovat helposti ja pääsääntöisesti maksutta tutkimuksen hyödynnettävissä. Tietoaineistot kuvaillaan ja asetetaan saataville tiedon käyttäjien kannalta helpolla tavalla, missä tarkoituksessa teknisiä infrastruktuureja tulee kehittää yhteensopiviksi pitkäjänteisesti. Se edellyttää myös pitkäjänteistä rahoitusta. Tiedon saatavuuden edistämisen pitäisi olla palkitsevaa ja meritoivaa.
Raportissa esitetään kansallisen tietopolitiikan luomista ja asian saamista aina hallitusohjelmatasolle.
Raportti on osoitteessa http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2011/Tiekartta_tutkimuksen_sahkoisten_tietoaineistojen_hyodyntamiseksi.html
Filosofia.fi-portaalin sivuilta voi lukea Jarkko S. Tuusvuoren mainion kuvauksen viime torstaina Kansalliskirjaston Fabianian auditoriossa järjestetyn “Tieteellis-filosofinen elämä 1600–1800-luvuilla – Turun Akatemian väitösten toisesta tulemisesta” -seminaarin tapahtumista :
Väittelyä Turun Akatemiassa & Kansalliskirjastolla (Filosofia.fi, 7.2.2011)
http://www.filosofia.fi/node/5625
Veera Ristikartano esitteli 25.1. järjestetyssä “Tutkimus vapaaksi verkkoon!”-seminaarissa vasta julkistettua Rinnakkaistallentamisen käsikirjaa, joka on vapaasti luettavissa seuraavassa osoitteessa:
https://wiki.helsinki.fi/pages/viewpage.action?pageId=63123101
The International Standard Name Identifier (ISNI – Draft ISO 27729) on kansainvälinen ISO-standarditunnus, jonka avulla voidaan yksiselitteisesti tunnistaa luovan työn tekijöitä kuten kirjailijoita, taiteilijoita, esiintyjiä, tutkijoita, tuottajia, julkaisijoita jne. Standardin lopullinen versio on hyväksytty lausuntokierroksella ja sen vahvistaminen on ollut vain virallista vastuutahoa vailla. Nyt tämäkin kysymys on ratkaistu.
The ISNI International Agency, joka vastaa ISNI-järjestelmän hallinnoinnista, on perustettu 22.12.2010 voittoa tavoittelemattomaksi järjestöksi, jonka kotipaikka on Lontoossa. Perustajajäseniä on kuusi: CISAC, IFRRO, IPDA, ProQuest, OCLC ja the Conference of European National Librarians (jota konsortiossa edustavat Ranskan ja Britannian kansalliskirjastot). Konsortion jäsenet edustavat yli 300 tekijänoikeusjärjestöä ja 26 000 kirjastoa eri puolilla maailmaa.
Keskusjärjestö rakentaa ISNI-tunnusten viitetietokannan – ja antaa samalla tunnukset yli 5 miljoonalle nimelle – sekä alkaa luoda paikallisten ISNI-keskusten verkostoa. Samaan aikaa sisällöntuottajat ja -kuvailijat valmistatuvat tunnusten käyttöönottoon omissa järjestelmissään.
Kansalliskirjasto on käynnistämässä keskustelua suomalaisten toimijoiden kanssa kansallisen järjestelmän luomiseksi.
Lisätietoa ISNistä löytyy osoitteesta http://www.isni.org/
Päättymässä oleva Julkaisuarkistojen infrastruktuuri -hanke järjestää loppuhuipennuksena seminaarin, jonka otsikko on “Tutkimus vapaaksi verkkoon!”. Seminaari pidetään tiistaina 25.1.2011 klo 10.15-16.00 Helsingin yliopiston päärakennuksen pienessä juhlasalissa.
Luvassa on esityksiä mm. tutkimusjulkaisujen rinnakkaistallennusta koskevista poliittisista linjauksista ja käytännön ratkaisuista sekä Suomessa että Euroopassa, suomalaisten julkaisuarkistojen nykytilasta ja tulevaisuudesta sekä suunnitteilla olevasta kansallisesta julkaisurekisteristä. Seminaarin ohjelma ja etäosallistumista koskevat ohjeet löytyvät mm. Kansalliskirjaston verkkosivuilta. Continue reading