Kirjastoalan keskeisiin ohjelmistoyrityksiin kuuluvan Ex Libriksen omistaja on vaihtunut jälleen. Yhtiön aiempi omistaja Francisco Partners -sijoitusyhtiö näet myi sen viime viikolla toiselle Leeds Equity Partners -nimiselle sijoitusyhtiölle. Ex Libris on suomalaisten tieteellisten kirjastojen merkittävin järjestelmätoimittaja, sillä mm. yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastojen käyttämät kirjastojärjestelmä Voyager ja portaaliohjelmisto MetaLib ovat molemmat Ex Libriksen tuotteita. Continue reading
Tekeekö Google Book Search tutkimuskirjastoista tarpeettomia?
Harvardin yliopiston kirjaston johtaja, tunnettu 1700-luvun tutkija Robert Darnton kirjoittaa The New York Review of Books -lehden kesäkuun numerossa tutkimuskirjastojen tulevaisuudesta ja massadigitoinnista.
Darntonin oma kirjasto on yksi ensimmäisistä Googlen yhteistyökumppaneista, ja hän tunnustautuukin Google-intoilijaksi. Äkkiseltään voisi kuitenkin ajatella, että yhteistyöllä on myös kääntöpuolensa: Eikö se, että kaikki kirjat ovat löydettävissä digitoituna Googlesta, tee tutkimuskirjastoista tarpeettomia? Tilanne on täysin päinvastainen, vakuuttaa Darnton. Google tekee tutkimuskirjastoista jatkossa entistä tarpeellisimpia.
DLF:n rajapintasuositus
Digital Library Federation on julkaissut suosituksen uuden sukupolven asiakasliittymän tarvitsemista rajapinnoista. Huhtikuun alussa tämän ns. Berkeley Accordin olivat allekirjoittaneet monet merkittävät alan yritykset, joihin lukeutuu myös Ex Libris.
Suositus on saatavissa DLF:n sivuilta osoitteesta http://diglib.org/architectures/ilsdi/. Sen mukaiset yhtenäisesti toimivat rajapinnat tekisivät uuden sukupolven käyttöliittymien rakentamisesta ja eri järjestelmien yhteensovittamisesta nykyistä helpompaa. Näyttäisi siltä, että tahtoa tähän suuntaan pääsemiseksi löytyy.
–Ere
Helsingin yliopisto tiennäyttäjänä: rinnakkaisjulkaisemisesta tutkijan velvollisuus
Helsingin yliopiston rehtori Ilkka Niiniluoto allekirjoitti viime viikolla päätöksen koko yliopiston henkilökuntaa koskevasta tallennusvelvoitteesta. Kaikki 1.1.2010 jälkeen koti- ja ulkomaisissa tieteellisissä julkaisuissa ilmestyneet artikkelit pitää päätöksen mukaan tallentaa yliopiston omaan avoimeen julkaisuarkistoon.
Uusi aika alkaa
Vaikka päätös on johdonmukaista jatkoa yliopiston ja suomalaisen tiedemaailman päättäjien aiemmille linjauksille (mm. Berliinin julistuksen allekirjoittaminen), se merkitsee samalla radikaalia uutta avausta kotimaisen tiedejulkaisemisen kentässä. Kirjoitin itsekin rinnakkaisjulkaisemisen tilanteesta varsin pessimistisesti vajaa vuosi sitten (ks. Rinnakkaisjulkaisemisen vaikea alkutaival), mutta Helsingin yliopiston päätöksen jälkeen maailma näyttää taas aika toisenlaiselta. Continue reading
Microsoft luopui kirjojen digitoinnista
Microsoft heittää pyyhkeen kehään
Microsoft ilmoitti viikko sitten lopettavansa kirjadigitointiprojektinsa ja siihen liittyneen hakupalvelun (Live Book Search), koska se ei enää näe projektin tarjoavan riittäviä bisnesmahdollisuuksia. Samalla loppui myös Microsoftin Live Search Academic, joka oli tarkoitettu vastaukseksi Google Scholarille. Molemmat hakupalvelut ovat jo poistuneet käytöstä. Continue reading
Digiaika talteen – mitä, miten, miksi?
Seminaari kulttuuriaineistojen tallentamisesta
Perjantaina 16.5. pidettiin Digiaika talteen! -seminaari. Tarkoituksena oli kartoittaa tutkijoiden näkemyksiä siitä, miten pyrkimyksiä kulttuuriaineistojen säilyttämiseen pitäisi kohdentaa.
Vuoden alusta tuli voimaan uusi laki, laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä. Se korvaa entisen vapaakappalelain, jonka perusteella painotuotteita on kerätty talteen Kansalliskirjastossa, samoin kuin lain Suomen elokuva-arkistosta, johon perustui elokuvien tallettaminen elokuva-arkistoon.
Kansalliskirjaston osalta laissa on uutta se, että kirjastolle annettiin velvollisuus kerätä talteen myös verkkoaineistoja. Suomen elokuva-arkisto muuttui Kansalliseksi audiovisuaaliseksi arkistoksi ja sai tehtäväkseen säilyttää myös radio- ja tv-ohjelmia.
Molempiin uusiin tehtäväkenttiin liittyy paljon kysymyksiä. Keruuta on pakko rajata ja kohdentaa – millä perusteilla päätöksiä siitä tehdään? Minkälaisia aineistoja tutkijat tarvitsevat nyt – mikä on kiinnostavaa sadan vuoden päästä? Miten aineistojen käytettävyys – kuvailutiedot, käyttöliittymät, kuvanlaatu – pitäisi ratkaista? Continue reading
Tietolinja 1/2008 ja Kansalliskirjasto 1/2008
Tietolinja on täällä taas!
Tietolinja-lehden numero 1/2008 on nyt saatavilla. Kuten Laila Heinemann toteaa pääkirjoituksessaan, lehden artikkelit painottuvat tällä kertaa tulevaisuuteen liittyviin kysymyksiin.
Lehden artikkeleissa Juha Hakala esittelee Kansalliskirjaston paljon huomiota saaneen tietohallintostrategian tavoitteita, Laila Heinemann tutustuu Google-sukupolven tiedonhakutottumuksiin, Elina Late vertailee MetaLibin ja Google Scholarin käytettävyyttä, Jyrki Ilva kirjoittaa suomalaisten julkaisuarkistojen tilanteesta ja Karo Salminen vierailee Open Repositories 2008 -konferenssissa Southamptonissa.
Lehti on luettavissa osoitteessa
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe200804301285
Digitaalinen kirjasto Kansalliskirjasto-lehden teemana
Kansalliskirjasto-lehden numero 1/2008 ilmestyi itse asiassa jo jokin aika sitten, mutta mainostetaanpa sitä saman tien. Numeron teemana on digitaalinen kirjasto, johon liittyviä kysymyksiä käsitellään sekä digitoinnin näkökulmasta että pitkäaikaissäilytyksen ja tiedonhakujärjestelmien kannalta.
Lehden lukuisista kiinnostavista artikkeleista mainittakoon tässä yhteydessä vain muutamia: Kristiina Hormia-Poutanen ja Arja Tuuliniemi esittelevät visioita digitaalisen kirjaston infrastruktuuriksi, Ari Rouvari hahmottelee kirjastojen tietojärjestelmien uutta arkkitehtuuria, Esa-Pekka Keskitalo valottaa digitaalisten aineistojen pitkäaikaissäilytyksen haasteita ja Leena Jansson kirjoittaa digitoitujen aineistojen merkityksestä humanistitutkijoille.
Numero löytyy tällä kertaa verkosta yhtenä kokonaisena pdf-tiedostona (12 megatavua):
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/kklehti/12008.html
PREMIS:n toinen tuleminen
PREMIS on täällä entistä ehompana, sillä siitä on julkaistu versio 2.0. Aioin kirjoittaa tästä digitaalisen pitkäaikaissäilytyksen virstanpylväästä laajemmin jo vuosi sitten, kun kävin Tukholmassa aiheelle omistetussa koulutuksessa. Jäin kuitenkin odottamaan uuden version julkaisua jonka ennustettiin silloin muistaakseni tapahtuvan vielä saman vuoden kesällä.
Massadigitointia Kalifornian malliin
California Digital Library on avannut verkkosivun, jossa esitellään Kalifornian yliopiston massadigitointiprojekteja:
http://www.cdlib.org/inside/projects/massdig/
Asian tekee erityisen mielenkiintoiseksi se, että digitointia tehdään yhteistyössä sekä Googlen, Microsoftin että Open Content Alliancen (ks. aiempi merkintä “Avautuvia aineistoja – mutta millä ehdoilla?“) kanssa, eli sivu tarjoaa vertailukelpoista tietoa kaikkien keskeisten toimijoiden käytännöistä ja sopimusehdoista. Sivulla on julkaistu mm. yhteistyökumppaneiden kanssa solmitut sopimukset ja erillinen Frequently Asked Questions -osio, jossa kerrotaan yleistajuisesti hankkeiden tavoitteista ja listataan eri sopimuksiin sisältyviä käyttöehtoja.
Tungosta maailman yhteisluettelomarkkinoilla
EUn tuella on toistakymmentä vuotta rakennettu mammuttia nimeltä The European Library, jonka kautta on haettavissa kaikkien Euroopan (myös EUhun kuulumattomien maiden) kansalliskirjastojen kokoelmat. Tarjonta on karttunut hitaasti ja tekniikka toiminut vaihtelevasti. Aikaa, vaivaa ja rahaa on palanut.
Amerikkalainen OCLC puolestaan on lähtenyt rakentamaan koko maailman kattavaa WorldCatiä, johon periaatteessa voivat liittyä mukaan kaikenlaiset kirjastot. WorldCatin testiversio on vapaassa käytössä osoitteessa http://worldcat.org/, mutta täyden palvelun saa vain maksua vastaan. Syvällisemmin aiheesta voi lukea Juha Hakalan artikkelista Tietolinjassa 2/2006 (http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20061551). Yhteistyösopimukset ovat vuosien myötä kuitenkin muuttuneet monimutkaisemmiksi ja kalliimmiksi, mikä on omiaan viemään pohjaa aidosti maailmanlaajuiselta palvelulta. Esimerkiksi suomalaisen FENNICA-tietokannan tietueita ei ole pitkään aikaan päivitetty sinne sopimusteknisten epäselvyyksien vuoksi.
Google on ajanut sivuraiteella ohi näiden byrokraattisempien hankkeiden ja markkinoi näkyvästi Book Searchiään, johon tässäkin blogissa on jo aiemmin viitattu (ks. esim. Google teoshaku Lindaan ja Nelliin).
Toinen ääripää on LibraryThing, jonne omia kirjojaan voi luetteloida kuka tahansa.
Nyt näille markkinoille on tullut myös verkkoarkistoinnin uranuurtaja Internet Archive, jonka tuella on käynnistynyt hanke nimeltä Open Library. Continue reading