Miten puhua siitä, mille ei ole sanoja? Tapaustarkastelu miten terapeutti toimii edesauttaakseen asiakkaan ilmaisua

Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan, miten terapeutti toimii edesauttaakseen asiakkaan ilmaisua psykoterapiaprosessin edetessä. Ilmaisua ja sen mahdollistamaa itsehavainnointia, sekä terapeuttista muutosta jäsennetään kogniitivis-analyyttisen psykoterapian viitekehyksestä. Opinnäytetyön aineiston muodostavat yhden koulutushoidon aikana kertyneet kirjaukset, jäsennykset ja transkriptoidut ääninauhanäytteet, joissa terapeutti ja asiakas keskustelevat vaikeista tunteista. Tarkastelun tuloksena on, että terapeutin toiminta muuttuu prosessin edetessä. Alussa asiakkaalla on hyvin vähän sanoja ongelmallisille kokemuksilleen ja terapeutti vastaa tähän. Työskentelyn edetessä asiakkaan ja terapeutin yhteistoiminnassa hankalille tunteille ja kokemuksille alkaa muodostua enemmän kuvauksia ja ne alkavat liittyä johonkin. Terapeutti edesauttaa asiakkaan ilmaisua vaihtelevalla sensitiivisyydellä ja kohdallisuudella. Asiakkaan spontaani ilmaisu kuitenkin vahvistuu prosessin aikana. Syy-seuraussuhdetta on vaikea osoittaa. Onkin aiheellista pohtia, missä määrin muun muassa asiakkaan oma kokemus terapiasuhteen turvallisuudesta edesauttaa hänen ilmaisuaan terapiavuorovaikutuksessa.

Jenni Stenfelt:  Miten puhua siitä, mille ei ole sanoja? Tapaustarkastelu miten terapeutti toimii edesauttaakseen asiakkaan ilmaisua