Diagnostinen mielikuvaharjoitus käsitteellistämisen tukena

Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin skeematerapiassa käytetyn diagnostisen mielikuvaharjoituksen hyödyllisyyttä käsitteellistämisen tukena. Lisäksi mielenkiinnon kohteena oli SMI-lomakkeen tuoma lisähyöty käsitteellistämiseen. Diagnostista mielikuvaharjoitusta on tutkittu hyvin vähän ja korjaava mielikuvatyöskentely on enemmän edustettuna myös skeematerapeuttisessa kirjallisuudessa. 

Tutkimusaineistona oli yhden koulutusterapiapotilaan prosessin alkuvaiheilla tehtyjen diagnostisten mielikuvaharjoitusten nauhoitusten litteroinnit, käyntien muistiinpanot sekä SMI lomake. 

Diagnostisen mielikuvaharjoituksen pohjalta tehdyssä käsitteellistämisessä ahdistuneisuutena ilmenevien ongelmien taustalta esiin tuli keskeisinä hankalina tunnekokemuksina pelkoa ja häpeää, ja tarpeina huomion ja turvallisuudentarvetta. Keskeisiä haitallisia selviytymiskeinoja olivat vaativuus, perfektionismi, yliajattelu ja miellyttäminen. SMI:n tuoma lisäarvo käsitteellistämiseen oli siinä, että se nosti esiin itsensä tehostajan moodin, jota muuten ei tässä vaiheessa olisi saatu työskentelyyn. 

Tämä tutkimus tuki aikaisempaa tutkimusta siinä, että diagnostinen mielikuvaharjoitus on toimiva ja voimallinen työkalu käsitteellistämisen tukena. Tässä tapaustutkimuksessa se osoittautui myös voimakkaasti tunteita herättäväksi ja terapeuttista muutosprosessia käynnistäväksi välineeksi. Diagnostinen mielikuvaharjoitus on terapiaprosessin alkuvaiheen menetelmä, joka sopisi laajemmin hyödynnettäväksi. Siitä olisi tärkeää saada lisätutkimusta, jotta saataisiin laajempaa käsitystä siitä, mikä mielikuvatyöskentelyssä on merkityksellistä. Tämän tapaustutkimuksen pohjalta diagnostinen mielikuvaharjoitus vaikuttaisi lupaavalta menetelmältä hyödynnettäväksi myös lyhytterapeuttisiin interventioihin.

Johanna Nuutinen: Diagnostinen mielikuvaharjoitus käsitteellistämisen tukena – tapaustutkimus

Kognitiivinen aikuisten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma 2019-2022