Tämä opinnäytetyö tarkastelee yhden koulutuspotilaan ongelmallisen kokemuksen muutosta terapiaprosessin aikana ns. innovatiivisten hetkien valossa. Potilaan kokemus määriteltiin, ja terapian alusta, keskeltä ja loppuvaiheesta tunnistettiin ongelmatarinasta poikkeavia innovatiivisia hetkiä. Nämä hetket litteroitiin ja analysoitiin innovatiivisten hetkien koodausmenetelmää soveltaen. Innovatiiviset hetket noudattivat tässä tutkimuksessa odotusten mukaisesti heuristista mallia, eli alussa potilas otti etäisyyttä ongelmatarinaansa, keskivaiheessa hän haastoi ongelmatarinaa, ja loppuvaiheessa potilas pystyi muutoksen lisäksi kuvaamaan, miksi ko. muutos tapahtui. Analyysin tulokset ovat yhteneväisiä aiemman tutkimuksen kanssa, ja vastaavat hypoteesia, että innovatiiviset hetket muuttuvat monimuotoisemmiksi hoidon edetessä. Tämä mahdollistaa potilaalle uudenlaisen kokemisen tavan, jossa objektipositiosta potilas alkaa siirtymään subjektipositioon. Todetaan, että IMCS malliin tutustumisesta saattaisi olla psykoterapeutille hyötyä, koska terapeutti voi sopivilla kysymyksillä edesauttaa potilasta pohtimaan seikkoja, jotka IMCS mallin perusteella mahdollisesti ovat omiaan edistämään muutosprosessia. Lisää tutkimusta tarvitaan selvittämään, ovatko innovatiiviset hetket muutoksen liikkeelle panijoita vai seurauksia muutoksesta.
Helen Fagerholm: ”INGEN KAN BLI MOTIVERAD AV ATT BLI UTSKÄLLD” – Innovatiiviset hetket ja muutos kognitiivisessa terapiassa
Kognitiivis-integratiivinen aikuisten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma, 2020-2023