Olemassaolon jatkuvuutta etsimässä – erakkoampiaisen ilmaantumisesta, häviämisestä ja säilymisestä

Tässä opinnäytetyössä keskityn kuvaamaan ja pohtimaan, millä eri tavoin häviämisen, ilmaantumisen ja säilymisen teemat ovat eläneet nuoren psykodynaamisen hoitoprosessin kautta. Elävöitän tarkastelua tulkitsemalla Antoine De Saint-Exupéryn tunnettua kaunokirjallista teosta Pikku prinssi (1999) psykoterapiaprosessin näkökulmasta, jonka lähtökohtana on putoamisen metafora. Tarkastelussani peilaan psykoanalyyttista ajattelua, erityisesti Tähkän (1996) ajatuksia mielen rakentumisesta kohti kehittyvää luottamusta pysyvyyteen eli itse- ja objektikonstanssiin. Itse- ja objektikonstanssi ymmärretään kehityksellisenä saavutuksena, jonka myötä vaihtuvista olotiloista huolimatta voi itse kokea pysyvänsä samana sekä voi kokea, että toinen säilyy mielessä tärkeänä ja merkityksellisenä myös ollessaan vihainen tai poissa. Vuorovaikutuksessa näiden kysymysten äärellä elävyyden sekä itsekokemuksen ja olemassaolon jatkuvuuden tuntu voivat lisääntyä.

Jennina Wickström: Olemassaolon jatkuvuutta etsimässä – erakkoampiaisen ilmaantumisesta, häviämisestä ja säilymisestä 

Psykodynaaminen nuorten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma 2020 – 2023

Miten ulkonäkö kytkeytyy sisäiseen kokemukseen itsestämme ja milloin tämä suhde voi muuttua ongelmalliseksi – Aiheen käsittelyä I feel pretty -elokuvan kautta

Opinnäytetyössäni on tarkoitus selvittää, miten ulkonäkö kytkeytyy sisäiseen kokemukseemme itsestämme ja milloin tämä suhde voi muuttua ongelmalliseksi. Käsittelen asiaa yhdysvaltalaisen I feel pretty -elokuvan päähenkilön kautta. Käsiteltävät teemat ovat narsistisuuden problematiikka ja superegon toiminta, johon sisältyvät vaativat sisäistetyt objektit sekä egoideaali.

Opinnäytetyössäni selvitän, miten varhaisen vuorovaikutuksen jäljet näkyvät myöhemmin elämässämme, toimien tietoisuutemme ulkopuolella. Jäljet lapsuudenaikaisista suhteistamme voidaan havaita eleissämme ja siinä, kuinka suhtaudumme kehoomme rakkauden ja vihan ilmaisun paikkana. Yrityksemme muuttaa kehoa puhuvat näistä varhaisista kokemuksistamme.

Käytän elokuvaa opinnäytetyössäni runkona, joka etenee päähenkilön sisäisen minäkuvan vaiheiden esiintymisiä mukaillen ja lopulta näiden eri puolien integroituessa. Kuten myös terapiaprosessissa, potilaan arvostus itseään kohtaan lisääntyy, kun hän pystyy integroimaan persoonansa eri osa-alueita itseensä, jolloin myös minäkuva muuttuu myönteisemmäksi.

Anni Kuorttinen: Miten ulkonäkö kytkeytyy sisäiseen kokemukseen itsestämme ja milloin tämä suhde voi muuttua ongelmalliseksi – Aiheen käsittelyä I feel pretty -elokuvan kautta

Psykodynaaminen nuorten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma 2021-2024

Ilmastoahdistus ja näkökulmia sen tarkasteluun psykoanalyyttisessa psykoterapiassa

Ilmastonmuutos ja siihen liittyvä ilmastoahdistus on ajankohtainen aihe myös psykoterapian kannalta. Yhteiskunnassamme on meneillään monenlaisia kriisejä josta monet liittyvät ilmastonmuutokseen. Voidaan sanoa, että elämme keskellä kollektiivista traumaa ja ihmisillä on siihen erilaisia selviytymiskeinoja. Ilmastoahdistus on harvoin pääasiallinen syy hakeutua terapiaa, mutta se saattaa olla monenlaisen kokemuksen taustalla. Esimerkiksi se saattaa aiheuttaa epämääräistä turhautuneisuuden ja tyytymättömyyden tunnetta. Tutkimuksista voidaan päätellä, että on jonkinasteinen yhteys erityisesti nuorten lisääntyneen pahoinvoinnin ja ilmastonmuutoksen ja muiden kriisien välillä. Eläinlajien ja elinympäristöjen tuhoutuminen vaikuttaa meihin myös tiedostamattomasti. Ilmastoahdistusta ei voi nimittää sairaudeksi, eikä siihen ole tarpeen kehittää diagnoosia. Voisi ajatella, että se on adekvaatti reaktio meneillään olevaan katastrofiin. Vaarana voi olla muuten, että ongelma itsessään sivuutettaisiin ja keskityttäisiin hoitamaan pelkästään ahdistusta. Ilmastotunteita on kuitenkin tärkeä puhutella ja tunnistaa tunteet, jotka käsitelemättöminä saattavat johtaa myös häiritsevään ahdistukseen, elinpiirin kapeutumiseen tai epäterveisiin defensseihin ahdistusta vastaan.

Terapiassa voi myös tutkia ja tunnistaa erilaisia defenssejä ilmastoahdistusta vastaan. Tämä voi myös olla väylä tavoittaa potilaan mielen rakennetta ja ehkä jopa hänen objektisuhteitaan. Esimerkiksi voidaan ajatella, että maa näyttäytyy myös sisäisenä objektina ja siten suhde siihen kertoo suhteesta objektiin. Työssäni pohdinkin miten erilaisista näkökulmista ilmastoahdistusta ja ilmastotunteita voidaan tarkastella. Tähän olen käyttänyt kirjallisuuskatsausta, sekä pohtinut tapausesimerkin avulla terapiatunnilla ilmenevää ilmastoahdistusta. Johtopäätöksenä voidaan kiteyttää että ilmastotunteita olisi hyvä tarkastella ja tutkia, siksi että niiden jääminen osittain tiedostamattomaksi voi aiheuttaa esimerkiksi lamaannusta ja toivottomuutta. Tunteiden kohtaaminen ja käsitteleminen auttaa myös omaa toimijuutta ja sitä kautta mahdollistaa asioihin vaikuttamisen. Asioihin vaikuttaminen taas voi lisätä toivon tunnetta. Ilmastotunteet voivat tuoda tutkinnan kohteeksi myös muita suhteita ja defenssejä. Niiden tietoisuuteen saattaminen ja käsittely saattaa auttaa auttaa potilasta eteenpäin. 

Veera Veijalainen: Ilmastoahdistus ja näkökulmia sen tarkasteluun psykoanalyyttisessa psykoterapiassa

Psykoanalyyttinen aikuisten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma 2020-2024

Sumussa on helpompi hengittää- kuvaus päiväunelmoivan nuoren psykoterapiasta

Me kaikki näemme päiväunia, eniten niitä esiintyy kuitenkin nuoruusikäisillä. Päiväunet ovat hyvin persoonallisia kertomuksia joihin heijastuu sekä ajankohtaisia asioita, että osia meidän kehityshistoriasta. Lopputyöni on kertomus nuoruusikäisen potilaan kaksivuotisesta psykodynaamisesta koulutuspsykoterapiaprosessista. Pääteemana on nuoren luova tapa työskennellä omien päiväunelmien, unien ja kirjoittamiensa tekstien kautta. Käsittelen työssä myös syvemmin päiväunelmoinnin merkitystä nuorelle, sen kehitystä ja taustoja. Kuvaan terapeutin unelmointia osana vastatransferenssia sekä teoriaa analyyttisesta kolmannesta kuin yhteisen unelmoinnin ulottuvuutena. Opinnäytetyö sisältää myös pohdintaa psykoterapeutista transferenssi objektina ja uutena kehityksellisenä objektina tässä koulutuspsykoterapiahoidossa.

Olga NieminenSumussa on helpompi hengittää- kuvaus päiväunelmoivan nuoren psykoterapiast

Psykodynaaminen nuorten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma 2021-2024

 

Kuoleman pelosta elämän toivoon – Tapausselostus äidin masennuksen vaikutuksesta tyttäreen

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia emotionaalisesti poissaolevan äidin – kuolleen äidin syndrooman traumaattisia jälkiä aikuisessa naispotilaassa.

Opinnäytetyö on tapauskuvaus psykoanalyyttisesta hoitosuhteesta ja potilaassa sen aikana tapahtuvasta muutoksesta. Tätä peilaan André Greenin kuollut äiti-ilmiöön, joka jäsentää teoreettisesti psyykkisen elävyytensä menettäneen äidin vaikutuksia lapsen psykodynamiikkaan ja myöhempään kehitykseen.

Kuvaan potilaan muutosta, kun varhaisten muistojen avautuminen hoitoprosessissa mahdollisti ruumiillisten oireiden muutoksen symboliseksi ja kielen avulla emotionaalisiksi kokemuksiksi. Transferenssisuhteessa oli jälkikäteisesti mahdollista tutkia varhaisessa vuorovaikutuksessa tapahtunutta emotionaalista vaille jäämistä ja potilaalle mahdollistui muuttaa suhdettaan siihen. Luottamuksellinen ja elävä yhteistyösuhde mahdollisti surun symboloitumisen. Surun, joka oli syntynyt varhaisen hyvän objektin vaille jäämisestä. Tätä kautta potilas löysi elävyyden vuorovaikutukseen sekä potilaan oman elämän toiveet ja haaveet saivat tilaa.

Tiina Kahri: Kuoleman pelosta elämän toivoon – Tapausselostus äidin masennuksen vaikutuksesta tyttäreen

Psykoanalyyttinen aikuisten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma 2020-2024