Ilmastoahdistus ja näkökulmia sen tarkasteluun psykoanalyyttisessa psykoterapiassa

Ilmastonmuutos ja siihen liittyvä ilmastoahdistus on ajankohtainen aihe myös psykoterapian kannalta. Yhteiskunnassamme on meneillään monenlaisia kriisejä josta monet liittyvät ilmastonmuutokseen. Voidaan sanoa, että elämme keskellä kollektiivista traumaa ja ihmisillä on siihen erilaisia selviytymiskeinoja. Ilmastoahdistus on harvoin pääasiallinen syy hakeutua terapiaa, mutta se saattaa olla monenlaisen kokemuksen taustalla. Esimerkiksi se saattaa aiheuttaa epämääräistä turhautuneisuuden ja tyytymättömyyden tunnetta. Tutkimuksista voidaan päätellä, että on jonkinasteinen yhteys erityisesti nuorten lisääntyneen pahoinvoinnin ja ilmastonmuutoksen ja muiden kriisien välillä. Eläinlajien ja elinympäristöjen tuhoutuminen vaikuttaa meihin myös tiedostamattomasti. Ilmastoahdistusta ei voi nimittää sairaudeksi, eikä siihen ole tarpeen kehittää diagnoosia. Voisi ajatella, että se on adekvaatti reaktio meneillään olevaan katastrofiin. Vaarana voi olla muuten, että ongelma itsessään sivuutettaisiin ja keskityttäisiin hoitamaan pelkästään ahdistusta. Ilmastotunteita on kuitenkin tärkeä puhutella ja tunnistaa tunteet, jotka käsitelemättöminä saattavat johtaa myös häiritsevään ahdistukseen, elinpiirin kapeutumiseen tai epäterveisiin defensseihin ahdistusta vastaan.

Terapiassa voi myös tutkia ja tunnistaa erilaisia defenssejä ilmastoahdistusta vastaan. Tämä voi myös olla väylä tavoittaa potilaan mielen rakennetta ja ehkä jopa hänen objektisuhteitaan. Esimerkiksi voidaan ajatella, että maa näyttäytyy myös sisäisenä objektina ja siten suhde siihen kertoo suhteesta objektiin. Työssäni pohdinkin miten erilaisista näkökulmista ilmastoahdistusta ja ilmastotunteita voidaan tarkastella. Tähän olen käyttänyt kirjallisuuskatsausta, sekä pohtinut tapausesimerkin avulla terapiatunnilla ilmenevää ilmastoahdistusta. Johtopäätöksenä voidaan kiteyttää että ilmastotunteita olisi hyvä tarkastella ja tutkia, siksi että niiden jääminen osittain tiedostamattomaksi voi aiheuttaa esimerkiksi lamaannusta ja toivottomuutta. Tunteiden kohtaaminen ja käsitteleminen auttaa myös omaa toimijuutta ja sitä kautta mahdollistaa asioihin vaikuttamisen. Asioihin vaikuttaminen taas voi lisätä toivon tunnetta. Ilmastotunteet voivat tuoda tutkinnan kohteeksi myös muita suhteita ja defenssejä. Niiden tietoisuuteen saattaminen ja käsittely saattaa auttaa auttaa potilasta eteenpäin. 

Veera Veijalainen: Ilmastoahdistus ja näkökulmia sen tarkasteluun psykoanalyyttisessa psykoterapiassa

Psykoanalyyttinen aikuisten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma 2020-2024