Tekijä: ltdk_pst

Julkaistu

Ensisynnyttäjän synnytyspelon hoito loppuraskauden aikana kognitiivisella hypnoterapialla: tapaustutkimus

Synnytyspelko on monitahoinen ilmiö, johon liittyy niin fysiologisia, psykologisia kuin sosiaalisia tekijöitä. Vaikeasta synnytyspelosta kärsii tutkimusten mukaan jopa 6–14 % odottajista, ja synnytyspelon tiedetään altistavan sekä äidin että vauvan useille psyykkisille ja somaattisille ongelmille sekä raskaus- ja synnytysaikana että synnytyksen jälkeen. Valtaosa kognitiiviseen psykoterapiaan tai hypnoterapiaan pohjautuvista interventioista on osoittautunut vaikuttaviksi synnytyspelon hoidossa, ja hypnoterapian assimilatiivisen yhdistämisen kognitiiviseen psykoterapiaan on aiemmissa tutkimuksissa todettu voivan lisätä hoidon vaikuttavuutta useiden häiriöiden hoidossa. Tiettävästi kognitiivisen hypnoterapian vaikutusta synnytyspelkoon ei kuitenkaan ole aiemmin tutkittu.

Tässä opinnäytetyössä tutkitaan tapaustutkimuksen keinoin, lievittyykö ensisynnyttäjän synnytyspelko loppuraskauden aikana toteutetun kahdeksan kerran kognitiivisen hypnoterapian intervention avulla. Interventiomalli kehitettiin tätä tutkimusta varten. Synnytyspelossa tapahtuneita muutoksia tutkittiin potilaan ensimmäisellä ja viimeisellä käynnillä täyttämillä W-DEQ A -synnytyspelkomittarilla ja GAD-7-ahdistuneisuuskyselyllä. Lisäksi tarkasteltiin muutoksia odottajan vauvaan liittyvissä mielikuvissa, joita tutkittiin litteroimalla potilaan vastaus samaan kysymykseen hoidon alussa ja lopussa.

Tulokset osoittivat, että potilaan synnytyspelko lievittyi merkittävästi intervention aikana: synnytyspelko-oireet vähenivät 40,8 % ja ahdistuneisuusoireet laskivat 75 %. Potilaan mielikuvat vauvasta myös lisääntyivät ja elävöityivät, mikä tapahtui samanaikaisesti synnytyspelon vähentyessä.  Pelon lievittymiseen vaikuttivat todennäköisesti sekä ajatusten ja uskomusten työstäminen että mielikuvatyöskentely, joiden myötä potilaan kokemus omasta pystyvyydestä vahvistui ja synnytykseen liittyvien mielikuvien ahdistavuus väheni. Tulokset ovat linjassa aiemman tutkimustiedon kanssa ja antavat lupaavaa viitettä kognitiivisen hypnoterapian hyödyistä synnytyspelon hoidossa.

Ea Huhtala: Ensisynnyttäjän synnytyspelon hoito loppuraskauden aikana kognitiivisella hypnoterapialla: tapaustutkimus

Kognitiivinen aikuisten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma sisältäen hypnoterapiaa 2020-2023

 

Julkaistu

”Tuli sellanen turvallinen ja kevyempi olo koko kehoon” Unihäiriöiden hoito kognitiivis-behavioraalisin menetelmin hypnoosia hyödyntäen

Unihäiriö on yleinen ja elämää monin tavoin rajoittava häiriötyyppi. Kognitiivis-behavioraalisella psykoterapialla on tutkitusti saavutettu hyviä tuloksia unihäiriön hoidossa.

Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan unihäiriön syntyä ja kognitiivis-behavioraalisen psykoterapian (CBT) ja hypnoosin vaikutuksia häiriön hoidossa tapausesimerkin kautta. Aineisto koostuu psykoterapiatapaamisten litteroiduista sisällöistä. Asiakastapaamisia oli yhteensä kuusi. CBT:n mukaisesti työskentelyssä keskeistä on ollut kognitiivinen käsitteellistäminen, uneen liittyvien ajatusten ja uskomusten tarkastelu ja muokkaaminen sekä päiväaikaiset toiminnan muutokset. Hypnoosin avulla tätä samaa muutostyötä on pyritty vahvistamaan. Opinnäytetyössä tuodaan esille mitkä seikat ovat olleet vaikuttamassa häiriön syntyyn ja millaiset tekijät ovat olleet keskeisiä unihäiriön hoidossa asiakkaan näkökulmasta tarkasteltuina.

Opinnäytetyön tulokset ovat linjassa sen näkökulman kanssa, että CBT on toimiva hoitomuoto unihäiriöiden hoidossa ja että hypnoosi menetelmänä voi tarjota toimivan lisätyökalun hoitoprosessiin.

 

Nina Kontula: ”Tuli sellanen turvallinen ja kevyempi olo koko kehoon” Unihäiriöiden hoito kognitiivis-behavioraalisin menetelmin hypnoosia hyödyntäen

Kognitiivinen aikuisten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma sisältäen
hypnoterapiaa 2020-2023

Julkaistu

Yleistyneen ahdistuneisuuden hoito kognitiivisen psykoterapian ja hypnoosin keinoin – tapausesimerkki

Kognitiivinen psykoterapia on osoitettu tehokkaaksi hoitomuodoksi yleistyneeseen ahdistuneisuuteen. Kognitiivis-behavioraalinen psykoterapia (CBT) on näistä tutkituin hoitomuoto ja tämän hyödyllisyydestä yleistyneen ahdistuneisuuden hoidossa on paljon tutkimustuloksia. Myös muut kognitiivisen psykoterapian muodot, kuten kognitiivis-analyyttinen psykoterapia (KAT) ja kolmannen aallon psykoterapiat ovat hyödyllisiä ahdistuneisuuden oireiden vähentämisessä. Hypnoterapia ei itsessään ole oma terapiasuuntauksensa, vaan tätä käytetään osana muuta teoreettista kehystä. Hypnoosin käytöstä on kuitenkin lupaavia tuloksia myös ahdistuneisuuden hoidossa.

Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan potilaan hoitoa kognitiivisen psykoterapian menetelmin ja hypnoterapiaa hyödyntäen. Hoitojakso sisälsi 20 x 45 min käyntejä ja välitehtäviä. Jakson lopulla potilaan ahdistuneisuuteen liittyvä oireilu oli vähäisempää CORE-OM-mittarilla arvioituna (alussa 13.3 pistettä, lopussa 3.8 pistettä). Tapaustutkimus toi esille tarpeen arvioida
potilaan lähikehityksen vyöhykkeen tasoa osana sopivan psykoterapeuttisen intervention valitsemista.

Hanna Tuomisto: Yleistyneen ahdistuneisuuden hoito kognitiivisen psykoterapian ja hypnoosin keinoin –
tapausesimerkki

Kognitiivinen aikuisten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma sisältäen
hypnoterapiaa 2020-2023

Julkaistu

Hypnotherapeutic treatment of sleepwalking and sleep terrors: a case study

Treatment of parasomnia such as sleepwalking and sleep terrors in adults is under-researched and their causes are not fully understood. Hypnosis has been suggested as a treatment option for parasomnia and some previous studies with small samples exist. In the absence of guidelines for planning hypnotherapeutic treatment for sleepwalking and sleep terrors, this case study investigated 1) if two hypnosis sessions alleviate sleepwalking and sleep terrors when listening to a hypnosis recording at home is not required and 2) how hypnotherapy affects the parasomnia episodes.

One adult patient with a chronic sleepwalking and sleep terror problem was treated with a protocol of four sessions including two hypnosis sessions. Hypnotic suggestions were tailored, and the patient’s feedback was used to edit the hypnotic script between sessions.

There was no change after the first hypnosis. After the second hypnosis parasomnia episodes were absent for one week. However, the episodes resumed after that week. Still, the experienced severity of parasomnia decreased below the 13-point cut-off score for severe parasomnia when measured with the PADSS-inventory two months after the treatment. It is concluded that two hypnosis sessions can be effective, but the results may not be permanent and treatment maintenance by listening to a recording may be useful. Also, sleep lab testing, and treatment of possible upper airways restrictive syndrome should be considered at least in the case of chronic adult sleepwalkers.

Taiga Solén Lemley:  Hypnotherapeutic treatment of sleepwalking and sleep terrors: a case study

Kognitiivinen aikuisten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma sisältäen hypnoterapiaa 2000-2023

Julkaistu

”Jos mä oon oikee” Psykodynaamisen nuorten yksilöpsykoterapian opinnäytetyö tapauskuvauksena

Tässä opinnäytteessä tarkastellaan yhden nuoren kaksi vuotta kestänyttä koulutuspsykoterapiaprosessia. Peilaan koulutushoidossa esiin tulleita ilmiöitä psykoanalyyttisen teorian kautta. Koulutushoitoprosessissa vaille riittävää peilausta ja kannattelua jäänyt nuori kipuilee nuoruuden kehitystehtävistä selviytymisen kanssa monin eri tavoin. Keskeisiä teemoja koulutushoidossa olivat oman sukupuoli-identiteetin ja seksuaalisuuden haltuun ottaminen, vanhemmista irrottautuminen ja oman itsenäisen ajattelun löytyminen sekä kehitystä palvelevien vertaissuhteiden rakentuminen. Monet itsetuhoisuuden muodot olivat paljon esillä koulutushoidon aikana. Työn nimi; ”jos mä oon oikee” tulee artisti Sannin kappaleesta, jossa laulaja pohtii omaa kokemustaan katoamisesta ja haihtumisesta. Epätodellinen, dissosiatiivinen kokemus oli läsnä läpi terapiaprosessin.

Inkeri Hallamaa ”Jos mä oon oikee” Psykodynaamisen nuorten yksilöpsykoterapian opinnäytetyö tapauskuvauksena.

Psykodynaaminen nuorten yksilöpsykoterapian koulutus 2020-2023

Julkaistu

Hypnoosiavusteinen systemaattinen poisherkistäminen akrofobian hoidossa – tapaustutkimus

Tässä tapaustutkimuksessa tarkastellaan hypnoosiavusteisen systemaattisen poisherkistämisen vaikutusta yksittäisen potilaan akrofobiaan osana kymmenen kerran kognitiivista hypnoterapiaa.

Akrofobia eli korkean paikan kammo on fobioihin kuuluva ahdistuneisuushäiriö. Kognitiivinen psykoterapia on todettu tutkimuksissa ahdistuneisuushäiriöiden vaikuttavaksi hoitomuodoksi. Tutkimusten mukaan hypnoterapian integroiminen kognitiiviseen psykoterapiaan tehostaa hoitotuloksia. Kognitiivinen hypnoterapia tarkoittaa hypnoterapian ja kognitiivisen psykoterapian yhdistelmää. Fobioiden ensisijainen hoitomuoto on altistus pelon kohteelle. Altistusta voidaan tehdä in vivo eli todellisessa ympäristössä, tai mielikuvissa. In vivo -altistukseen liittyy suuri keskeyttämisriski. Systemaattinen poisherkistäminen on mielikuva-altistusta, johon on yhdistetty syvää lihasrentoutusta. Rentouden tunne auttaa potilasta kestämään altistuksen aikaista ahdistusta, jonka sietämisen vaikeuteen in vivo -altistuksen keskeytysriski vaikuttaa liittyvän. Hypnoosiavusteisessa systemaattisessa poisherkistämisessä rentouden tunne saavutetaan hypnoosin avulla.

Tässä tapaustutkimuksessa tarkastellun hoidon sisältämä hypnoosiavusteinen systemaattinen poisherkistäminen toteutettiin terapeutin ohjaamana kahden istunnon aikana. Potilas teki lisäksi itsenäisesti in vivo -altistusta. Hoitoon sisältyi altistuksen lisäksi myös muita erilaisia kognitiivisen psykoterapian ja hypnoterapian menetelmiä. Hoidon tulosta arvioitiin CORE-OM -mittarilla, potilaan sanallisella arviolla ja terapeutin omalla arviolla.

Akrofobia ei täysin poistunut psykoterapiajakson aikana, mutta potilas vaikutti oman arvionsa ja terapeutin arvion perusteella hyötyneen hoidosta. Potilaan oirepisteet viittasivat lähtötilanteessa terveeseen ei-kliiniseen tulokseen, ja oirepisteissä ei tapahtunut psykoterapiajakson aikana muutosta. Tapaustutkimuksessa jäi epäselväksi missä määrin hypnoosiavusteinen systemaattinen poisherkistäminen auttoi potilasta yksittäisenä menetelmänä tai loi pohjaa muiden terapiamenetelmien hyödyntämiselle akrofobian hoidossa. On mahdollista, että hypnoosiavusteinen systemaattinen poisherkistäminen integroituna kognitiiviseen psykoterapiaan vaikutti osaltaan hoidon lopputulokseen. Tutkimustiedon ja tämän tapaustutkimuksen perusteella vaikuttaa siltä, että hypnoosiavusteista systemaattista poisherkistämistä kannattaa tässä tapaustutkimuksessa tehdyt parannusehdotukset huomioiden integroida kognitiiviseen psykoterapiaan akrofobian hoitamiseksi.

Viivi Strömberg: Hypnoosiavusteinen systemaattinen poisherkistäminen akrofobian hoidossa – tapaustutkimus

Kognitiivinen aikuisten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma sisältäen hypnoterapiaa 2020-2023

Julkaistu

Altistushoito ahdistuneisuushäiriön hoidossa hypnoterapiaa apuna käyttäen, tapaustutkimus

Tarkastelin opinnäytetyössäni koulutushoitopotilaani ahdistusoireiden muutoksia terapian edetessä sekä miten potilas koki hypnoterapian käytön ahdistuneisuushäiriön altistushoidossa.
Pohdin opinnäytetyössäni mikä oli potilaan kokemus hypnoterapian käytöstä hänen terapiansa aikana.
Tässä opinnäytetyössäni kuvaan potilaan terapiaa kokonaisuudessaan. Terapiakäyntejä oli yhteensä 24 joista hypnoosiharjoitteita oli yhteensä kahdeksan. Hypnoosiharjoitteiden avulla pyrittiin lisäämään in vivo altistusten onnistumista ja siis osaltaan helpottamaan niihin pääsemistä.

Tutkimuskohteena olivat erityisesti potilaan ahdistusoireiden muutokset terapian edetessä. Ahdistuneisuuden mittareina toimivat lomakkeista BAI ja GAD-7. CORE-OM- lomaketta käytettiin psyykkisen voinnin mittaamiseen.
In vivo altistuksissa sovellettiin SUD-asteikkoa.

Potilaan terapian hoitotulos oli potilaan kanssa asettamiemme tavoitteiden mukainen. Terapian lopussa potilas koki saaneensa terapiasta apua ahdistusoireidensa lievenemisessä. Terapiassa käytettyjen BAI ja GAD-7- lomakkeiden ja SUD- asteikon mukaan potilaan ahdistusoireet lievenivät merkittävästi terapian edetessä.

Potilaan haastattelun mukaan hypnoterapialla oli suuri osuus hoidon tuloksellisuudessa. Potilaan kokemus oli, että ilman hypnoterapiaharjoitteita hän ei olisi onnistunut pääsemään in vivo altistuksiin.  Hypnoosiharjoitteissa edettiin pelkohierarkian mukaisesti mielikuvissa kohti pelottavinta paikkaa.  Tämän tapaustutkimuksen perusteella potilaalle oli merkittävää hyötyä hypnoterapian käytöstä osana ahdistuneisuushäiriön altistushoitoa.

Marjo Veikkola: Altistushoito ahdistuneisuushäiriön hoidossa hypnoterapiaa apuna käyttäen, tapaustutkimus

Kognitiivinen aikuisten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma sisältäen hypnoterapiaa 2020-2023

Julkaistu

Hevosavusteinen työskentely itsemyötätunnon virittäjänä osana psykoterapiaprosessia

Lopputyö käsittelee sitä, miten hevonen voi olla osana psykoterapiaprosessia virittämässä potilasta myötätunnon kokemiseen itseä kohtaan. Tarkastelen aihetta myötätuntosuuntaisen psykoterapian ja hevosavusteisen psykoterapian teorioita yhdistämällä. Tutkimus sisältää viiden kerran myötätuntosuuntaisen intervention. Interventioon sisältyy kolme äänitettä, joissa myötätunto virtaa muilta itselle, itseltä muille sekä lopuksi itseltä itselle. Hevonen on apuna interventiossa hetkeen asettumisessa, myötätuntoisen asenteen löytämisessä sekä työskentelyyn virittämisessä.
Itsemyötätunnon osatekijöitä mitataan tutkimuksessa Neffin Myötätunto itseä kohtaan -kyselyllä alku- ja loppumittauksena. Kysely koostuu 26 väittämästä, joista kolme mittaa positiivista itsemyötätuntoa ja kolme väittämää puolestaan itsemyötätunnon puutetta.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että hevosen läsnäolo helpottaa myötätunnon vastaanottamista silloin, kun aiemmat ihmiskontaktit eivät ole sitä tarjonneet. Itsemyötätunnon kasvu näkyi lempeänä suhtautumisena hevoseen ja sitä kautta itseen. Potilaan toimintakyky lisääntyi ja hän ei hankalan tunteen tai ajatuksen tullessa enää jäänyt murehtimaan ja syyttämään. Tutkimusaineisto on pieni, joten tutkimustuloksen yleistettävyyden varmistamiseksi tarvitaan laajempaa tutkimusta löydettyjen tutkimustulosten laajentamiseksi.
Riikka Lamminen: Hevosavusteinen työskentely itsemyötätunnon virittäjänä osana psykoterapiaprosessia
Kognitiivis-integratiivinen aikuisten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma 2020-2023

Julkaistu

Vaativuudesta kärsivän asiakkaan kokemuksia tunteiden käsittelystä osana skeematerapiaa

Tämä opinnäytetyö keskittyi vaativuudesta kärsivien asiakkaiden kokemuksiin tunteiden käsittelystä osana skeematerapiaa. Opinnäyte oli osa Kognitiivis-integratiivisen aikuisten yksilöpsykoterapian koulutusohjelmaa, jonka järjestivät Helsingin yliopisto ja Integrum-instituutti. Tutkimus oli laadullinen ja kuvaileva.

Aineisto kerättiin seitsemältä vaativuudesta kärsivältä asiakkaalta, jotka olivat osallistuneet kuntoutuspsykoterapiaan vuosina 2021-2023. Tulokset analysoitiin laadullisella sisällönanalyysillä. Tutkimuksen sisäänottokriteerinä oli YSQ-testistä löytynyt erittäin vahva tai vahva vaativuuden skeema.  Kaikki tutkimukseen osallistuneet olivat Kela-tuettuja kuntoutuspsykoterapian asiakkaita ja heidän ikänsä vaihteli 25-40 vuoden välillä.

Tutkimuksen tulosten perusteella kävi ilmi, että tutkittavat kokivat skeematerapian kokemuksellisen tunteita aktivoivan työskentelyn hyödylliseksi osaksi psykoterapiaprosessia. 

Kalle Murtonen Vaativuudesta kärsivän asiakkaan kokemuksia tunteiden käsittelystä osana skeematerapiaa

Kognitiivis-integratiivinen aikuisten yksilöpsykoterapian koulutusohjelmaan 2020-2023

Julkaistu

Hypersomnian psykologiset taustatekijät

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia tapausjäsennyksen avulla hypersomnian psykologisia taustatekijöitä (elämänhistorian kokemukset, skeema- ja arvonäkökulmat), jotka aiheuttavat ja ylläpitävät hypersomniaa. Hypersomniassa unentarve vuorokaudessa ylittää toistuvasti 9 tuntia tai päiväaikainen väsymys on niin voimakasta, että ilmenee nukahtelutaipumusta tai lähes pakonomaista tarvetta mennä nukkumaan. Tavoitteena oli luoda käsitteellistämismallit hypersomniasta elämänhistoriaa käsitelleen ja yhden satunnaisen käynnin litteroiduista aineistoista, yhden sähköpostin analysoinnista sekä skeema- ja arvokyselyistä.

Keskeiseksi hypersomniaa aiheuttaviksi ja ylläpitäviksi tekijöiksi osoittautuivat kietoutuneisuuden/minän kehittymättömyyden skeema, sille toisaalta antautuminen ja toisaalta välttely, haitallinen vanhemman skeemamoodi sekä vähäiset merkitykselliset elämänarvot. Opinnäytetyön tuloksia on tarkoitus hyödyntää potilaan kuntoutuksen edelleen jatkuessa.

Helena Vuoriheimo: Hypersomnian psykologiset taustatekijät

Kognitiivis-integratiivinen aikuisten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma 2020-2023