Avainsana: hypnoosi

Julkaistu

Hypnoterapeuttiset menetelmät peliriippuvuuden hoidossa

Peliriippuvuus on riippuvuussairaus, joka aiheuttaa haittoja laaja-alaisesti sekä yksilölle itselleen, läheisille että laajemmin yhteiskunnallisesti. Peliriippuvuuden tehokkaalla hoidolla voisi lievittää tehokkaasti sekä yksilön kärsimystä että säästää yhteiskunnan resursseja. Vakiintuneista hoitomuodoista ainakin kognitiivisen käyttäytymisterapian on todettu vähentävän pelaamista. Hypnoterapeuttisista menetelmistä peliriippuvuuden hoidossa ei ole tutkimustietoa. Lähinnä tapausselotustyyppisten tutkimusten pohjalta on arvioitu, että hypnoterapeuttisista menetelmistä voisi olla hyötyä yleisesti riippuvuussairauksien hoidossa ja retkahdusten ehkäisemisessä. Tässä opinnäytetyössä pyrittiin selvittämään soveltuvatko tietyt hypnoterapeuttiset menetelmät, jaettu ruutu – ja neuvotteluhuonetekniikka, peliriippuvuuden hoitoon ja onko näistä menetelmistä hyötyä peliriippuvuuden hoidossa tutkimuspotilaan kohdalla. Tuloksena oli, että potilaan pelaaminen väheni terapian aikana mutta ei loppunut kokonaan. Potilaalla oli terapian päättyessä kokemus, että pelaaminen ei enää hallitse häntä vaan hänellä on mahdollisuus hallita pelaamista. Potilas koki, että hypnoterapeuttisessa työskentelyssä saadut elävät mielikuvat antoivat hänelle vahvuutta olla pelaamatta. Terapeutin osalta hypnoterapeuttiset menetelmät toivat vaihtelua terapian kulkuun ja perinteistä kognitiivista terapiaa monipuolisemmat työvälineet riippuvuuden käsittelyyn. Tämän opinnäytetyön perusteella hypnoterapeuttiset menetelmät tarjoavat keinon lisätä kokemuksellisia menetelmiä tavallisesti käytettyjen kognitiivisten menetelmien rinnalle ja ne soveltuvat peliriippuvuuden hoitoon ainakin kognitiivisten menetelmien ohessa käytettyinä.

Saara Ojala: Hypnoterapeuttiset menetelmät peliriippuvuuden hoidossa 

Kognitiivinen aikuisten yksilöpsykoterapia sisältäen hypnoterapiaa 2020 – 2023

Julkaistu

Ensisynnyttäjän synnytyspelon hoito loppuraskauden aikana kognitiivisella hypnoterapialla: tapaustutkimus

Synnytyspelko on monitahoinen ilmiö, johon liittyy niin fysiologisia, psykologisia kuin sosiaalisia tekijöitä. Vaikeasta synnytyspelosta kärsii tutkimusten mukaan jopa 6–14 % odottajista, ja synnytyspelon tiedetään altistavan sekä äidin että vauvan useille psyykkisille ja somaattisille ongelmille sekä raskaus- ja synnytysaikana että synnytyksen jälkeen. Valtaosa kognitiiviseen psykoterapiaan tai hypnoterapiaan pohjautuvista interventioista on osoittautunut vaikuttaviksi synnytyspelon hoidossa, ja hypnoterapian assimilatiivisen yhdistämisen kognitiiviseen psykoterapiaan on aiemmissa tutkimuksissa todettu voivan lisätä hoidon vaikuttavuutta useiden häiriöiden hoidossa. Tiettävästi kognitiivisen hypnoterapian vaikutusta synnytyspelkoon ei kuitenkaan ole aiemmin tutkittu.

Tässä opinnäytetyössä tutkitaan tapaustutkimuksen keinoin, lievittyykö ensisynnyttäjän synnytyspelko loppuraskauden aikana toteutetun kahdeksan kerran kognitiivisen hypnoterapian intervention avulla. Interventiomalli kehitettiin tätä tutkimusta varten. Synnytyspelossa tapahtuneita muutoksia tutkittiin potilaan ensimmäisellä ja viimeisellä käynnillä täyttämillä W-DEQ A -synnytyspelkomittarilla ja GAD-7-ahdistuneisuuskyselyllä. Lisäksi tarkasteltiin muutoksia odottajan vauvaan liittyvissä mielikuvissa, joita tutkittiin litteroimalla potilaan vastaus samaan kysymykseen hoidon alussa ja lopussa.

Tulokset osoittivat, että potilaan synnytyspelko lievittyi merkittävästi intervention aikana: synnytyspelko-oireet vähenivät 40,8 % ja ahdistuneisuusoireet laskivat 75 %. Potilaan mielikuvat vauvasta myös lisääntyivät ja elävöityivät, mikä tapahtui samanaikaisesti synnytyspelon vähentyessä.  Pelon lievittymiseen vaikuttivat todennäköisesti sekä ajatusten ja uskomusten työstäminen että mielikuvatyöskentely, joiden myötä potilaan kokemus omasta pystyvyydestä vahvistui ja synnytykseen liittyvien mielikuvien ahdistavuus väheni. Tulokset ovat linjassa aiemman tutkimustiedon kanssa ja antavat lupaavaa viitettä kognitiivisen hypnoterapian hyödyistä synnytyspelon hoidossa.

Ea Huhtala: Ensisynnyttäjän synnytyspelon hoito loppuraskauden aikana kognitiivisella hypnoterapialla: tapaustutkimus

Kognitiivinen aikuisten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma sisältäen hypnoterapiaa 2020-2023

 

Julkaistu

”Tuli sellanen turvallinen ja kevyempi olo koko kehoon” Unihäiriöiden hoito kognitiivis-behavioraalisin menetelmin hypnoosia hyödyntäen

Unihäiriö on yleinen ja elämää monin tavoin rajoittava häiriötyyppi. Kognitiivis-behavioraalisella psykoterapialla on tutkitusti saavutettu hyviä tuloksia unihäiriön hoidossa.

Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan unihäiriön syntyä ja kognitiivis-behavioraalisen psykoterapian (CBT) ja hypnoosin vaikutuksia häiriön hoidossa tapausesimerkin kautta. Aineisto koostuu psykoterapiatapaamisten litteroiduista sisällöistä. Asiakastapaamisia oli yhteensä kuusi. CBT:n mukaisesti työskentelyssä keskeistä on ollut kognitiivinen käsitteellistäminen, uneen liittyvien ajatusten ja uskomusten tarkastelu ja muokkaaminen sekä päiväaikaiset toiminnan muutokset. Hypnoosin avulla tätä samaa muutostyötä on pyritty vahvistamaan. Opinnäytetyössä tuodaan esille mitkä seikat ovat olleet vaikuttamassa häiriön syntyyn ja millaiset tekijät ovat olleet keskeisiä unihäiriön hoidossa asiakkaan näkökulmasta tarkasteltuina.

Opinnäytetyön tulokset ovat linjassa sen näkökulman kanssa, että CBT on toimiva hoitomuoto unihäiriöiden hoidossa ja että hypnoosi menetelmänä voi tarjota toimivan lisätyökalun hoitoprosessiin.

 

Nina Kontula: ”Tuli sellanen turvallinen ja kevyempi olo koko kehoon” Unihäiriöiden hoito kognitiivis-behavioraalisin menetelmin hypnoosia hyödyntäen

Kognitiivinen aikuisten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma sisältäen
hypnoterapiaa 2020-2023

Julkaistu

Yleistyneen ahdistuneisuuden hoito kognitiivisen psykoterapian ja hypnoosin keinoin – tapausesimerkki

Kognitiivinen psykoterapia on osoitettu tehokkaaksi hoitomuodoksi yleistyneeseen ahdistuneisuuteen. Kognitiivis-behavioraalinen psykoterapia (CBT) on näistä tutkituin hoitomuoto ja tämän hyödyllisyydestä yleistyneen ahdistuneisuuden hoidossa on paljon tutkimustuloksia. Myös muut kognitiivisen psykoterapian muodot, kuten kognitiivis-analyyttinen psykoterapia (KAT) ja kolmannen aallon psykoterapiat ovat hyödyllisiä ahdistuneisuuden oireiden vähentämisessä. Hypnoterapia ei itsessään ole oma terapiasuuntauksensa, vaan tätä käytetään osana muuta teoreettista kehystä. Hypnoosin käytöstä on kuitenkin lupaavia tuloksia myös ahdistuneisuuden hoidossa.

Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan potilaan hoitoa kognitiivisen psykoterapian menetelmin ja hypnoterapiaa hyödyntäen. Hoitojakso sisälsi 20 x 45 min käyntejä ja välitehtäviä. Jakson lopulla potilaan ahdistuneisuuteen liittyvä oireilu oli vähäisempää CORE-OM-mittarilla arvioituna (alussa 13.3 pistettä, lopussa 3.8 pistettä). Tapaustutkimus toi esille tarpeen arvioida
potilaan lähikehityksen vyöhykkeen tasoa osana sopivan psykoterapeuttisen intervention valitsemista.

Hanna Tuomisto: Yleistyneen ahdistuneisuuden hoito kognitiivisen psykoterapian ja hypnoosin keinoin –
tapausesimerkki

Kognitiivinen aikuisten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma sisältäen
hypnoterapiaa 2020-2023

Julkaistu

Hypnoosiavusteinen systemaattinen poisherkistäminen akrofobian hoidossa – tapaustutkimus

Tässä tapaustutkimuksessa tarkastellaan hypnoosiavusteisen systemaattisen poisherkistämisen vaikutusta yksittäisen potilaan akrofobiaan osana kymmenen kerran kognitiivista hypnoterapiaa.

Akrofobia eli korkean paikan kammo on fobioihin kuuluva ahdistuneisuushäiriö. Kognitiivinen psykoterapia on todettu tutkimuksissa ahdistuneisuushäiriöiden vaikuttavaksi hoitomuodoksi. Tutkimusten mukaan hypnoterapian integroiminen kognitiiviseen psykoterapiaan tehostaa hoitotuloksia. Kognitiivinen hypnoterapia tarkoittaa hypnoterapian ja kognitiivisen psykoterapian yhdistelmää. Fobioiden ensisijainen hoitomuoto on altistus pelon kohteelle. Altistusta voidaan tehdä in vivo eli todellisessa ympäristössä, tai mielikuvissa. In vivo -altistukseen liittyy suuri keskeyttämisriski. Systemaattinen poisherkistäminen on mielikuva-altistusta, johon on yhdistetty syvää lihasrentoutusta. Rentouden tunne auttaa potilasta kestämään altistuksen aikaista ahdistusta, jonka sietämisen vaikeuteen in vivo -altistuksen keskeytysriski vaikuttaa liittyvän. Hypnoosiavusteisessa systemaattisessa poisherkistämisessä rentouden tunne saavutetaan hypnoosin avulla.

Tässä tapaustutkimuksessa tarkastellun hoidon sisältämä hypnoosiavusteinen systemaattinen poisherkistäminen toteutettiin terapeutin ohjaamana kahden istunnon aikana. Potilas teki lisäksi itsenäisesti in vivo -altistusta. Hoitoon sisältyi altistuksen lisäksi myös muita erilaisia kognitiivisen psykoterapian ja hypnoterapian menetelmiä. Hoidon tulosta arvioitiin CORE-OM -mittarilla, potilaan sanallisella arviolla ja terapeutin omalla arviolla.

Akrofobia ei täysin poistunut psykoterapiajakson aikana, mutta potilas vaikutti oman arvionsa ja terapeutin arvion perusteella hyötyneen hoidosta. Potilaan oirepisteet viittasivat lähtötilanteessa terveeseen ei-kliiniseen tulokseen, ja oirepisteissä ei tapahtunut psykoterapiajakson aikana muutosta. Tapaustutkimuksessa jäi epäselväksi missä määrin hypnoosiavusteinen systemaattinen poisherkistäminen auttoi potilasta yksittäisenä menetelmänä tai loi pohjaa muiden terapiamenetelmien hyödyntämiselle akrofobian hoidossa. On mahdollista, että hypnoosiavusteinen systemaattinen poisherkistäminen integroituna kognitiiviseen psykoterapiaan vaikutti osaltaan hoidon lopputulokseen. Tutkimustiedon ja tämän tapaustutkimuksen perusteella vaikuttaa siltä, että hypnoosiavusteista systemaattista poisherkistämistä kannattaa tässä tapaustutkimuksessa tehdyt parannusehdotukset huomioiden integroida kognitiiviseen psykoterapiaan akrofobian hoitamiseksi.

Viivi Strömberg: Hypnoosiavusteinen systemaattinen poisherkistäminen akrofobian hoidossa – tapaustutkimus

Kognitiivinen aikuisten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma sisältäen hypnoterapiaa 2020-2023